Yhtyeen albumeilta löytyy vain Radio Edit -versio kappaleesta. Extended-versio on ilmestynyt Cd:nä singlenä levyllä I'Dees: Time. Kirjastoissa ei tätä ole. Kappaleen voi ladata itselleen edullisesti netin musiikkipalveluista, jos se on mahdollista.
Suomen kansallisbibliografia Fennicaan on pääsääntöisesti luetteloitu kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus, myös suomennokset. Kysymääsi kirjaa ei sieltä kuitenkaan löydy, eli on syytä olettaa, ettei sitä ole suomennettu.
Fennicasta ei löytynyt lainkaan teoksia nimellä William Sydney Porter, nimellä Henry O. sen sijaan tulokseksi tuli 9 viitettä, eli ainakin Suomessa kirjailija tunnettaneen paremmin tuolla jälkimmäisellä nimellä. Pääset tarkastelemaan hakutulosta tästä: https://urly.fi/Upd
Tieto voisi löytyä ehkä Tullista (http://tulli.fi/etusivu) tai sitten vuoden 1942 sanomalehdistä. Helmet-kirjastoissa on käytössä Helsingin Sanomien aikakone (http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/HS_Aikakone_…). Vanhoja Helsingin Sanomia voi lukea myös mikrofilmiltä esimerkiksi Pasilan kirjastossa tai Kansalliskirjastossa.
Eero Snellman kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta.
Lähde: Suomen taiteilijoita Alvar Cawénista Wäinö Aaltoseen : elämäkertoja. WSOY, 1955
Tässä muutamia kollegojeni ehdotuksia:
- Diana Gabaldonin Matkantekijä-sarja. Sarjassa päähenkilö Claire matkaa menneisyyden ja kirjan nykyisyyden välillä oman valintansa mukaan.
- Laini Taylorin Karou, savun tytär sekä sen jatko-osa
- Haruki Murakami - 1Q84. Todellisuus haarautuu kahdeksi vuonna 1984. Henkilökohtaisillakin valinnoilla lienee merkitystä tähän haarautumiseen.
- Neil Gaiman - Neverwhere. Ainakin toisenlaisen todellisuuden löytymiseen vaikuttaa päähenkilön valinta lähteä tutkimaan asiaa.
- China Miéville - Toiset (The City and the City). Tarinassa on kaksi kaupunkia, jotka erikoisella tavalla ovat yhtä aikaa olemassa päällekkäin, ja ihmiset ikään kuin päättävät olla huomaamatta toista...
Puulipeän syntymisestä tällaisessa tilanteessa ei löytynyt tietoa. Metsätehon raportin 087 (kirjoittajat Tiina Tulonen, Susanna Ollila ja Lauri Arvola, 2000) mukaan "vesiympäristön kannalta mahdollisena ympäristöriskinä voidaan pitää tuhkan vahvaa emäksisyyttä, korkeaa fosforipitoisuutta ja tuhkan sisältämiä raskasmetalleja." Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan alta:
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/pictures/tuhkalannoituksen_vesistovaikutukset_metsateho_2000.pdf
Aiheesta myös Metlan asiakaslehdessä (2005/3) ja Henrik Westerholmin (Neste Oil Oyj) esityksestä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä vuodelta 2011:
http://www.metla.fi/asiakaslehti/2005/2005-3/2005-3-jokela.pdf
http...
Usko Laukkasen lastenkirja Tupsu, orava (1990) sekä kirjaan liittyvä äänikasetti ovat lainattavissa joistakin Suomen kirjastoista. Omassa lähikirjastossasi teosta ei näytä olevan. Voit tilata kirjan ja kasetin kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/
Kyllä tällaisessa tilanteessa home- tai muun kosteusvaurion riski on olemassa. Alla linkki Ylen uutiseen aiheesta:
https://yle.fi/uutiset/3-7328528
Aiheesta on myös tutkimuksia ja opinnäytetöitä. Alla linkki Evita Ruohosen opinnäytetyöhön nimeltä Sääsuojauksen vaikutukset asuinkerrostalon rakentamiseen:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/50562/Ruohonen_Evita.pdf?sequence=1
Mennyt - jäänyt on Kaarlo Sarkian runo. Alun perin se ilmestyi Sarkian esikoiskokoelmassa Kahlittu vuonna 1929. Kun runo 1944 julkaistiin Sarkian siihenastisen lyyrisen tuotannon yhteen kokoavassa kirjassa Runot, se oli muuttanut melkoisesti muotoaan alkuperäisestä.
Vuoden 1929 versio runosta alkaa näin: "Niin kaikki autuuteni, / niin tuskin tultuaan / jo jäljettömiin meni. / Ma herään uudestaan // syysyöhön kylmään tähän, / niin tyhjään, hyytävään / ja tuskaan viiltävähän / ja vanhaan ikävään."
1944 julkaistu Mennyt - jäänyt sitä vastoin alkaa seuraavasti: "Niin kaikkos autuuteni! / Pois riemun kerallaan / vei armaani kun meni. / Palaako milloinkaan? // Jäin kylmään yöhön tähän / niin yksin - paleltaa. / Saa onnea niin vähän, / niin...
Ernst Odert Reuterin Interinsaaren tyttö on julkaistu jo vuonna 1855. Näyttää siltä, että useimmista kirjastoista, jonka kokoelmiin teos kuuluu, sitä ei saa kotilainaan. Teos on lainattavissa esimerkiksi Kuopion Varastokirjastosta. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön teoksesta oman lähikirjastosi kautta.
Interinsaaren tyttö Vaarissa https://vaari.finna.fi/Record/vaari.1854440
Interinsaaren tyttö Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_19397
Suomenkielisissä yhteyksissä "Non-Road Transient Cycle" lyhennettynä näyttää olevan joko pelkkä NRTC ["Työkoneiden muuttuvatilainen testisykli (NRTC) on lueteltu liitteen III lisäyksessä 4 normalisoitujen nopeus- ja vääntömomenttiarvojen sekunneittain etenevänä sarjana, jota voidaan soveltaa kaikkiin tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin dieselmoottoreihin."] tai NRTC-testi [" -- moottorin on noudatettava määritettyä nopeutta ja vääntömomenttia joko vakaassa tilassa (NRSC-testi) tai muuttuvissa käyttöolosuhteissa (NRTC-testi)"].
Lähde: Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 21. lokakuuta 2003, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/..../EY antamiseksi liikkuviin...
Opinnäytetyön voi tilata kaukolainaan, mutta siihen on tutustuttava kirjaston tiloissa, sitä ei siis saa kotilainaan.
Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti, voit tehdä itse kaukolainanpyynnön alla olevassa linkissä olevalla lomakkeella. Kaukolaina Suomesta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto
Konsepti, jossa tutuista hiteistä esitetään kimittävällä "smurffiäänellä" laulettuja versioita on kehitetty Hollannissa jo 1970-luvun loppupuolella. Laajempaan suosioon smurffimusiikki meillä ja monessa muussa maassa nousi 1990-luvulla.
Smurffien rallatukset jakavat ehkä mielipiteitä, mutta ainakin Suomessa näitä albumeja on myyty valtavasti. Vuonna 1996 julkaistua Tanssihitit Vol 1 -levyä kaupattiin täällä lähes 175 000 kpl ja kaikkinensa smurffimusiikki on yltänyt miljoonamyyntiin.
Hollannin ja Suomen lisäksi wikipedia mainitsee smurffilevyjen olleen jossakin vaiheessa Norjassa suosittuja. Puolassakin ne ovat menneet hyvin kaupaksi. Britanniassa listasijoituksia on myös kertynyt. Tšekki, Saksa, Italia, Unkari ja Japani luetellaan...
Kyseessä ovat yhdysvaltalaisen Harry Kemelmanin (1908 - 1996) teokset Perjantaina rabbi nukkui myöhään (1965), Lauantaina rabbi kärsi nälkää (1967), Rabbi lähti Israeliin (1973) ja Rabbi näki punaista (1975).
Voit lukea lisää Harry Kemelmanin teoksesista Kirjasammosta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175995117613
Teokset löytyvät oman kirjastoverkkosi kokoelmista.
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Hei,
Tunnusmerkit sopivat muutamaan elokuvaan, mutta eritoten Ettore Scolan elokuvaan Rumat, likaiset ja ilkeät ( Brutti, sporchi e cattivi), 1976.
Suomen teatteriensi-ilta päivämäärä:
17.11.1989
Suomen teatteriensi-ilta paikat:
Andorra
Televisioesitykset:
21.06.2008, FST5
19.07.1986, TV2
26.01.1992, TV3
13.12.2018, Yle Teema & Fem [Kino Klassikko]
Lähteitä:
Kavi Finna https://kavi.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_133729
Pekka Eronen:
Slummien kurjuutta kuvaava italialaiselokuva käy moraalisesta pikatestistä: Kuuluuko köyhän pysyäkin kyykyssä?. Keskipohjanmaa
To 13.12.2018. https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/557782
...
Laajasta kollegiaalisesta etsinnästä huolimatta emme ole löytäneet tälle sanonnalle ehdokasta sen alkuperäksi. Jos ette vielä ole ehtinyt etsiä sanontaa aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta, voisi seuraavasta linkistä avautuvia Helmet-kirjaston teoksia suositella https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssanonnat__Orightresult__U?lang=fin
Lisää sanontoja käsitteleviä teoksi voi kysellä kirjastosta.
"Muistan sinun maininneen" ja "muistan, että mainitsit" ovat kieliopillisesti oikein.
"Muistan maininneesi" ei ole oikein, sillä siinä on kongruenssivirhe. Lauseessa on näkymätön subjekti "minä", joka sisältyy muistaa-verbin yksikön ensimmäiseen taivutusmuotoon "muistan". Näin lauseenvastike "maininneen" ei sovi samaan genetiivirakenteeseen. Kielitoimistolla on hyvä ohje lauseenvastikkeiden muodostamisesta.
Voit maksaa kadonneen aineiston korvausmaksun verkossa. Sinun pitäisi kuitenkin ensin ottaa yhteyttä kirjastoon, jotta korvattava aineisto lisätään maksuihisi. Verkkomaksaminen edellyttää myös sitä, että kirjastokorttiisi on liitetty tunnusluku.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkom…(51687
