Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua
Hei!
Avaruutta käsittelevät kirjat löytyvät meiltä hyllyluokan 52 alta.
Kun tulet kirjastoon, kysy avaruus-kirjoja henkilökunnalta. Opastamme sinut oikeille hyllyille.
Hei!
Helsingin Sanomia säilytetään Hämeenlinnan pääkirjaston lehtisalissa kuluva viikko + neljä viikkoa. Helsingin Sanomia voi lukea myös verkkolehtenä, ks. http://www.hs.fi. Soittamalla lehteen voi tiedustella vanhempien lehtien saatavuutta.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Kyseessä on Zacharias Topeliuksen kertomus, jonka nimi on Pikku-Matti. Kertomus löytyy mm. kirjasta Topeliuksen satuaarteet (tekijä Topelius, Zacharias, Otava, 1990).
Seuraavissa teoksissa on lyhyesti perustietoja fennomaniasta ja kielikiistasta:
- Suomen kulttuurihistoria 2 : tunne ja tieto (s. 255 alkaen Fennomania)
- Suomen kulttuurihistoria 3 : oma maa ja maailma (s. 144-152 Kansa ja sen kaksi kieltä)
- Suomi : outo pohjoinen maa : näkökulmia Euroopan äären historiaan ja kulttuuriin. s. 118-137 Tuija Pulkkinen: Kielen ja mielen ykseys
- Uudet ja vanhat liikkeet, s. 59 alkaen Ilkka Liikanen: Fennomania pohjoisena liikkeenä
Vanhempi teos kulttuurihistoriasta
- Suomen kulttuurihistoria 2 : autonomian aika (s. 86- Fennomaanit, Snellmannin kansallinen uudistusohjelma, Kysymys Suomen kielen virallisesta asemasta jne)
Fennomaniasta ja kielikiistasta Oulussa on kirjoitettu esimerkiksi:
- Saarenheimo, Eino:...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta voit etsiä suomesta kiinaan käännettyjä teoksia. Aloita haku valitsemalla pudotusvalikosta käännöskieli. Voit asettaa hakuun erilaisia rajoittimia: kirjallisuuden genren, kohderyhmän (lapset / aikuiset) jne. Tietokannan mukaan suomesta kiinaan on käännetty 27 teosta. Tuloslistassa kerrotaan myös mm. kääntäjä ja kustantaja.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/esittely.php?lang=FIN
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Blondi tuli taloon -sarjan asetelma on hieman toinen kuin Pulmusten. Pulmusten voidaan ajatella kuvaavan enemmänkin ydinperheen kriisiä. Perhe koostuu äidistä, isästä ja kahdesta lapsesta. Blondi tuli taloon -sarjassa perheestä puuttuu äiti ja talouteen muuttaa asumaan yksihuoltaja, joka auttaa perhettä. Samanlaisena voisi ehkä pitää enemmän amerikkalaista Nanny-sarjaa, jossa äidittömään talouteen muuttaa pirteä lastenhoitaja. En kyllä muista että Blondi tuli taloon -sarjassa olisi ollut mitään erityisesti Pulmusista lainattuakaan.
Kyllä isä osaa -sarja on siltä osin samanlainen, että siinä on ydinperhe. Sarjan huumori on kuitenkin lempeää, enemmän koko perheen ohjelmaksi sopivaa, ja perheenjäsenten välinen kiintymys käy ilmi sarjan...
Susan Croftin kirja Classic plays by women on antologia, josta löytyy naisten kirjoittamia klassikkonäytelmiä 1600-luvulta vuoteen 2000. Kirjaa ei kirjastossamme ole, mutta nettisivujen mukaan mukana ovat nämä kirjailijat ja näytelmät:
Hrotswitha / Paphnutius
Elizabeth Cary / The Tragedy of Mariam
Aphra Behn / The Rover
Susanna Centlivre / A Bold Stroke for a Wife
Joanna Baillie / De Monfort
Githa Sowerby / Rutherford and Son
Enid Bagnold / The Chalk Garden
Caryl Churchill / Top Girls
Marie Jones / Stones in his Pocket
Kirjailijat ovat tai olivat ensimmäistä (Hrotswitha tai oik. Hrotsvitha of Gandersheim, saksalainen, eli 900-luvulla) lukuun ottamatta englanninkielisiä....
Kyllähän niitä löytyy kirjastoista useita. Keräsin tähän vähän listaa uusimmista aihetta käsittelevistä teoksista, jotka löytyvät Kymenlaakson kirjastoista. Tietenkin myös kaukolainaaminen on mahdollista, jos tarvitset jotain tarkempaa tutkimusta aiheesta.
Sanaiset kansiot : suomen kielen vaietut vaiheet / Eloranta, Ville.
Kielen vuosituhannet : suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen / Lehtinen, Tapani.
Suomalaisten juuret / Kalevi Wiik.
Suomen kielen historia. 1, Suomen kielen äänne- ja muotorakenteen historiallista taustaa / Häkkinen, Kaisa.
Kielen synty / Mikko Korhonen ; toimittanut Ulla-Maija Kulonen.
Kielen elämä : suomen kieli eilisestä huomiseen / Kotilainen, Lari.
Ruotsin Itämaa :...
Lukki-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan: "Kirjastokortin katoamisesta sekä nimen ja yhteystietojen muutoksesta on ilmoitettava välittömästi mihin tahansa Lukki-kirjastoon. Asiakas on vastuussa kadonneella kortilla lainatusta aineistosta ja kortin muusta käytöstä siihen asti, kun katoamisilmoitus kirjastoon on tehty."
https://www.vihti.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjastojen-kayttosaannot/
Kirjastokortin voi ilmoittaa kadonneeksi myös lapsi. Kirjaston henkilökunta varmistuu lapsen henkilöllisyydestä kelakortilla tai muilla tavoin.
Kirjastokorttia ei poisteta, mutta se lukitaan. Silloin kukaan ei voi käyttää sitä väärin.
Kasvitieteen termipankin mukaan perä on kukkaan, kukintoon tai hedelmään päättyvä varren osa. Sanaa pitkäperäinen ei löydy termipankista eikä kirjastossamme olevista kasvitieteen sanakirjoista - mutta ehkä voimme edellä kerrotusta päätellä, että pitkäperäisellä kasvilla tämä varren osa on yksinkertaisesti pitkä.
Lähde: Tieteen termipankki 12.03.2019: Kasvitiede:perä. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:perä.)
Paljonkaan ei näytä insinööri Sixtus Syrjäsestä olevan tietoa saatavissa. Joitain pikku mainintoja lukuun ottamatta tutkimassani lähdekirjallisuudessa käsitellään pääasiassa hänen perustamiaan teollisuusyrityksiä ja niiden toimintaa. Kattavimmin Syrjäsen elämänvaiheita kartoittaa Tammerkoski-lehdessä 10/1961 julkaistu Ahti Miettisen kirjoitus Epilän ensimmäinen tehtailija.
Lähteitä ja kirjallisuutta:
Ahti Miettinen, Epilän ensimmäinen tehtailija : toimitusjohtaja Sixtus Syrjänen kertoo pitkästä urastaan teollisuusmiehenä. - Tammerkoski 10/1961, s. 316-318
Veikko Viitanen, Osakeyhtiö Sahanterä - Sixtus Syrjäsen monumentti. - Tammerkoski 5/1982, s. 23
Päivikki Lawson, Satu ja todellisuus : Rauhalinna. - Tammerkoski 1/1989, s. 18-20...
Aki Sirkesalon laulu Pikku ihminen löytyy nuottina kokoelmasta Ipanapa laulukirja (Paasilinna 2011). Tässä suora varaus/tilauslinkki: https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b2004001~S9*fin.
Heikki Poroila
Luonnontieteellisen keskusmuseon sivujen mukaan neliömetrillä metsämaata esiintyy miljoonia sukkulamatoja, joitain tuhansia änkyrimatoja ja joitain kymmeniä lieroja. Muista kuin madoista mainitaan 300 000 sammal- ja petopunkkia, 300 000 hyppyhäntäistä sekä useita tuhansia tai kymmeniä muita eläimiä kuten hämähäkkejä, tuhatjalkaisia ja kovakuoriaisia. Lisätietoa löydät esim. näiltä sivuilta: http://luomus.fi/fi/elamaamaaperassa, http://luomus.fi/fi/maaperaelaimet.
Aiheesta on ilmestynyt vuonna 2019 kirja Elämää maan kätköissä (toim. Veikko Huhta ja Eeva-Liisa Hallanaro).
Keskikirjastoista löytyvät seuraavat tuon ajan Hankoa käsittelevät teokset:
Romaanit:
Ahde, J.: Tulen ja raudan rannat. Gummerus, 1975
Jääskeläinen, S.: Punainen Hanko. Otava, 2003
Lassila, P.: Kesän kerran mentyä. Teos, 2017
Samulinen, M.: Majakka vaikenee. Tammi, 1971
Tietokirjat:
Hanko toisessa maailmansodassa. Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitos, 2011
Russarö : Hankoniemen silmä. Suomen Majakkaseura, 2012
Ishchenko, A.: Hangon motti. Hanko maailmankartalle ry, 2017
Karlsson, T.: Hankoniemi vieraissa käsissä. Hangethe Böcker, 2014
Lappalainen, N.: Hankoniemi toisessa maailmansodassa. WSOY, 1987
Silvast, P.: Hanko ja Porkkala. AtlasArt, 2015
Finna.fi :n kautta löytyy Suomen arkistojen, kirjastojen...
Kuvauksesi sopisi Hans Killianin teokseen Voittojen varjossa : kirurgina itärintamalla : 1941-1943 (WSOY, 1966, Im Schatten der Siege, suom. Markku Kahri).
Lähes kaikissa HelMet-alueen kirjastoissa voi skannata omia dokumentteja sähköpostiin. Skannausmahdollisuuden voi tarkistaa seuraavasti: Helmet.fi -sivustolta valitaan "Kirjastot ja palvelut", jonka jälkeen klikataan kohtaa "Valitse palvelu". Tämän jälkeen avautuvasta valikosta voi valita "Skannerit". Kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa.
