Kirja ei ole lähtenyt liikkeelle, koska sitä ei ole löydetty hyllystä. Soitin Sellon kirjastoon, eikä sitä vieläkään löydetty, mutta Sellon virkailija sanoi vielä jatkavansa etsiskelyä. Jos kirja löytyy, se tietysti lähtee tulemaan sinulle, mutta jos sitä ei löydetä, se merkitään kadonneeksi, ja silloin ei tosiaan ole muuta mahdollisuutta kuin odottaa seuraavaa palautuvaa nidettä.
Tekemäsi varaus oli kohdistunut pokkaripainokseen, joita yleensä tilataan kokelmiin vähän niiden huonon kestävyyden vuoksi. Tästäkin kirjasta on sidottu, kovakantinen painos, jossa varausjonoa ei ole. Jos edellinen lainaaja ei palauta ainokaista pokkaria ajoissa, niin silloin varausjono jää ikävästi junnaamaan paikoilleen.
Jollei aivan ehdottomasti halua pokkaripainosta kirjasta, niin kannattaa aina verkkokirjastossa katsoa mitä painoksia kirjasta on ja onko niihin varauksia.
Neuvoisin sinua vaihtamaan varauksesi verkkokirjastossa sellaiseen painokseen, jossa ei ole varausjonoa.
Kyllä, monilla kirjastoilla Helsingissä on tiloja näyttelyiden järjestämistä varten. Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon. Töölön kirjaston yhteystiedot löytyvät alta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Yhteystiedot
Parnasson numeron 4/2018 teeemana on Viro. Lehdessä on Ville Hytösen juttu Frank ja Frank Virossa : Kuinka minusta tuli vironsuomalainen. Tarkoittanet tätä artikkelia.
Parnasso tulee Pohjois-Haagan kirjastoon. Kannelmäen kirjastoon sitä ei ole tilattu. Koska kyseessä on tuorein numero, sitä ei vielä saa kotilainaan, mutta lehden voi lukea kirjastossa. Varmistin vielä, että Parnasso 4/2018 on Pohjois-Haagan kirjastossa paikalla, niin kuin kuuluukin.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ainoa tarjolla oleva DVD-versio on venäläinen, vuonna 2006 valmistunut 30 minuutin pitunen animaatioelokuva. Suomenkielisellä tarinalla on vain äänitteitä.
Heikki Poroila
Pohdimme kirjastonjohdon kanssa, että tuon ajokortin lisäksi tarvitsisitte valtakirjan tuolta jalkansa loukanneelta henkilöltä. Jos vamma vaikeuttaa elämää pitemmällä aikavälillä kirjastolla on myös kotipalvelu. Täältä löytyy tietoa ja toimintaohjeet jos kotipalvelulle olisi käyttöä: https://kyyti.finna.fi/Content/ikaantyneet
Kirjastokorttien osoite ja yhteystiedot pitää tarkistaa kolmen vuoden välein ja tämän vuoksi kirjastokorttinne on käyttökiellossa, joten käykää lähimmässä kirjastossa päivättämässä tietonne. Me emme saa suoraan väestörekisterikeskukselta tietoja.
Muutaman matkatoimiston lähteen mukaan tämän Uuden-Seelannin kiiltomadot ovat laji, joka löytyy vain juuri näistä luolista. Kiiltomatojen heimoon kuuluu noin 2000 lajia, Tämän lajin nimi ei selvinnyt, eikä siis löytynyt tietoa juuri tämän kiiltomatolajin elintavoista. Alla yleistä tietoa kiiltomadoista Oulun yliopiston sivuilta:
https://www.oulu.fi/yliopisto/node/53604
Kiiltomatoluolaa esitellään monilla matkailijoiden sivustoilla:
http://adalminasadventures.com/waitomo-kiiltomatojen-tahtitaivaan/
Keski-Häme-lehden artikkelin mukaan kiiltomatonaaraat houkuttelevat koirasta luokseen valollaan. Myös toukat hehkuvat, mutta tällöin valon on tarkoitus varoittaa petoja niiden pahasta mausta. Kiiltomatoaikuinen ei syö lainkaan....
Kirja saattaa olla Mervi Kosken "Suomalaisia haltijoita ja taruolentoja", jonka on kuvittanut Sakari Tiikkaja (Karisto, 2007). Kuvat eivät tosin ole mustavalkoisia. Kirjassa on 180 sivua. Kirjassa esitellään suuri joukko suomalaisia taruolentoja, joista yksi on Mara. Mara häiritsi nukkuvia ihmisiä ja eläimiä; uhrin henki salpautui tai uni kaikkosi. Kirjassa taruolentoja on ryhmitelty, mutta ei vaarallisuusasteen mukaan.
Kirjan kuvaus Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue3f218bd-422c-4d53-9282-b7e9dd857f90
Teoksessa Intian kulttuuri /toimittanut Asko Parpola kerrotaan, että britit kielsivat lesken polttamisen aviomiehen hautajaisroviolla vuonna 1829. Kuitenkin rituaali edelleen jatkuu jossain määrin. Parpolan kirjan mukaan "uskollisesta" leskestä käytettiin nimitystä sati ja häntä saatettiin palvoa jumalattarena kuoleman jälkeen.
https://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/oudot-perinteet-maailmalt…
Sopisiko esimerkiksi A.S. Byattin Ragnarök: Jumalten tuho? Hieno, runollinen ja tiivis teos, ei ole mikään tiiliskivi, eikä myöskään fantasiagenreä. Teos kertoo nuoresta tytöstä, joka on Englannin maaseudulla paossa toisen maailmansodan pommituksia ja uppoutuu lukemaan skandinaavisia jumaltaruja. Tytön kertomus on oikeastaan enemmän kehyskertomus, joka nivoutuu hienosti skandinaavisten tarujen maailmaan.
Suomalaisesta mytologiasta ammentavista romaaneista taas voisin vinkata vaikkapa Johanna Sinisalon teosta Sankarit, jossa Kalevalan hahmot saavat romaanissa uudet elämät rocktähtinä, misseinä, tietokonevelhoina, huippu-urheilijoina jne 1990-luvun Suomessa. Tai Seija Vilenin romaania Pohjan akka, jossa Kalevalan...
Kyseinen "keksijä" oli Michael Faraday (1791-1867), eräs sähkömagnetismin historian suurista nimistä.
"Kun Englannin pääministeri oli kysäissyt, mitä hyötyä Faradayn keksinnöistä oli, tämä oli vastannut: 'Jonakin päivänä te voitte kerätä niiden avulla veroja.'" (Ismo Lindell, Sähkön pitkä historia. Otatieto, 2009)
Tarinan varhaisin kirjallinen lähde, W. E. H. Leckyn Democracy and liberty (1889) nimeää kysyjänkin: William Gladstone (1808-1898). Pääministeri Gladstonesta tosin tuli vasta Faradayn kuoleman jälkeen. Tämän eläessä Gladstone toimi sen sijaan valtiovarainministerinä, mihin Faradayn viittaus sähköön mahdollisten verotulojen lähteenä arvatenkin liittyy.
Alla olevat kirjat eivät ole kovin vanhoja, mutta niistä löytyy mm. perinteisiä jouluaskarteluja:
- Himmeli / Eija Koski
- Wanhan ajan joulu : tule joulu kultainen / [teksti: Kai Linnilä]
- Hyvää joulua : tietoa ja tarinoita joulun tunnusmerkeistä / Tarja Tuulikki Laaksonen
- Suomalainen joulu / [Kai Linnilä, Kaari Utrio]
- Joulukirja / [Sari Savikko]
- Joulukoristeet ja pikkulahjat / Irma Koskinen
Kelan sivuilta löytyy tietoa opiskelusta ulkomailla, https://www.kela.fi/opintotuki-ulkomaille . Näyttäisi siltä, että sinun täytyy joko suorittaa opintosi ulkomailla tai ulkomailla suoritettavien opintojen pitää kuulua opintoihin, joita suoritat Suomessa. Sinun kannattaa kysyä Kelalta, voitko saada tukea opintoihin, joista aiot suorittaa, https://kysykelasta.kela.fi/
Muuttamisesta Englantiin löydät tietoa suurlähetystön sivulta, https://finlandabroad.fi/web/gbr/usein-kysytyt-kysymykset
Asuntoja ja hintoja voit katsella esimerkiksi täältä, https://www.manchesterstudenthomes.com/Accommodation
Franklin kirja ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1978. Osmo Jokisen ja Eila Sandborgin suomennos perustuu Franklin teoksen vuonna 1963 julkaistuun laitokseen, jonka esipuheen on kirjoittanut Gordon W. Allport. Kirjan alkukieliseen laitokseen 80- ja 90-luvulla tehdyt lisäykset tai Harold S. Kushnerin uusi esipuhe eivät näin ollen sisälly Ihmisyyden rajalla -kirjan suomenkieliseen laitokseen: kirjasta otetut uudet painokset ovat täsmälleen vuonna 1978 julkaistun ensipainoksen mukaisia.
Nimelle Vicki ei ole virallista nimipäivää, mutta oheisen internet-sivuston kautta voi ehdottaa nimipäivättömille nimille sopivaa nimipäivää.
https://www.nimipaivat.fi/vicki.html
https://www.nimipaivat.fi/nimikone/
https://www.nimipaivat.fi/
Kyllä, nämä kirjastosidoksiksi nimitetyt kirjat tehtiin nimenomaan kirjastokäyttöä varten. Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa on selvitelty kirjastosidosasiaa perusteellisesti (10.11.11). Vastauksen mukaan kirjastot teettivät aluksi sidokset kirjansitomoissa, ja myöhemmin Kirjastopalvelussa, joka on kirjastomateriaalien ja
-palveluiden toimittaja. Uusista, painosta tulleista kirjoista poistettiin kannet, ja sidottiin niihin uudet, kestävämmät kannet kirjastokäyttöä varten. Koko vastauksen voi lukea alla olevasta linkistä:
http://www.kysy.fi/kysymys/heipa-heikirjastossa-kaydessani-olen-kiinniittanyt-huomioni-eraitten-kirjojen
Vanharuokala-blogin sivuilla esitellään yhdenlaisen kirjastosidoksen tekoa: ...
Tervehdys Hämeenlinnan kirjastosta,
Kyseistä nuottia ei valitettavasti löydy meidän omista kokoelmistamme.
Nuotti löytyy Itä-Suomen alueen Vaara-kirjastoista: https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.11120012
Jos haluat, voit tehdä nuotista kaukolainapyynnön verkossa: https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainat?culture=fi
Nuotti löytyy myös verkosta IMSLP-palvelusta (Petrucci music library) osoitteesta:
http://ks.petruccimusiclibrary.org/files/imglnks/usimg/3/36/IMSLP555990…
