Valter Juva on suomentanut Robert Burnsin runon A red red rose kaksikin kertaa. Suomeksi runon nimi on Mun kultani on ruusunen. Voit lukea suomennokset alla olevasta linkistä. Suomennokset löytyvät myös teoksista Lauluja ja balladeja (1918) ja Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta (1926).
https://fi.wikisource.org/wiki/Mun_kultani_on_ruusunen
Oskar Uotilan suomennos runosta sisältyy
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Ihan täsmälleen noihin tuntomerkkeihin sopivaa laulua en löytänyt.
Amerikkalaisen laulaja-lauluntekijä Brian Fallonin kappaleessa Georgia lauletaan "You don't know, you don't know how it feels to be me".
"You don't know how it feels" -nimiset kappaleet ovat tehneet ainakin amerikkalainen rokkari Tom Petty, kanadalainen poplaulaja Drew Seeley sekä amerikkalainen country-laulaja Steve Azar. Tom Pettyn kappaletta ovat esittäneet monet muutkin laulajat.
Jazzlaulaja Nancy Wilsonin "Hello young lovers" -albumin (1962) kappaleessa "You don't know how love feels" on osittain kysymykseesi sopivaa sanoitusta.
AZLyrics-sivustolla voit selailla sanoituksia lauluihin, joiden nimestä löytyy sana "Lovers": https://search.azlyrics.com/search.php?q=...
Otmen-sanaa esiintyy tosiaankin Joensuun alueella muutaman järven (Keski-Otmen, Ala-Otmen ja Otmenenjärvi) sekä vaaran (Otmenvaara) nimissä. Nämä kaikki sijaitsevat lähellä toisiaan. Muualta Suomesta en vastaavaa nimeä löytänyt.
Otmen-sanaa ei löytynyt mistään tarkistamistani lähteistä. Tutkimieni lähteiden joukossa ovat Suomen etymologisen sanakirjan verkkoversio (Kotus), Suomen sanojen alkuperä - Etymologinen sanakirja, L-P (SKS, 1995) sekä Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus, 2007, saatavilla myös verkossa: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…).
Tutkin myös murresanakirjoja, saamen kielien sanakirjoja sekä karjalan kielen sanakirjaa. Venäjän kielen sanakirjan avulla pääsin kenties lähimmäksi....
Ns. kokemuslukeminen on vielä siinä määrin uusi ilmiö, ettei sen vaikutuksia tai mahdollista laajuutta meillä tarjolla olevaan kirjallisuuteen voi vielä arvioida. Yleisintä kokemuslukemisen pohjalta tehty vanhojen teosten muuttaminen on lastenkirjallisuudessa: mitä nuorempia lukijat ovat, sitä tärkeämmäksi myös taaksepäin katsova kokemuslukeminen on ymmärretty. Jonkin verran tällaista uudistustyötä on jo tehty meilläkin: esimerkiksi Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu -kirjoista on poistettu rasistisiksi tulkittuja ilmauksia. Samasta syystä tosin on uusittu myös Agatha Christietä, mutta ainakin toistaiseksi kustannusmaailman kanta tuntuu olevan se, ettei aikuisille suunnattua kirjallisuutta ole tarpeen lähteä tarkistamaan:
"...
Duunitorilla https://duunitori.fi/ammattiopas/asennus-ja-huolto/katsastaja kaikenlaisten ajoneuvojen katsastamisesta kerrotaan seuraavasti:
Kun asiakas saapuu katsastusasemalle, katsastaja ottaa vastaan asiakkaan ja ajoneuvon. Katsastaja käy asiakkaan kanssa läpi ajoneuvon tekniset tiedot ja varmistaa, että asiakas on tuonut kaikki tarvittavat paperit ja asiakirjat mukanaan. Katsastaja tarkistaa ajoneuvon tiedot ja tekee ensimmäisen silmämääräisen tarkastuksen ajoneuvon yleisestä kunnosta.
Seuraavaksi katsastaja aloittaa varsinaisen katsastuksen. Hän tarkastaa ajoneuvon jarrut, valot, renkaat, pakokaasut ja muut turvallisuus- ja ympäristövaatimukset. Katsastaja käyttää tarkastuksessa erilaisia mittalaitteita ja...
Hei,
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Suomen murteisen sanakirja (https://kaino.kotus.fi/sms/) sanoo seuraavasti:
"talon entisen palkollisen vierailusta t. morsiamen käynnistä vihkimisen jälkeen kotonaan: ”mennä (tulla) hiiriä päästämään”".
Sen enempää sanonnan taustaa ei sanakirja kerro, mutta vahvasti agraariseen Suomeenhan tuo sanonta viittaa.
Hei,
Kyseessä taitaa olla Bjørn Sortlandin Silmätyksin (WSOY, 2007). Kannessa olevalla tytöllä ei ole aurinko- tai silmälaseja ja kirjassa matkataan Firenzeen. Kannen värimaailma täsmää ja muutnekin osuu silmäsairautta myöten yksiin kuvailun kanssa. Tässä linkki Kirjasampoon kirjan tietoihin: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aud7ed8fbf-db48-4077-8093-a…
Teoksesta Laula kanssamme: joulu on taas:120 kaikkien aikojen joululaulua (1992) löytyy tämän laulun nuotit. Se löytyy myös Vaski-kirjastosta:
Konsta Jylhän joululaulu
Digi- ja väestötietoviraston sivuilla https://dvv.fi/tarkasta-omat-henkilotietosi kerrotaan seuraavasti: "Kun sähköistä väestötietojärjestelmää perustettiin 1970-luvulla, sinne ei kirjattu kaikkia perhesuhteisiin liittyviä tietoja. Esimerkiksi täysi-ikäiselle lapselle ei aina merkitty tietoja hänen vanhemmistaan. Sähköisestä järjestelmästä pois jätetyt tiedot löytyvät kuitenkin eri viranomaisten paperisista arkistoista." Digi- ja väestötietoviraston sivuilta voi kuitenkin tilata todistuksen asumistiedoista ja pyytää siihen tiedot asumishistoriasta: https://dvv.fi/todistus-asumistiedoista Lisäksi dvv:n Usein kysytyissä kysymyksissä: "Mistä voin löytää vanhoja henkilötietoja, joita ei ole tallennettu sähköiseen...
Monet juhlapäivät länsimaissa ovat kristillisiä ja toistuvat samoina päivinä vuodesta toiseen. Äitienpäivä sen sijaan on kulttuurisesti laajempi juhla, jota vietetään eri päivinä eri puolilla maailmaa.Miksi äitienpäivän päivämäärä sitten vaihtelee eri maissa? Syynä on hyvin todennäköisesti eri kulttuuriset ja historialliset käytännöt. Esimerkiksi Iso-Britanniassa "Mothering Sunday" oli alun perin anglikaanisen kirkon juhlapyhä, joka on myöhemmin muuttunut äitienpäiväksi. Intiassa hindut juhlivat äitienpäivää Durga Puga -festivaalin yhteydessä syys-lokakuussa ja Japanissa päivä oli alkujaan keisarinna Hojunin syntymäpäivä. Monissa maissa päivä on myös yhdistetty kansainvälisen naistenpäivän viettoon.Lähteet:https://worldpopulationreview.com...
Valitettavasti internetistä, etsimästäni kirjallisuudesta jne. ei löytynyt muita tietoja kuin että kyseinen ravintola oli Jyväskylässä ainakin 1980-luvulla. Tietääkö kukaan lukijoista tarkkaa vuotta?Jos pizzerioiden historia Suomessa kiinnostaa, suosittelen uutuuskirjaa Nupponen: Pizzeria nimeltä Suomi.
Kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön järjestöistä löytyy internetistä luettelo:
http://www.alli.fi/cgi-bin/jarjhak/Luettelo.pl
Se löytyy kirjastosta myös painettuna: Allianssi: Kansalaistoiminnan järjestöhakemisto. 2005.
Katso lisää tuloksia Google:sta hakusanalla "avustusjärjestöt" sekä "hyväntekeväisyysjärjestöt".
Joensuun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä: http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 löytyy myös useita julkasuja asiasanoilla: "vapaaehtoistyö" "järjestöt", samoin asiasanalla "kansalaisjärjestöt".
Maarit ja Maaret ovat peräisin Margareta-nimestä. Nimi tulee persian kielestä kreikan välityksellä ja merkitsee helmeä. Nimeä Riku on käytetty lyhennelmänä useista nimistä esim. Fredrikistä, Rikhardista ja Ristosta. Alkuaan se on merkinnyt mahtavaa ja lujaa, mutta "kovaa hallitsijaa".
Nimi Osku on kutsumamuoto Oskarista tai Osmosta. Jälkimmäinen nimi merkitsee Kalevalassa nuorta miestä. Oskari-nimi on alunperin lähtöisin nimestä Osgar. Tämä muinaisenglantilainen nimi merkitsee suomeksi "Jumalan keihästä".
Nämä tiedot löytyvät seuraavista Pentti Lempiäisen nimikirjoista: Nimipäiväsanat ja Suuri etunimikirja. Lisätietoa löytyy muista nimikirjoista, joita on kirjoittanut mm. Kustaa Vilkuna.
Tiede-lehden vanhoja numeroita säilytetään Tikkurilan kirjastossa 10 vuotta, joten numero 8/2005 on sieltä saatavilla. Sen voi varata normaalisti http://www.helmet.fi -stä.
HelMet-kirjastokortin saa asuinpaikasta riippumatta.
Valitettavasti kortin saaminen edellyttää käyntiä jossain HelMet-kirjaston toimipisteessä (Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa, Vantaalla)ja henkilöllisyyden toteamista. Ei haittaa, vaikka kortille tuleva osoite on Sipoossa.
Julkaisujen kannet ovat lähtökohtaisesti tekijänoikeuden suojaamia teoksia (kuvia), joiden käyttämiseen verkossa tulee pyytää lupa julkaisijalta/kustantajalta. Joillakin kirjastoilla on sopimus, jonka nojalla kansikuvitusta voidaan käyttää tietokannassa. Tällaisia lupia saattavat myöntää esimerkiksi kirjojen välityspalvelut.
Toisaalta internetissä on melko vakiintunut käytäntö, jonka mukaan oikeudenhaltijat eivät puutu kansikuvien luvattomaankaan käyttöön, kun se toimii heidän omana promootionaan eikä ulkopuolinen harjoita kuvien avulla liiketoimintaa. Kirjaston bibliografinen luettelo ei ole kaupallinen hanke, mutta se saattaa oikeudenhaltijoiden näkökulmasta olla niin laajaa ja systemaattista, että siitä halutaan jotain korvausta.
Ilman...
Hei,
Etsimäsi kirja kuulostaisi ihan Paul Maarin teokselta Lumottu ovi (Kirjapaja, 1987). joka kuului helppolukuiseen Aurinkosarjaan. Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: http://www.helmet.fi/fi-FI
Ja lähetä vaan uudet kysymykset palvelumme kysymyslomakkeen kautta muista etsimistäsi kirjoista!
Kuopion seudun ePress-palvelun sanomalehtiä voit lukea kirjaston langattomassa verkossa tai asiakastietokoneilla. Se ei siis ole etäkäyttöinen.
https://kuopio.finna.fi/Content/eaineistot
