Vantaan Tikkurilan kirjaston sivuilla kerrotaan, että "tulostus ei ole toistaiseksi käytössä havaitun tietosuojariskin vuoksi." Myöskään Vantaan Myyrmäen kirjastossa ei ole mahdollista tällä hetkellä tulostaa. Muissa Helmet-kirjastoissa tulostus toimii normaalisti.
Juuri tänään (30.9.) klo 18 alkaen päivitetään kirjastojärjestelmän palvelimia. Tämä voi vaikuttaa mm. itsepalvelutulostamiseen:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastojar…
Kyseinen runo on avausrunona Lassi Nummen kokoelmassa Kaksoiskuva (Otava 1982). Se sisältää vain nuo kaksi säettä, paitsi että siinä liekki hulmahtaa eikä leimahda. Runolla ei ole erillistä nimeä, hakemistossa nimenä on alkusanat eli Tulppaanin liekki.
Suomen murteiden sanakirja (osa 6, s.652) kertoo, että keikkeet substantiivina tarkoittaa samaa kuin pidot, hääpidot/häät, nurkkatanssit tai karhunpeijaiset. Jonkinlaiset juhlat ovat siis tiedossa, jos saa kutsun keikkeisiin.
Adverbinä Keikkeellään tarkoittaa pystyssä, kekassa oloa, Keikkeillään taas kallellaan, kaatumaisillaan olemista.
Kysymykseen on vastattu palvelussamme aiemmin näin:
"Pihtiputaan Mummon isäksi" on henkilöitävissä Allan Liuhala, lehtimies ja lehtimiestyön opettaja Tampereen yliopistossa, jossa hän journalistin uransa ohessa opetti koko 60-luvun.
Ilmauksen syntyajankohta on varhainen 1960-luku: "'Pitää kirjoittaa niin, että Pihtiputaan Mummokin se ymmärtää', livahti kerran 1960-luvun alun opetustilanteessa Liuhalan suusta."
Pihtipudas valikoitui mummon kotipaikaksi "paljolti siksi, että Pihtiputaalla asui urheiluvaikuttaja Tahko Pihkala, Liuhalan isän kaveri."
Mummon päätyminen osaksi ilmausta juontaa juurensa Liuhalan kotioloihin: "Liuhalan perheeseenhän kuului Tampereen-vuosina mummu, anoppi. 'Mummu oli meidän perheen aarre ja rikkaus. Lapset...
SVUL:n vuonna 1990 julkaisemalla Suomen ensimmäiseksi urheiluaiheiseksi LP-levyksi mainitulla Sporttihitit-albumilla Sakari Kuosmanen laulaa J. Karjalaisen kirjoittaman kappaleen Fairplay. Voisikohan tämä olla etsitty kappale?
Eeva Joenpellolta on käännetty ainakin nämä teokset ruotsiksi:
Johannes vain (1952): ruots. Bara Johannes
Neito kulkee vetten päällä (1955): ruots. Jungfrun går på vattnet
Missä lintuset laulaa (1957): ruots. Där fåglarna sjunger
Ralli (1959): ruots. Ralli
Syyskesä (1960): ruots. Brittsommar
Vetää kaikista ovista (1974): ruots. Husfolk och fiender
Kuin kekäle kädessä (1976): ruots. Sådd bland törnen
Sataa suolaista vettä (1978): ruots. Som sanden i havet
Eteisiin ja kynnyksille (1980): ruots. Allt har sin tid
Elämän rouva, rouva Glad (1982): ruots. Fru Glad, gift med livet
Rikas ja kunniallinen (1984): ruots. Rik och rumsren
Maustetyttöjen musiikkia ei vielä tähän mennessä ole julkaistu nuottina. Epävirallisia sointukarttoja heidän kappaleistaan on tehty.
Linkki sointukarttoihin
Alun perin Wolfman-nimisenä julkaistua Ian Rankinin Rebus-sarjan kolmatta kirjaa Tooth & nail ei ole suomennettu. Ristinollan (Knots & crosses) ja Kuurupiilon (Hide & seek) jälkeen kolmantena Rebus-suomennoksena ilmestyi sarjan neljäs romaani, Strip Jack (Paljas poliitikko). Kysymyksen "ristiriita" syntyy siitä, että suomalaisen kustantajan kannalta Paljas poliitikko oli kolmas Rebus-dekkari, vaikka se sarjan alkuperäisen englanninkielisen julkaisujärjestyksen mukaan olikin jo neljäs.
Kysymykseesi on vaikeaa, ellei mahdotonta vastata yksiselitteisesti. Ravinnon terveellisyys ei riipu vain yhdestä ominaisuudesta, vaan kyse on kokonaisuudesta. Yleisesti ajatellen, jos jotain elintarviketta käyttää ravinnokseen joka päivä, sen laadulla on huomattavasti enemmän merkitystä kuin kertaluonteisesti ostetulla tuotteella.
Suurin osa tutkijoista ja ravitsemustieteilijöistä on yhtä mieltä suolan, sokerin ja tyydyttyneen eli ns. kovan rasvan liiallisen saannin haitoista. Ihmisten yksilöllisillä eroilla on myös merkitystä siinä, miten ja kuinka voimakkaina haitat ilmenevät. Sydänliiton sivulla sanotaan, että perimä usein altistaa ja huonot elintavat tuovat riskit esille, mikä puolestaan johtaa helpommin sairastumiseen.
Sydänliitto...
Tätä on kysytty aiemminkin, mutta koska linkki näyttää vanhentuneen ja asiasta on sittemmin julkaistu lisäksi uudempi artikkeli, vastaan tässä kysymykseen uudelleen.
Kotimaisten kielten keskuksen ja Tiede-lehden artikkeleissa kerrotaan sanan viis viittaavan todennäköisimmin lukusanaan viisi. Sanonnoissa yhteys nimenomaan lukusanoihin ei välttämättä aina ole ilmeinen. Kuitenkin suomen kielessä on olemassa myös useita muita sanontoja, joissa niihin viitataan (esimerkkejä Tiede-lehden artikkelissa). Lukusanat eivät siten usein ilmaisekaan pelkkiä määriä. Ensimmäinen dokumentoitu sanan viisi (viis) käyttö nimenomaan samantekevyyttä ilmaisevassa merkityksessä sijoittuu 1800-luvun loppuun, jolloin Elias Lönnrot kirjoitti...
Kysytyn kaltaista tekstitystekniikkaa on kehitetty ja käytetty Suomessakin: automatisoitu tekstitys ei ole enää tulevaisuuden utopiaa, vaan jo varsin lähellä nykyistä arkea. Parhaimmillaan automatisoitu tekstitys tuo täysin uusia mediasisältöjä nopeastikin eri kieliryhmien saataville.
Esimerkiksi Yleisradio on kehittänyt yhdessä Ääni Companyn kanssa puheesta tekstiksi-teknologiaa hyödyntävää Sanelius-tekstityspalvelua.
Yleisradion kokemuksia automaattisesta käännöstekstityksestä mahdollisuuksineen ja haasteineen on koottu myös omaksi artikkelikseen.
Tästä kappaleesta en löydä suomenkielistä levytystä. Etsin Yleisradion Fono-tietokannasta, Finna-hakupalvelusta, Kansalliskirjaston hakupalvelusta ja Fenno-levytietokannasta. Discogs-tietokannassa sen tekijöiksi on nimetty Engelbert Humperdinck, Laszlo Bencker ja Leslie Mandoki. Oletko kuitenkin kuullut tätä esitettävän suomeksi?
Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999: https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Discogs-tietokanta: https://www.discogs.com/
Taskukirjastossa on tilapäinen ongelma, jota selvitellään. Asiasta on maininta Helmet-palvelusivustolla, etusivun ylälaidassa.
Pahoittelen ongelmasta aiheutuvaa haittaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Nimeä Niisku on annettu Suomessa sekä naisille että miehille, mutta alle 20 kertaa eli se on erittäin harvinainen.
Lähde
Digi- ja viestintäviraston nimipalvelu
Mia ja Miia ovat Mirjam- ja Mirjami-nimien kutsumamuotoja. Mirjam puolestaan on heprealainen muoto Maria-nimestä. Maria on Raamatusta tunnetuksi tullut heprealais-aramenialainen nimi, jonka merkityksestä ei ole täyttä varmuutta. Mahdollisiksi merkityksiksi on annettu "toivottu lapsi", "rakastettu", "kapinallinen" tai "kitkerä".
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2011)
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Maria
Olisikohan kyseessä ehkä Kukko tunkiolla (Brass), jota esitettiin meillä ainakin keväällä 1984 MTV:n ohjelmistossa keskiviikkoisin 15.2.–9.5.? 30-luvulle sijoittuvassa farssisarjassa seurataan kahta perhettä, varakkaita Hardacreja ja työväenluokkaisia Fairchildeja. Hardacren perheen pää on kaivos- ja teollisuuspohatta Bradley Hardacre (Timothy West), joka omistaa suurin piirtein koko Utterleyn kaupungin.
Kukko tunkiolla (TV Series 1983–1990) - IMDb
Sarjan kaikki kolme tuotantokautta on julkaistu Britanniassa DVD:nä.
Etsitty runo on Elvi Sinervon Tarina suuresta rakkaudesta. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Sinervon kokoelmassa Oi lintu mustasiipi (1950). Synnissä runon pari ei kuitenkaan elänyt – vihillä oli käyty asianmukaisesti: "He köyhät oli – lemmellään / esteitä ollut ei. / Siks poika kihlat käytyään / vihille tytön vei." Kuolema erotti rakastavan parin, kun vaimo "vettä noutaen / kuukahti avantoon". Järkyttynyt mies hirttää itsensä ja pari haudataan aivan eri paikkoihin: " - kas, laki sääti niin: // ken itseltänsä hengen vei, / hän lepoon siunattuun / keralla kristikansan muun / maan multiin päässyt ei." Vain vaimon suodaan päästä siunattuun maahan, mies kuopataan koruttomasti kirkkoaidan taa: " – sen näki naakat vain. // Mut...
Perustuslain 66 §:ssä sanotaan näin: Pääministerin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa pääministerin sijaiseksi määrätty ministeri ja tämänkin ollessa estynyt virkavuosiltaan vanhin ministeri. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L5P66. Vastaus kysymykseesi Voiko valtioneuvosto pitää yleisistunnon tai presidentin esittelyn jos pääministeri on muualla eikä pääse paikalle, mutta pääministerin sijainen on paikalla? Onko kokous silloin päätösvaltainen? on siis kyllä.
Perustuslain 59 §:ssä sanotaan presidentin esteestä näin: ”Tasavallan presidentin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa pääministeri tai tämänkin ollessa estyneenä pääministerin sijaisena toimiva ministeri.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/...
