Arto Mellerin runo Sydän liekeissä sisältyy kokoelmaan Mau-Mau (1982). Voit lukea runon myös Mellerin runoteoksesta Nuoruus, siivekästä ja veristä : runot 1972-89 (1989).
https://finna.fi/Record/piki.191542
https://finna.fi/Record/piki.194150
Otmen-sanaa esiintyy tosiaankin Joensuun alueella muutaman järven (Keski-Otmen, Ala-Otmen ja Otmenenjärvi) sekä vaaran (Otmenvaara) nimissä. Nämä kaikki sijaitsevat lähellä toisiaan. Muualta Suomesta en vastaavaa nimeä löytänyt.
Otmen-sanaa ei löytynyt mistään tarkistamistani lähteistä. Tutkimieni lähteiden joukossa ovat Suomen etymologisen sanakirjan verkkoversio (Kotus), Suomen sanojen alkuperä - Etymologinen sanakirja, L-P (SKS, 1995) sekä Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus, 2007, saatavilla myös verkossa: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…).
Tutkin myös murresanakirjoja, saamen kielien sanakirjoja sekä karjalan kielen sanakirjaa. Venäjän kielen sanakirjan avulla pääsin kenties lähimmäksi....
Mitään virallista vuosilukua en onnistunut löytämään, mutta sekä Ylen 2010 julkaistussa artikkelissa että Kalevan 2017 julkaistussa artikkelissa esiintyy sama vuosikymmen: 1970-luku. 70-luku näyttäisi olevan muuallakin mainittu ajankohdaksi, jolloin siirryttiin opettajan teitittelystä sinutteluun. Ylen artikkelissa ei ole lueteltu lähteitä, Kalevan lähteenä on haastattelu.
Yle: https://yle.fi/a/3-5644714
Kaleva: https://www.kaleva.fi/oppilaat-teitittelivat-opettajiaan-1970-luvulla-mi/1637507
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1526
Useampien lähteiden mukaan suomen kielen imperatiivi taipuu kaikissa muissa persoonamuodoissa paitsi yksikön ensimmäisessä persoonassa. Se on kuitenkin olemassa (esim. kävelkääni/kävelkäämi), mutta se on vanhahtavaa ylätyyliä, sitä käytetään erittäin harvoin eikä sitä yleensä merkitä kielioppikirjoihin. Aikamuodoista imperatiivi taipuu vain preesensissä, niin sanotuissa jussiivirakenteissa harvoin myös perfektissä.
Jos rajoitetaan tarkastelu Euroopan maihin, Suomen voi katsoa sijoittuneen kutakuinkin keskikastiin, mitä tulee täysi-ikäisyyden rajan laskuun.Suomessa 18 vuotta tuli täysi-ikäisyysrajaksi vuonna 1976.Vuonna 1970 toteutetun Euroopan maiden täysi-ikäisyyden rajoja koskevan kyselyn tulosten mukaan Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa, Luxemburgissa, Länsi-Saksassa, Ranskassa ja Sveitsissä täysi-ikäisiksi tultiin 21-vuotiaina, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa 20-vuotiaina; 18-vuotiaat laskettiin täysi-ikäisiksi Iso-Britanniassa, Kyproksella, Maltalla ja Turkissa.Ennen Suomea täysi-ikäisyyden rajan kahdeksaantoista vuoteen laskivat Italia, Luxemburg, Länsi-Saksa, Ranska, Ruotsi ja Tanska, Suomea...
Alla lukuisia yleiskirjoja Suomen historiasta. https://tinyurl.com/Suomen-historiaa https://tinyurl.com/Suomen-historia Suosittelen Jouko Vahtolan Suomen historia: kivikaudesta 2000-luvulle [2017], sekä Henrik Meinanderin Suomen historia: linjat, rakenteet ja käännekohdat [2017].Lisäksi vielä Veijo Meren laadukkaasti ja vetävästi kirjoitettua kirjasarjaa:- Maassa taivaan saranat: suomalaisten historia vuoteen 1814 - Huonot tiet, hyvät hevoset: Suomen suuriruhtinaskunta vuoteen 1870- Ei tule vaivatta vapaus: Suomi 1870–1920 - Suurta olla pieni kansa : itsenäinen Suomi 1920-1940 https://tinyurl.com/Veijo-Meri Laaja listaus Suomen sotahistoriaa käsittelevistä kirjoista, joista voi valita itselleen...
Lassi Saressalon Päämajan kaukopartiot jatkosodassa (WSOY, 1987) tietää kertoa, että Ensio Kernen kuului Lapin sodan partiomiehiin. Hän oli mukana luutnantti Marmon partiossa 13.-22.10.1944. Ainoa maininta, jonka Kernenistä onnistuin tämän tiedon perusteella paikantamaan, löytyy Pentti H. Tikkasen kirjasta Partioita Lapin sodassa. Luvussa 'Luutnantti Marmon partio Lokan-Tanhuan-Moskuvaaran-Kersilön alueella 13.-22.10.1944' tavataan "korpraali Kerne".
Täysikasvuisen käärmeen ikää on erittäin vaikeaa arvioida ulkonäön perusteella. Käärmeet luovat nahkansa ja vaihtavat säännöllisesti näennäisen vanhaksi ja kuluneeksi käyneen olemuksensa uudeksi ja kirkkaaksi elämänsä loppuun saakka: uusi nahka ei käy entisiä harmaammaksi käärmeen ikääntyessä. Tämä käärmeiden kyky uudistua onkin monissa kulttuureissa tulkittu syvän symbolisesti.
Käärmeet kasvavat pituutta koko elämänsä ajan, joten vanhat käärmeet voivat olla nuorempia lajitovereitaan kookkaampia. Kasvunopeus kuitenkin hidastuu iän myötä ja lopulta pysähtyy melkein kokonaan, joten idioottivarmaksi käärmeen iänmäärityskriteeriksi ei eläimen koostakaan ole.
Lähteet:
Maailman eläimet . Kalat, sammakkoeläimet, matelijat
Uusi zoo : suuri...
Kyseessä on Ruth Craftin runokuvakirja Talvinalle (The winter bear, 1974). Kirja ilmestyi vuonna 1975 Marjatta Kureniemen suomentamana WSOY:ltä. Teoksessa on Erik Blegvadin kuvitus.
Kirja alkaa riveillä "Missä on saapas? / Missä on nuttu?".
Teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoissa voitte tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
https://finna.fi/
Viisumeista, oleskelu- ja työluvista sekä tullimääräyksistä saat tietoa kohdemaan viranomaiselta. Tarvitsemasi ajantasaiset tiedot kysymyksiisi saat Usan Suomen suurlähetystöstä (Embassy of the United States of America, Helsinki),sähköpostiosoite: helsinkiprotocol@state.gov.
Työläämpien jouluruokien jälkeen uutenavuotena pääsee jo helpommalla nakkeja ja perunasalaattia tarjoamalla. Ylen verkkoartikkelin mukaan makkaroiden ja nakkien hinnat halpenivat 1960-luvulla teollisen valmistamisen myötä. Nakeista tuli arkiruokaa ja kaiken kansan tuote. Uusivuosi muuttui merkittävämmäksi juhlaksi niin ikään kaupungistumisen myötä. Perinneruokaa juhlaan ei aikaisemmin oikeastaan ollut.
Ruokakulttuurin tutkijan Maarit Knuuttilan mukaan uuteenvuoteen ja vappuun perunasalaatti sekä nakit liitettiinkin lehdistön toimesta 1960-luvun puolessa välissä. Mainonnassa kehotettiin ihmisiä hankkimaan koteihinsa perunasalaattia ja nakkeja vuodenvaihteen juhlien ruokapöytään. Kaupallinen markkinointi tosiaankin...
Nettiselaimen valinta ei välttämättä tarkoita, että käyttäjän pitäisi tyytyä saman firman suosimaan hukukoneeseen. Esim. Chrome selaimella voi käyttää muitakin hakuja kuin Googlea. Tosin saman yritysryppään laitteet ja palvelut tukevat toisiaan ja Googlella on melkoinen ylivoima hakukoneena esim. Suomessa Googlen markkinaosuus on 97%.
Arvomedia.fi 10 maailman suositinta hakukonetta
Muita suuri hakijoita ovat:
https://www.bing.com/, joka on Microsoftin omistama ja maailmalla kolmanneksi suurin.
https://fi.search.yahoo.com/ Nykyään myös suomeksi hakeva sivusto, joka käyttää hyväkseen myös Bingin tuloksia.
https://duckduckgo.com/ Jonka suosio perustuu siihen, ettei se tallenna käyttäjänsä hakuja.
https://www.startpage.com...
Kappale on nimeltään "Tuhma Dolly". Se alkaa: "Yksin jäin ystäväin". Sävelmä on kansansävelmä, johon sanat on kirjoittanut Pertti Reponen. Muistamassasi kohdassa lauletaan pienestä tuhmasta Dollysta. Kappaleen on levyttänyt Finntrio vuonna 1964. Se sisältyy esimerkiksi Finntrion cd-levylle "Ei koskaan selvin päin", joka on ilmestynyt "20 suosikkia" -sarjassa (Fazer Records, 1996). Sanat sisältyvät nuottiin "Tuhma Dolly" (Westerlund, 1964, REW3655), joka on lukusalikäytössä Kansalliskirjastossa ja Musiikkiarkistossa Helsingissä. Kummastakaan paikasta sitä ei siis saa kotilainaan.
Jyväskylän pääkirjastossa on lainattavana kaksi kaupunginteatterin kausikorttia. Kausikortti lainataan pääkirjaston 1. kerroksen infopisteeltä palveluaikoina. Kortti myös palautetaan samaan paikkaan. Lainaukseen tarvitsee oman Keski-kirjastojen kirjastokortin ja todistuksen henkilöllisyydestä. Esim. ajokortti käy. Asiakas voi lainata molemmat kortit, jos ne ovat vapaana.
Kausikortin voi lainata viikoksi kerrallaan. Kortin laina-aikaa ei voi jatkaa eikä korttia voi varata. Verkkokirjastosta voi tarkistaa, onko kortti lainassa ja mikä sen eräpäivä on. Kortit käyvät teatterin omatuotantoisiin esityksiin. Korttia voi käyttää laina-ajan sisällä yhteen tapahtumaan. Kausikortti vaihdetaan näytäntökohtaiseen lippuun teatterin...
Työajan joustosta on puhuttu 1960-luvun lopulta lähtien, ja 1970-luvun alusta löytyy paljon keskustelua ja kokemuksia normaalityöajasta poikkeavista järjestelyistä. Esillä olivat porrastettu ja liukuva työaika, tiivistetty ja laajennettu työviikko, yksilöllinen työaika, joustava eläkeikä, opintovapaat ja sapattivapaa. Tällöin ideoitiin paitsi erilaisia päivittäisiä ja viikottaisia työaikamalleja myös elämänkaaren joustoa.
Liukuva työaika oli 1970-luvulla levinnein näistä uusista työaikaratkaisuista. Sen keksijänä pidetään tavallisesti Christel Kammerer -nimistä saksalaista liikkeenjohdon konsulttia, joka sai aikaan liukuvan työajan käyttöönoton Messerschmitt-Bolkow-Blohm-yhtiössä vuonna 1967. Tämän jälkeen liukuvan työajan käyttö levisi...
Jos Helmet-kirjastokorttia ei käytetä kolmeen vuoteen, asiakastiedot poistetaan kirjastojen rekisteristä. Kortilla ei saa myöskään olla selvittämättömiä lainoja ja maksuja. Kortti ei siis ole "ikuinen".
ekisterissämme, sinun pitäisi käydä missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä, niin saat uuden kortin. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus. Voit myös tehdä Helmetissä ennakkorekisteröitymisen alla olevasta linkistä.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Harlequin-sarjan kirjoja on hankittu vain vähän kirjastoihin, joten niiden löytäminen meidän järjestelmistämme on hankalaa. Harlequin-sarjalla on sivusto, jossa pääsee selaamaan uusien kirjojen lisäksi vanhempien kirjojen arkistoa. Löytäisitköhän etsimäsi kirjan sieltä? Pääset tutkimaan arkistoa tällä nettisivulla.
Valitettavasti sanan alkuperää ei löytynyt. Löysin Virittäjän artikkelin, jossa oli muitakin vastaavia mainittu, lantapaukku ja böndepaukku, mutta paukun käyttöä ei siinä selitetty, https://journal.fi/virittaja/article/download/40499/9925/28007&ved=2ahU…
Etymologisessa sanakirjassa böndepaukun kohdalla ei myöskään ole selitystä tuolle paukulle, mutta sen rinnalla esiintyy muoto paakku, https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…. Ehkä näillä on yhteys.
Asiasta voisi kysyä kielineuvonnasta, mutta he ovat tällä hetkellä joulutaoulla, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta.
Sävellyksestä löytyy nuotinnos teoksessa Reijo Kallio (Musiikki Fazer, 1985): sanat, melodia, kosketinsoitinsäestys ja kitaran soinnut.
Nuottikirjaa ei näytä olevan OUTI-kirjastojen kokoelmissa, mutta sitä löytyy muilta Suomen kirjastoalueilta. Siitä voi tehdä kaukolainapyynnön.
