Ensimmäinen tunnusluku täytyy käydä hakemassa kirjastosta henkilökohtaisesti. Tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kun tunnusluvun on kerran saanut, sen voi vaihtaa itse sähköisesti omien tietojen kautta.
Kirjastokortin ikä ja tunnusluku eivät ole sinänsä yhteydessä toisiinsa, myös aivan uuteen korttiin se täytyy erikseen asentaa ja vastaavasti se voidaan liittää vanhaankin korttiin, kunhan kortti itse on edelleen voimassa. Tämä tapahtuu normaalisti kortin myöntämisen yhteydessä. Kirjasto ei tiedä tunnuslukua, se salataan myös henkilökunnalta.
Heikki Poroila
Kysytty versio Järnefeltin Kehtolaulusta (Berceuse) on julkaistu v. 2008 Johanna Rusasen cd-levyllä "Yö meren rannalla : kauneimpia suomalaisia melodioita sanoitettuna" (Nova Records, NRECD-01). Cd:n kansivihkossa on laulun sanat.
Cd:tä on saatavana useista kirjastoita, myös Lastu-kirjastosta.
Cd:n tarkat tiedot.
Ensimmäisen säkeistön sanat on siteerattu Ylen jutussa levyn julkaisusta.
Jo saapunutta varausta ei voi valitettavasti enää lukita. Yksi mahdollisuus on perua varaus, tehdä se uudestaan ja lukita uusi varaus. Se toimii, mikäli teoksessa ei ole paljon varauksia, mutta jos varauksia on runsaasti, teosta joutuu taas odottamaan pitkään.
Jos et ehdi hakea varausta ennen lähtöäsi matkalle, on mahdollista pyytää jotakuta perheenjäsentä tai tuttua hakemaan varaus kirjastosta. Hakija tarvitsee tiedot kirjasta eli kirjan nimen, tekijän ja viimeisen noutopäivän, jonka mukaan varaukset on järjestetty Helsingin kaupunginkirjastossa. Hakija voi lainata varauksen vain omalle kortilleen, jollet pysty toimittamaan hänelle allekirjoitettua valtakirjaa, jossa valtuutat henkilön lainaamaan kirjan sinun kortillesi.
Vaaleissa voi olla ehdokkaana olematta kyseisen puolueen virallinen jäsen. Tällaiset ehdokkaat käyttävät yleensä nimensä perässä merkintä "(sit.)". Usein, mutta eivät suinkaan aina esimerkiksi monet julkkikset ovat tällaisia sitoutumattomia ehdokkaita. Periaatteessa on myös mahdollista, että useat puolueisiin sitoutumattomat ehdokkaat solmivat teknisen vaaliliiton keskenään, jolloin kaikki ehdokkaat ovat sitoutumattomia.
Heikki Poroila
Runon Reimsin enkelistä kirjoitti itävaltalainen pappi ja runoilija Martin Gutl (1942-1984). Hänen runotuotannostaan on suomennettu kokoelma Ylistyslaulu itkumuurilla (Kirjaneliö, 1980) sekä joitain yksittäisiä runoja valikoimissa Parantava runo, Lähteenkirkas hiljaisuus ja Suurempi kuin sydämeni. Viimeksi mainittuun sisältyvä Anna-Maija Raittilan suomennos Reimsin enkelistä poikkeaa hieman kysymyksessä siteeratusta käännöksestä. Lyriikan lisäksi Gutlilta on suomeksi julkaistu kirjat Mistä saan voimaa : kristikunnan päärukoukset ja perustotuudet sekä yhdessä Josef Dimbeckin kanssa tehty Aloin rukoilla : tekstejä mietittäväksi ja kuunneltavaksi.
Kun puhumme kärpäsestä, kyse on yleensä huonekärpäsestä, joka on harmaa, vaatimattoman näköinen, koko maapallolla yleinen peruskärpänen. Sillä ei ole pistintä, mutta kärpäslajien joukosta löytyy myös sellaisia, joilla on terävä, pistintä muistuttava imukärsä. Niistä tutuin lienee 60-luvun alussa maan kaakkoisrajan yli Suomeen tullut ja sittemmin lähes koko maahan levinnyt hirvikärpänen.
Huonekärpäsen pistimettömyys saa selityksen, kun tarkastellaan sitä, mihin pistintä hyönteismaailmassa tavallisimmin käytetään: ravinnonhankintaan ja puolustautumiseen. Ampiais-, mehiläis- ja kimalaisnaarailla ruumiin takapään munanasetin on muuntunut myrkkypistimeksi. Ampiaiset lamaannuttavat sillä saaliin, ja ne voivat sileällä piikillään pistää lukuisia...
Kirjasampo esittelee Venla Ilon Ihmisten saari -romaanin rakkaustarinana, joka myös haastaa "lukijansa elämän vaikeiden asioiden äärelle: kohtaamaan petos, väkivalta, sairaus ja kuolema.":
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1703625
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Factor_Ilo%25252C%252BVenla
Sukunimi vaikuttaisi olevan hänen omansa, ei peite- tai taiteilijanimi.
Alla on teoksia, jotka käsittelevät jakelua eri kanteilta. Toivottavasti löydät niistä omaan tilanteeseesi sopivan kirjan. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Eepos-kirjastojen verkkokirjastosta tai Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjaston verkkokirjastosta. (Kaikkia kirjoja ei ollut molemmissa kirjastoissa)
Tekijä: Hokkanen, Simo
Nimeke: Johdatus logistiseen ajatteluun
Painos: 7. uud. p.
Kustantamo/Vuosi: Kangasniemi : Sho Business Development, 2014 (Jyväskylä : Jyväskylän yliopistopaino)
Laajuus: 464 sivua : kuvitettu ; 25 cm ; nide
Asiasana: logistiikka ohjausjärjestelmät ; materiaalitalous yritykset ; materiaalivirrat ; kuljetus ; hankinta ; jakelu ; tavaraliikenne ; tuotannonohjaus ; huolinta ;...
Eri lähteistä löytyneen tiedon mukaan keltasieni on kantarelli ja karvikas on karvarousku.
Sienestäjän tietokirjan (1984) Sienien nimistö -artikkelissa mainitaan tosin myös ruskosienen tarkoittavan kantarellia.
Kysyin asiasta myös Suomen Sieniseurasta, jossa toimii Suomen Sieniseuran nimistötoimikunta, mutta sieltäkään ei onnistuttu löytämään enempää tietoa.
Mahtaakohan muilta tämän palstan lukijoilta löytyä lisätietoa?
Suomen lääkärilehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteessä. Lehteä ei voi lainata kotiin.
Suomen lääkärilehteä on julkaistu vuodesta 2018 nimellä Lääkärilehti.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Eduskunnan tietokannassa ei mainita kunnallisneuvoksen arvoa https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910219.aspx, eikä muissakaan lähteissä sellaista näy Kokoomusbiografia, https://arkisto.kokoomus.net/kokoomusbiografia/elamakerta-artikkelit/aaltio-sampsa-eino-urmas/
Tasavallan presidentin myöntämistä arvonimistä, https://vnk.fi/arvonimet
Kysy kirjastonhoitajalta on valtakunnallinen palvelu, jossa toimii kirjastoja koko Suomen alueelta. Vastaajakirjasto valikoituu kotikunnan mukaan sekä siksi, että vastaaminen toimii sillä tavoin käytännöllisesti ja nopeasti, koska automaattisesti tiedetään, kuka vastaa eikä tarvita välikäsiä ohjaamaan kysymyksiä että siksi, että paikalliset palvelut tunnetaan lähikirjastossa parhaiten ja kysyjälle voidaan suositellaan erityisesti lähikirjastosta löytyvää aineistoa.
Merja Jalosta löytyy tietoa esim. Kirjasammon ja Kustantajan (WSOY) sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8d1171e001ff
https://www.wsoy.fi/kirjailija/merja-jalo
Hänen lapsuudestaan näissä eikä myöskään kirjoissa juuri ole tietoa. Kirjasammon sivuilla hän kertoo, että hänelle voi kirjoittaa kustantajan kautta.
Ilmoitan eteenpäin linkkien toimimattomuuden, kiitos tiedosta.
Jyväskylän kirjastosta kerrottiin, että Liisi Harmiosta löytyy tietoa näistä teoksista:
- Koulun kello soi : opettajat muistelevat, luku Maj-Lis Harmio: Muistikuvia Jyväskylän kaupungin jatkokoulun, kansalaiskoulun ja kunnallisen keskikoulun kotitalousopetuksesta (s. 248-257), 1980
- Jyväskylän Norssi 70 vuotta: : historiikki ja matrikkeli, 1986
Tässä joitakin tietoja:
Harmio (aik. Höglund) Gunvor Maj-Lis (Liisi), s. 1909 Jyväskylä-, KTO,
Jyväskylän Tyttökoulun kotitalouden tuntiopettaja/ Jyväskylän kaupungin kansakoulun jatkokoulun kotitalouden talousopettaja 1935-,
Jyväskylän Yhteislyseon kotitalousopettaja 1948-1960,
Kunnallisen keskikoulun kotitalouden lehtori 1960-1970
Molemmat kirjat ovat mm. Piki-...
Hei,
avataan hieman ensin termistöä. Kauppatase kuvaa ulkomaisen tavarakaupan tasapainoa. Sen ollessa alijäämäinen menoja ulkomaille on enemmän kuin tuloja ulkomailta. Taloudellista toimintaa ulkomaille kuvaa laajemmin vaihtotase, jonka yhtenä osana kauppatase on. Pelkkä kauppataseen alijäämä ei siis tarkoita automaattisesti, että koko ulkomaankauppa olisi alijäämäinen.
Mikäli valtion tulot eivät riitä kattamaan sen menoja, jäljelle jäävä osuus katetaan velalla, jonka määrän määrittelee eduskunta. Valtionvelkaa mitataan euromääräisesti, mutta myös suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velka voi siis saman aikaisesti euromääräisesti kasvaa, mutta laskea suhteessa BKT:een
Ulkomaankaupan ylijäämä kasvattaa myös valtion käytettävissä...
Helmet-kirjastoissa Rumba-lehden vanhoja numeroita ei ole enää luettavissa. Lehden vanhat vuosikerrat on säilytetty Kansalliskirjaston kokoelmissa. Voit käydä lukemassa vanhoja Rumba-lehtiä siis Kansalliskirjaston tiloissa. Lisätietoja voit lukea Kansalliskirjaston sivuilta.
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Olisiko kyseessä ollut grafiittipuikko eli kynä, joka on kokonaan lyijykynän sisuksen grafiitista tehty?
Muutkin lyijykynät katkovat helposti lyijynsä kolautuksesta tai lattialle pudotessaan. Mitä pehmeämpi kynä, sitä helpommin sisus katkeaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lyijykyn%C3%A4
Suurjännitetasavirtajärjestelmiä on rakennettu yhdistämään Suomen verkkoa Ruotsiin (Fenno-Skan 1 ja 2), Viroon (Estlink 1 ja 2) sekä Venäjälle (Viipurin linkki).
https://docplayer.fi/33296928-Elec-e8419-sahkonsiirtojarjestelmat-1-lue…
Ohjelmalla on varmasti ollut esikuvia maailmalla. Näistä kannattaa kysyä suoraan Astral-tv:n asiakaspalvelusta: info@astraltv.fi
Tässä kuitenkin termejä, joilla kannattaa etsiä:
predictor programs
fortune tellers programs
Wahrsagerin Programm
Wahrsager Programm
Seherin Programm
Seher Programm
Helsingin Sanomien arkistojen mukaan Suomen televisiossa on 2000-luvun alussa esitetty ainakin kaksi televisiosarjaa, joissa näyttelijä Helen McCrory oli mukana. 23.9.2001 alkoi TV1-kanavalla kymmenosainen englantilaissarja Yltäkylläisyyden maa (In a Land of Plenty). Sen keskiössä oli Freemanien perhe 1900-luvun jälkipuoliskolla. "Pikkukaupungin tehtaan omistaja Charles kohtelee Mary-vaimoaan (Helen McCrory) kuin tehtaansa koneita: käyttää ja huoltaa. Lapsia tuotetaan tehokkaasti."
Toinen brittisarja, North Square tapahtui Leedsissä. Tässä sarjassa liikuttiin juristien maailmassa, päänäyttämönä North Square Chambers -lakifirma. Helen McCrory esitti lakimies Billy Guthrien raskaana olevaa vaimoa...
