Hämndrulle sanan synonyymi voisi olla Ruotsin Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen mukaaan hämndfilm eli suoraan suomennettuna se olisi kostoelokuva, joka taas on yksi toimintaelokuvien alalajeista.
Pohjoisella pallonpuoliskolla sataa enemmän kuin eteläisellä pallonpuoliskolla. Syynä tähän ovat merivirrat. Oletettavasti pohjoisella pallonpuoliskolla on siten myös enemmän sadepäiviä kuin eteläisellä pallonpuoliskolla, mutta tähän en valitettavasti löytänyt vahvistusta.
https://www.nature.com/articles/ngeo1987
https://earthdata.nasa.gov/learn/sensing-our-planet/rooting-out-rainfall
Helmet-sivustolla on tiedot tulostus- ja kopiomaksuista kaupungeittain. Tässä tiedot:
- Espoossa tulostaminen asiakaskoneilta on maksutonta 20 kpl/asiakas.
- Vantaalla tulostaminen asiakaskoneilta maksutonta 20 kpl/asiakas (ei tulostuspalvelua Pähkinärinteen tai Hiekkaharjun kirjastoissa).
- Helsingissä tulosteet 0,40 € / kpl, 3D-tulosteet 0,70 € / kpl.
- Kauniaisissa tulosteet 0,40 € / kpl.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
Kaupungit päättävät itsenäisesti näistä maksuista, eivätkä ne siksi ole yhtenevät.
Lohikäärme Justus -sarjan kertojana on mainittu Erkki Thil, joka on toiminut lukijaäänenä Justukselle.
Sarjasta voit löytää lisätietoa esimerkiksi täältä: https://www.booky.fi/kirjailija/Erkki+Thil+(lukija-%C3%A4%C3%A4ni)
Kannattaa muuten lukea Oksaselta "Baby Jane", joka on aiheeltaan aivan toisenlainen:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_50746
Jotain samankaltaista Sofi Oksasen kanssa voisi olla mm. seuraavilla suomalaisilla kirjailijoilla: Anja Snellman, Riikka Pulkkinen, Heidi Köngäs ja Katja Kettu.
Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat loppuosa (säkeistöt 3-6) nimimerkki M. H-g.:n runosta Koulupoika, jonka hän oli lähettänyt toimittaja Rietrikki Polénin Viipurissa vuosina 1872-74 julkaisemaan Suomenlehteen. Runo pääsi mukaan sivulle 5 lehden viimeiseksi jääneeseen numeroon 29.12.1874.
Maija Hirvosen 910-sivuinen tietopaketti Salanimet ja nimimerkit ei tiedä kertoa, kuka runon kynäillyt M. H-g. oli. Voi olla, että hänellä ei ole muuta julkaistua kirjallista tuotantoa ainakaan tällä samalla nimimerkillä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/442627?page=5
Metsänhoitaja Hugo Richard Sandbergin kirja Hiihtourheilu Suomessa on tosiaan ensimmäinen Suomessa ilmestynyt hiihtoa käsittelevä kirja (omakustanne v. 1891).
Kirja löytyy useamman kirjaston kokoelmista, kun haet kirjastojen, museoiden ja arkistojen yhteisestä hakupalvleusta https://finna.fi/
Sandbergin kirjassa käydään läpi varsin tarkkaan erilaisia suksia ja niihin liittyviä suksisauvoja ja jalkasiteitä. Kirjassa on oma kokonainen kappale erilaisista suksikeleistä. Siinä kuvaillaan hyvinkin tarkasti erilaisia kelejä, joita mainitset.
Talvikelin vienohanki on lauhan ilman jälkeen tullut hanki. Vitihanki kuuluu kevään keleihin, silloin hangelle on satanut vitiä eli hienoa lunta.
Sipsu tarkoittaa talvenkeliä, jolloin...
Elokuva saa lopullisen muotonsa leikkaamisesta, jossa rakennellaan ja yhdistellään kuvatut kohtaukset yhtenäiseksi tarinaksi. Joistain elokuvista on useita eri leikkausversioita. Kuvattuja kohtauksia voidaan myös jättää pois lopullisesta elokuvasta. Syynä voi olla esimerkiksi, ettei kohtaus ole tarpeellinen elokuvan kerronnan kannalta. En pysty selvittämään, miksi Lapin kullan kimalluksesta on jätetty pois kohtauksia, joissa pappasi esiintyy. Sen tietävät todennäköisesti vain elokuvan tekijät.
Lapin kullan kimalluksen tekijätiedot löytyvät Elonetin sivuilta:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_898664
Tapa varmaan liittyy keittosuolaliuoksen eli fysiologisen suolaliuoksen valmistamiseen. Liuoksen lääketieteellisen käyttö aloitettiin jo 1831 tienoilla. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fysiologinen_suolaliuos
Tampereen yliopistollisen sairaalan sivuilla neuvotaan, miten sitä voi valmistaa itse. https://www.tays.fi/fi-FI/Ohjeet/Potilasohjeet/Syopataudit/Keittosuolataitosten_kaytto_artyneella_s(13649)
Ehkäpä tätä kysymystä voisi lähestyä eläinten kokemusmaailman kautta ja yrittää selvittää, millainen on eläinten tietoisuus - ja varsinkin niiden tietoisuus itsestään. Esimerkiksi Jussi Viitala ja Helena Telkänranta ovat kirjoittaneet kiintoisia populaaritieteellistä kirjoja, jotka valaisevat ihmisen ja eläinten tietoisuuden samankaltaisuuksia ja eroja.
Helena Telkänranta, Millaista on olla eläin?
Jussi Viitala, Älykäs eläin
Frans de Waal, Olemmeko riittävän älykkäät tunnistamaan, miten älykkäitä eläimet ovat?
Aikaisemman vastauksemme perusteella voisi tarjota Etäällä vihreät niityt -kirjasarjaa. Hilkka Alm kertoo kirjoissaan nuijasodan jälkimainingeissa Ruotsin Värmlannin ja Taalainmaan metsiin muuttaneista savolaisista talonpojista.
https://www.kirjastot.fi/kysy/suomalaissyntyinen-naiskirjailija-on-kirj…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175943969474
Tieteellisen tutkimuksen tieteellisyyden takeena on vertaisarviointi: Tiedeyhteisö arvioi aina tehtyjä tutkimuksia. Tutkimus tehdään käyttäen hyväksyttyjä tieteellisiä menetelmiä ja siitä raportoidaan tieteenalalla vallitsevan tavan mukaisesti. Tieteelliset tutkimukset muodostuvat yleensä siten, että tietoa peilataan aiempiin tutkimuksiin. Jokainen uusi tutkimus siis yleensä antaa katsauksen myös aiempaan samaa aihetta käsittelevään tutkimukseen. Kokoavia vastauksia tai kaiken tiedon sisältävää tietokantaa ei kuitenkaan ole koottu, enkä tiedä olisiko se edes mahdollista. Ohjeita tieteelliseen tiedonhankintaan antaa esimerkiksi Oulun yliopiston kirjaston Tieteellisen tiedonhankinnan opas, jossa kerrotaan perusteellisesti tutkimuksen...
Oikea muoto on tupamme. Kyse on tässä tapauksessa possessiivisuffiksista (-mme), joka liitetään sanan perusmuotoon eli nominatiiviin.
Lisätietoa possessiivisuffiksista:
Iso suomen kielioppi: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=95
Kielitoimiston ohjepankki: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/possessiivisuffiksit/ohje/5…
Suopöllö (Asio flammeus) ja tornipöllö (Tyto alba) ovat kaksi eri pöllölajia, joihin kumpaankin on tieteellisen terminologian muotoutumisvaiheessa viitattu latinankielisellä Strix flammea. Tornipöllöstä puhuttaessa nimeen on toisinaan lisätty täsmentävä määre "Linnaeus". Suopöllön englanninkielinen nimi on short-eared owl.
Koska samoja lintuja kuvasivat tieteellisesti useat eri tutkijat, joiden käsitykset lajien keskinäisistä suhteista ovat voineet poiketa toisistaan, yhdestä ja samasta linnusta on saatettu käyttää monia tieteellisiä nimiä tai sama nimi on voinut päätyä useammalle kuin yhdelle linnulle. Nykyään tieteellisistä nimistä neuvotellaan ja päätetään varta vasten asetetussa nimistökomiteassa. Suomessa...
Seek-sovellus tunnisti lajin Korpikiitäjäiseksi. Linkki Seek esittelyyn
Salamakuviointia ei tosin kiitäjäisillä ole. Myöskään Ötökkätieto sivusto ei kuviota tunne. Linkki Ötökkätietoon
Liekö jotain tarttunut kuoriaiseen?
Kannattaa vielä ilmoittaa havainnosta Suomen lajitietokeskukseen. Linkki
Kyselykierros kollegoiden keskuudessa ei valitettavasti tuottanut tulosta. Näillä tiedoin ei kukaan tunnistanut etsimääsi iskelmää. Olisitkohan muistanut kappaleesta vielä jotakin muuta? Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kysyjän etsimän iskelmäkappaleen?
suositellaan, että ei käytettäisi nastakenkiä. Meillä on mahdollisuus ensimmäisen kerroksen palvelutiskistä pyytää kertakäyttöiset kengänsuojat tai oikeastaan sukansuojat, jotta voi liikkua ilman kenkiä talossa.
Äidin isän sisar on sinulle isotäti, ja hänen lapsensa on isotädin lapsi. Muuta nimitystä tälle sukulaisuudelle ei löydy ainakaan Tuomas Salsteen tekemästä kaaviosta, johon voit tutustua tästä linkistä: Sukulaiset (salste.net)
Sitaatin alkuperäinen lähde on Hermann Hessen romaani Peter Camenzind, joka on suomeksi ilmestynyt myös nimellä Alppien poika. Suomennos ei kuitenkaan ole peräisin Eino Railon käännöksestä. Mistä tämä kieliasunsa perusteella Railoa tuoreempi Hesse-tulkinta on peräisin, ei valitettavasti selvinnyt.Railon käännös (2. p.): "Sanokaa minulle mies, joka tuntee pilvet paremmin ja rakastaa niitä enemmän kuin minä! Tai sanokaa minulle jotakin, joka on kauniimpaa kuin pilvet! Ne ovat iloa ja silmien suloa, -- " (Alppien poika, 1947)(1. p.) "Sanokaa minulle mies, joka maailmassa paremmin pilvet tuntee ja
niitä enemmän rakastaa kuin minä? Tai sanokaa minulle jotakin, joka
on kauniimpaa kuin pilvet! Ne ovat iloa ja silmien sulostusta, -- " (Peter...
