Kauniista käsialasta haaveilevalle tutustumisen arvoinen opas on Erica Tighen Kaunis käsiala : harjoituksia ja vinkkejä käsin kirjoittamiseen (Nemo, 2019)."Tämän kirjan helpoilla harjoituksilla parannat käsialaasi menettämättä persoonallista jälkeäsi. Innostavien vinkkien avulla teet jokaisesta ostoslistasta ja muistilapuista pienen taideteoksen, ilahdutat ystäviäsi käsin kirjoitetuilla kirjeillä, saat juhlavieraat tuntemaan itsensä tärkeiksi tyylitellyillä kutsukorteilla ja taiteilet seinälle kehystettäväksi kauniin mietelauseen."
Metsäjänis on Keski-Suomen maakuntanisäkäs Keski-Suomen liiton mukaan.
Maakuntaeläinten valinnasta en löytänyt tietoa, ja muutamalta maakunnalta sellainen puuttuukin. Nimikkoeläinten valinta perustunee kuntien ja maakuntien omaan nimitysintoon. Muita nimikkolajeja on aikanaan valittu äänestyksin, esim. maakuntalinnut vuonna 1985.
Valitettavasti menneistä kilpailuista ei löydy nopeasti tietoja enää 30 vuoden jälkeen.
Asiaa voisi selvitellä selaamalla vanhoja lehtiä Kansalliskirjastossa tai
ottamalla yhteyttä A-lehtiin.
Veteen liuennut rauta on pelkistyneessä muodossa. Päästessään kosketuksiin ilman kanssa se hapettuu ja saostuu rautahydroksidiksi. Tätä reaktioita voidaan käyttää hyväksi raudan poistamisessa vedestä.
Lisätietoa raudasta kaivovedessä:
Ympäristö.fi: https://www.ymparisto.fi/fi-fi/rakentaminen/rakennushanke/talotekniset_…
Lisätietoa metallien hapettumisesta:
Peda.net: https://peda.net/p/RiikkaKotiranta/k7uo/kemia-79-v1/V/20/mhjp
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Hapetus-pelkistysreaktio
Yhtä selkeää vastausta ei ole. Tavallaan erilaiset nuottikirjoitukset tallentavat musiikkia, samoin kuin erilaiset automaatit kuten soittorasiat.
Jos kuitenkin puhutaan äänitallenteista, vanhimpana pidetään katkelmaa tuntemattoman laulajan esittämästä ranskalaisesta kansanlaulusta "Au clair de la lune" vuodelta 1860. Se tallennettiin fonautografilla, joka piirsi äänenvaihtelujen käyrän savun mustuttamalle paperille. Ääntä ei voinut toistaa, mutta myöhemmin tallenteesta on tehty digitaalinen kuvannus ja siitä on rakennettu tietokoneen avulla äänite.
Vanhin toistettava musiikkitallenne on fonografiäänite brittiläisen säveltäjän Arthur Sullivanin laulusta "The Lost Chord" vuodelta 1888.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/...
Helvi Juvosen runo Muodonmuuttaja on kokoelmasta Kääpiöpuu (1949).
https://finna.fi/Record/vanamo.37039?sid=4106975708
Voit lukea runon myös esimerkiksi Helvi Juvosen Kootuista runoista.
https://finna.fi/Record/vanamo.4791?sid=4106976131
Linkeistä näet, missä oman kirjastoalueesi kirjastoissa teoksia on lainattavissa.
Ilmasotakoulun kirjastosta vinkattiin mainio matrikkeliteos, josta löytyy ainakin osittainen vastaus:
Stenman, K. (2020). Hävittäjälentäjät Suomen ilmavoimissa 1939-1945 (1. painos.). Koala-kustannus.
Teokseen on listattu vähintään yhden sotalennon sotavuosina lentäneet hävittäjälentäjät syntymäaikoineen ja lyhyine palvelustietoineen.
Nuorin sotavuosien lentäjistä vaikuttaisi pikaisen laskeskelun perusteella olevan 4.10.1922 syntynyt Eero Mäkinen, joka määrättiin 12.5.1941 vänrikkinä Lentolaivue 30:een. Mäkinen kaatui 7.8.1941, kun hänen koneensa iskeytyi mereen Tytärsaaren luona.
Talvisodan hävittäjälentäjistä nuorimmasta päästä olivat Martti Eerik Sillanpää, synt. 22.8.1919 ja Tage Ingerman Reinhold...
Valitettavasti en ole onnistunut jäljittämään sketsiohjelmaa joka aina loppuisi sanoihin "ja mukana puukko". Lähin joka tulee mieleen on Kummeleiden Puukon veljekset, Pekka, Henri ja Arttu. Jokainen sketsi loppuu lauseeseen "Tällasta se meijän Puukon veljesten elämä on". Tiedot olen ottanut Wikipediasta. Kirjastosta löytyy myös Jukka Annalan kirja "Toopelivisio" joka kertoo suomalaisesta televisiokomiikasta.
Wilhelm Buschin kertomusta Die fromme Helene ei ilmeisesti ole suomennettu. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista ei teosta löydy, ei myöskään mitään mainintaa Buschin käännöksistä kertovilla saksalaisilla sivuilla.
Kyseistä kirjaa ei löydy HelMet-kirjastoista, mutta voit tilata sen kauttamme kaukolainaksi.
http://finna.fi
Kirja on huonosti saatavilla, mutta sen voi myös yrittää ostaa: http://www.booky.fi/kirja/tasca_bob/you_will_be_satisfied/9780887308598
"Majamaa-nimiset paikat ovat voineet saada nimensä paitsi nuotta- ja kalamajoista myös karja tai metsämajoista. Kankaanpäässä on Majamaan talo ollut Majalahden torppana, toinen samanniminen on lohkottu Majamäestä. Talon- ja sukunimenä Majamaa on satakuntalainen, joskin nimeä esiintyy jonkin verran muuallakin. Esim. Thomas Majama 1794 Suodenniemi, Henric Majama 1824 Hämeenkyrö, Thomas Majamaa 1850 Alavus. Satakuntalainen on myös Majanmaa (53), esim. Matts Majanmaa 1794 Ikaalinen, Israel Majanmaa 1824 Parkano."
Uusi suomalainen nimikirja, 1988, s. 528.
Bluefire Readerin nettisivujen (http://www.bluefirereader.com/windows-app.html) mukaan sovellus toimii vain seuraavilla Windows-versioilla: Windows 8.1, Windows 8, Windows 7 SP1. Eli käytännössä asiakas voi vain odotella, että sovelluksen tekijä päivittää sen tukemaan myös Windows 10 -versiota.
Teosta ei ole Hämeenlinnan seudun yleisissä kirjastoissa, joten voit kaukolainata sen hintaan kahdeksan euroa. Näin saat sen sieltä mistä se saadaan sinulle nopeiten tilattua. Näen että teosta on tällä hetkellä ainakin neljän maakuntakirjaston kokoelmissa. Kaukolainatilauksen voi tehdä suoraan lomakkeelle Hämeenlinnan seudun kirjastojen Vanamo-verkkokirjastossa(https://vanamo.verkkokirjasto.fi). Klikkaa etusivulta A-Ö-listaa, sitten K-kirjaimen kohdalta "kaukolainatilaukset", ja vielä siitä "Kaukolainatilaus Hämeenlinnan kaupunginkirjaston asiakkaille". Täytä lomake ja klikkaa "Tilaa". Tilauksen voi myös laittaa sähköpostilla kaukopalvelu@hameenlinna.fi. Teoksen voi mahdollisesti saada myös ehdottamalla sen hankintaa kirjaston kokoelmiin (...
Suomen Virallisen lehden (myös nimellä Suomen Wirallinen lehti ja Virallinen lehti) 31.12.1920 asti digitoidut lehdet ovat käytettävissä Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen esitysjärjestelmässä (https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/1457-4322/data). Tämän jälkeen ilmestyneet lehdet ovat käytettävissä kaikissa Suomen vapaakappalekirjastoissa, joita ovat Kansalliskirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto sekä Itä-Suomen yliopiston kirjasto. Lisätietoa vapaakappalekirjastoista löytyy osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/vapaakappaletoimisto#Palvelunkuvausjao….
Oulun ja Savonia-ammattikorkeakoulujen sivuille on koottu linkkejä luonnonvara-alan artikkelitietokantoihin ja palveluihin. Osa aineistoista on vapaasti käytettävissä ja osa vain koulun omassa verkossa:
http://libguides.oamk.fi/c.php?g=12058&p=456120
http://libguides.savonia.fi/c.php?g=416161&p=2836119
Kadonneen aineiston korvaushinnan päättää se osasto, jonka aineistoa se on. Korvaushintaan vaikuttaa se, miten korvaavaa teosta on saatavilla, ja onko kyseessä kovakantinen vai pokkari.
Kannattaa olla suoraan yhteydessä esimerkiksi pääkirjaston vastaanottoon ja kysyä korvaushintaa sieltä. Kirjoissa voi kadonneen tai tuhoutuneen kappaleen usein korvata myös tuomalla uuden tilalle. AV-aineistoa koskee erilaiset lainauksen mahdollistavat lisenssit, joten ne korvataan rahalla.
Kuopion seudun ePress-palvelun sanomalehtiä voit lukea kirjaston langattomassa verkossa tai asiakastietokoneilla. Se ei siis ole etäkäyttöinen.
https://kuopio.finna.fi/Content/eaineistot
