En valitetettavasti pysty minäkään puulajia tunnistamaan, mutta kyseessä lienee ihmisen muotoilema lehtipuu. Kuvassa näkyvät "myhkyrät" eivät ole todennäköisesti luonnollisia, vaan ovat syntyneet ihmisen systemaattisen leikkaamisen tuloksena, tavoitteena oletettavasti mahdollisimman tuuhealehvistöinen puu. Kuvan perusteella puu kasvaa puistossa, mikä lisää todenäköisyyttä sille, että kyseessä on ihmisen muotoilema puu. Kun näkyvillä ei ole ollenkaan puun lehtiä, sen lajin määrittely pelkän rungon perusteella vaatisi hyvää tuntijaa. Itse en usko, että tässä on kysymys mistään harvinaisesta puulajista, vaan ulkonäkö johtaa ajatukset väärään suuntaan.
Azoreilla on kyllä laaja omaperäinen, osittain jopa ainutlaatuinen kasvillisuus....
Osaa kirjaston aineistosta ei voi varata. Tällaista aineistoa ovat Bestseller-kirjat, lainattavat esineet ja joissakin kirjastoissa olevien ns. pokkarihyllyjen aineisto. Aineisto, jossa on merkintä "ei varata", on lainattavaa aineistoa, tosin sen laina-aika on yleensä lyhyempi eikä aineistojen lainoja myöskään voi uusia.
https://www.helmet.fi/fi-FI
En valitettavasti onnistunut löytämään Dostojevskilta kysymyksessä kuvailtua kuoppien kaivamista ja välitöntä täyttämistä sisältävää tekstikatkelmaa. Tämä on kuitenkin mitä mainioin esimerkki "täysin hyödyttömästä ja järjettömästä työstä", jota kirjailija käsittelee teoksessaan Muistelmia kuolleesta talosta, ja pitäisin mahdollisena, että kuoppien kaivamisen ja täyttämisen ajatus on syntynyt romaanin toisessa luvussa 'Ensi vaikutelmia' esitettyjen huomioiden pohjalta: "Kerran tuli mieleeni ajatus, että jos halutaan tuhota ihminen täysin, nujertaa hänet, rangaista häntä kaikkein kauheimmalla rangaistuksella, jotta kaikkein hirmuisinkin murhamies vavahtaisi tätä rangaistusta ja pelkäisi sitä ennakolta, pitäisi hänet määrätä työhön...
Tampereen kaupunginkirjaston verkkosivulla Kokoelma ja tiedonhaku -välilehden Lehdet-osiosta löytyvät linkit kirjaston lehtiluetteloihin (Lehtilista aakkosissa, Aiheenmukainen lehtilista, Kielenmukainen lehtilista). Samassa yhteydessä on myös Tietokannat ja e-aineistot -linkki, josta pääsee tarkastelemaan kirjastossa käytettävissä olevia sähköisiä lehti- ja artikkelitietokantoja.
Dioja ja negatiiveja on mahdollista skannata pääkirjasto Metsossa ja Lielahden kirjastossa sekä Hervannan ja Sampolan tietotoreilla.
https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/asiakaskoneet-ja-laitteet.html
Seitsemästä 50-luvulla julkaistusta Valistuksen satukokoelmasta kootussa kirjassa Lauantaisadut (Valistus, 1979) on Saara Heinon kirjoittama tarina Leivos-Liisa. Liisa oli varsin kiltti tytöntyllerö, mutta eräs hyvin paha vika tällä pikku-Liisalla oli: hän ei olisi millään ehdolla halunnut syödä tavallista ruokaa - hän olisi halunnut syödä ainoastaan makeisia. Voisikohan tämä olla etsitty tarina ja kirja?
Leivos-Liisa julkaistiin alun perin Saara Heinon satukirjassa Pikkusiskojen satuja (Valistus, 1953).
Hymytyttö ilmestyi vuonna 1973 Vaasa oy -kustantamon kevyeen romanttiseen viihdekirjallisuuteen keskittyneessä Femina-sarjassa. Sarjassa julkaistiin vuosina 1971-81 yli sata kirjaa. Tuotteliain Femina-kirjoittajista oli tanskalainen Erling Poulsen (1919-95), jonka teoksia sarjassa ilmestyi lähes kuusikymmentä - 27 salanimellä Bodil Forsberg, 17 nimellä Else-Marie Nohr, 4 nimellä Eva Steen ja kymmenen hänen omalla nimellään.
Kyseessä on Väinö Mäkelän runo Vuodenajat, joka sisältyy esimerkiksi alakoulun lukukirjaan Viides lukukirjani (toim. Inkeri Laurinen, Antero Valtasaari) sekä Väinö Mäkelän toimittamaan kirjaan Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa (WSOY, 1949).
www.quora.com palvelu vastaa kysymykseen näin: "Ships reached London or Southampton, depending on which Line you travelled. Voyages were all year round, but in the monsoon season they could take longer if docking was a difficulty. The voyage would have taken about four to six months depending on the weather and the speed of the ship." eli matka Englannista Intiaan kesti 4-6 kuukautta laivan tyypintä ja sää olosuhteista riippuen.
https://www.google.com/search?rlz=1C1GCEB_enFI867FI867&ei=62HWXaG0JsT16QSr64sY&q=how+long+it+took+to+travel+from+England+to+India+in+the+18th+century&oq=how+long+it+took+to+travel+from+England+to+India+in+the+18th+century&gs_l=psy-ab.12...11682.11682..13240...0.0..0.58.58.1......0....1..gws-...
Hip, Hoi, musisoi : Musica 0 -kirjan Pääsiäislaulu on kansansävelmä, johon sanat on tehnyt Anne Lindeberg Piiroinen.
Lähde:
Hip hoi, musisoi! : Musica 0 (Marja Hongisto-Åberg, Anne Lindeberg Piiroinen, Leena Mäkinen ; toim. Päivi Kerola, Fazer Musiikki, 1991)
Aivan täysin näihin tuntumerkkeihin osuvia kirjoja ei löydetty. Seuraavia kirjoja ehdotettiin:
Tuomola, Johanna: Koeta kestää, Kati (Karisto, 1994)
Tiivistelmä: Kati oli innoissaan, kun Jukka kertoi ilmoittaneensa hänet kahden viikon valmennuskurssille, jota piti maineikas esteratsastaja Eero Juntunen. Täynnä iloista odotusta Kati saapui Ortesin kanssa Juntusen tilalle, joka osoittautui täydelliseksi pettymykseksi. Paikat olivat rempallaan, tallit hoitamattomat ja hevoset säälittävässä kunnossa.
Päähenkilö ei ole poika, mutta tallit ja hevoset ovat huonossa kunnossa.
Jorma Vainonen: Tallipoika (Tammi, 1978)
Poikapäähenkilö, mutta kertoo ravihevosista. Vanhempi teos.
Helmet-kirjastojen eMagz-palvelussa ei valitettavasti ole Kauppalehteä. Kaikilla pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoilla palvelussa on samat noin 60 kotimaista aikakauslehteä, eli samat Helmet-kirjastokortin tunnukset toimivat kaupungista riippumatta.
Alla lisää tietoa palvelusta ja luettelo eMagzin lehdistä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Lue_kotimaisia_elehtia_mis…
Sodassa kadonneen omaisuutta ei voitu jakaa eikä leski voinut saada eläkettä tai muuta tukea niin kauan kuin sotilas oli merkitty pelkästään kadonneeksi. Tämän seurauksena puolustusministeriön alaisuuteen perustettiin kuolleeksijulistamistoimisto selvittämään kadonneiden kohtaloita. Sotaolosuhteissa kuolleeksi julistamisen saattoi tehdä puoli vuotta katoamisen jälkeen.
Vastausta kysymykseesi kannattaa tiedustella myös Maanpuolustuskorkealoulun kirjastosta. Kirjaston kokoelmat sekä palvelut ovat myös siviiliasiakkaiden käytettävissä.
Lisätietoa:
Arkistojen portti: Puolustusministeriön keskusosaston kuolleeksijulistamistoimisto
Jarmo Nieminen: Viime sotien suomalaiset kadonneet. Ammattisotilas 3/2008
Raija Ylönen-Peltonen: "Vain sodassa...
Koulukiusaamisesta löytyy useita kirjoja ja näissä käsitellään osittain myös siitä selviytymistä :
Hamarus, Päivi: Haukku haavan tekee: puututaan yhdessä kiusaamiseen (2012)
Hamarus, Päivi: Opas kiusaamisen jälkihoitoon (2015)
Holmberg-Kalenius Tina: Elämää koulukiusaamisen jälkeen (2008)
Kaski, Satu: Jo riittää: irti kiusaamisesta ja kiusaajista (2017)
Mun on paha olla: näkökulmia lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin (2009)
Satri, Janna: Herkkyys ja kiusaaminen (2015)
Ohessa Vaskista-tietokannasta haku aiheena koulukiusaaminen ja selviytyminen https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_mv%3A%22nonfiction%22&filter%5B%5D=%7Ebuilding_sub_str_mv%3A%221%22&join=AND&bool0%5B%5D=...
Mikäli nuo numerot 193 ja 195 viittaavat ompelukoneen sarjanumeroihin, Sewing Online -verkkokaupasta voi tilata maksua vastaan eri ompelukonemerkkien, myös Pfaffin ohjekirjoja pdf-muodossa https://www.sewingonline.co.uk/library/PFAFF-191-196-591-596.html
Sewing Online https://www.sewingonline.co.uk/
Kyseisestä sanonnasta löytyy suomeksi kovin vähän tietoa, joten epäilen ettei se ole minkäänlaisessa vakiintuneessa käytössä oleva. Pystyin kuitenkin jäljittämään mistä sanat alun perin ovat kotoisin. Elokuvassa Billin ja Tedin maailma (englanniksi Bill and Ted's Bogus Journey) vuodelta 1991 on kohtaus, jossa William Sadlerin esittämä viikatemies ryhtyy räppäämään vetääkseen väkijoukon huomion toisaalle. Räpissä on kohta, joka kuuluu seuraavasti: "you may be a king or a lowly street sweeper, but sooner or later you dance with the Reaper." Tämä voitaneen suomentaa mainitsemaksesi sanonnaksi. Kuolemaan tuomitun rikollisen Robert Alton Harrisin huhutaan käyttäneen tätä ko. elokuvasta omaksumaansa lausetta juuri hetkeä...
Käytettävissämme olevista lähteistä ei valitettavasti löytynyt 'piristysruiskeen' alkuperää valaisevaa tietoa. Kyseessä on kuvaileva sana, joka tarkoittaa piristävää seikkaa. (Kielitoimiston Sanakirja)
Hei,
Aloittelevan kirjailijan ura on usein hankala ja oikeaa tietoa kirjoittamisesta ja kirjojen kustantamisesta voi olla vaikea saada. Suosittelen, että tutustut Suomen kirjailijaliiton sivuihin. Sieltä saa perustietoa ja vinkkejä kirjailijana olemiseen ja kustannussopimusten tekemiseen. Voit olla myös suoraan yhteydessä Suomen kirjailijaliiton työntekijöihin esimerkiksi sähköpostilla ja saada sitä kautta tarkempaa tietoa kirjojen kustantamiseen liittyvissä asioissa.
Sivustolla on muun muassa Suomen Kirjailijaliitto, Suomen tietokirjailijat ja Suomen Kustannusyhdistys yhdessä laatimat hyvät käytännöt ja muistilista kustannussopimusneuvotteluihin. Molemmilla on tarkoitus edistää kirjailijan ja kustantajana välistä sujuvaa...
Kaivattu kirja voisi olla Alli Saarentaus-Salon Tiina itte (Otava, 1955). Tiinan vaiheista lisää kertoo sen jatko-osa Tiina itte yllättää (Otava, 1958).
Tiinan isä on kuollut tapaturmaisesti tytön ollessa nelivuotias ja hän on jäänyt kahden äitinsä kanssa. Tiina itte -kirjassa 17-vuotiaan Tiinan äiti menee uusiin naimisiin ja jättää perheen kotitalon yhä koulua käyvälle Tiinalle. Aikanaan isän matkassa Tiina on oppinut ravustamaan ja hän pyydystää niitä edelleen joka syksy ja saa niistä "sievoisia summia rahaa, jonka avulla voin taas jatkaa kouluani".
Tiina itte yllättää -kirjan alussa Tiina on "18-vuotias ja kahdeksannelle luokalle pääsemässä". Tiinan taloa on remontoitu ja sen yläkerta rakennettu uudestaan...
Verkosta Google-haulla löytyneiden kuvien ja ohjeiden perusteella kääntäisin sen viipaleiksi tai suikaleiksi. Eli tässä tapauksessa viipaloituja tai suikaloituja ruusukaaleja.
