Vaski-kirjastojen sivuilla http://vaski.finna.fi/ voit tehdä tavallisen haun lisäksi tarkennetun haun, jossa haulle voi asettaa rajauksia.
Tarkennetussa haussa voit asettaa aiheen, tekijän, kielen ja aineistotyypin jotka haluat. Esim. Ranskaa käsittelevää kirjallisuutta vuodelta 2010 voit hakea laittamalla aiheeksi Ranska, valitsemalla haluamasi kielen, aineistotyypiksi kirjan tai e-kirjan ja asettamalla vuosiväliksi 2010. Yhteen haluun voi asettaa monta aihetta. Tarkennetun haun kokonaiset ohjeet löytyvät oikeasta yläkulmasta.
Hakutuloksien oikealta puolelta voit halutessasi muokata ja rajata hakua lisää sekä valita hakutulosten kohdistuvan pelkkään kaunokirjallisuuteen.
On tavallisempaa, että suomennos tehdään teoksen alkukielisen julkaisun pohjalta, johon myös suomennoksessa bibliografisesti viitataan (julkaisun nimi, kustantaja ja julkaisuvuosi). Jos tällaista alku- tai muunkielistä julkaisua ei ole käytetty, sekin ilmaistaan kysyjän mainitsemalla tavalla.
Merkintä on tekninen. Itse käännöksen kannalta asialla ei ole välttämättä mitään merkitystä, joskin varsinkin aikaisemmin käsikirjoituksesta kääntäminen saattoi merkitä työskentelyä käsin kirjoitetun tekstin parissa.
Heikki Poroila
Sukunimi "Calamnius" on latinaa matkiva suomalainen sukunimi, joka lausutaan "Kalamnius". Latinankielen c-kirjain lausutaan aina k-kirjaimena.
1500-luvulta peräisin olevan Calamnius-suvun kantaisä oli Kalajoen kirkkoherra, rovasti Petrus Michaelis (Petter) Arctophilacius (1575–1647), alkuperäiseltä nimeltään Pieti Mikonpoika Mattila. "Calamnius" viittaa siis Kalajokeen, jota jotkut suvun myöhemmät edustajat ovatkin käyttäneet. Tunnetuin Calamnius eli Ilmari Kianto otti suomenkielisen sukunimensä suomussalmelaisen järven nimestä Kianta.
Heikki Poroila
Kaikkia tieto tai taitokursseja kannattaa hakea Ilmonetin kautta. Se on Helsingin, Espoon ja vantaan työväenopistojen yhteinen hakusivusto.
Tänä keväänä siellä ei valitettavasti ole tarjolla värjäyskursseja. https://ilmonet.fi/#fi/search/cgt=684
Erilaiset yhdistykset ja monet käsityöliikkeet järjestävät myös kursseja käsityötekniikoista, mutta valitettavasti niistä ei ole muuta yhteistä hakupaikkaa kuin netti. Kannattaa hieman kysellä kaupoissa käydessään.
Solmuvärjäyksen saattaisit oppia myös yksin tai kaveriporukassa. Hyviä ohje ja vinkkisivuja löytyy runsaasti. Aluksi kannattaa käyttää marketistakin saatavia kangasvärejä, joilla voi värjätä sekä sangossa että pesukoneessa. Kiinnitysaineeksi niille käy pelkkä ruokasuola.
Esim....
Pääsylippua ei voi varata. Lippu lainataan Oodin 1. kerroksen kirjastotiskiltä ja lippu palautetaan samaan paikkaan. Lipun saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet-haulla hakusanalla kausikortti.
Lisää aiheesta voit lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Juttuja_kirjastosta/Lainaa_Oodista_paasylippu_Kansallisteatt(207794)
Marko Ahon tekemässä ja Tietosanoman vuonna 1999 julkaisemassa nuottikokoelmassa "Vankilalauluja" on kappale nimeltä "Postijuna yössä", joten ainakin tuonniminen laulu on kyllä olemassa
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22postijuna+y%C3%B6ss%C3%A4%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Valitettavasti Finnan tiedoissa ei ole tarkemmin kappaleen säveltäjää tai laulun alkusanoja, joten ei ole varmaa että kyseessä on sama teos.
Erillistä historiikkia sen enempää Riekon korttelista kuin Merimiehenkatu 29:ssä sijaitsevasta rakennuksestakaan en onnistunut löytämään.
Kaija Ollilan ja Kirsti Topparin teoksessa "Puhvelista Punatulkkuun : Helsingin vanhoja kortteleita" (Helsinki : Helsingin sanomat, 1977) on korttelista kahden sivun mittainen artikkeli.
Merimiehenkatu 29:n rakennuksesta kirjassa on seuraavat tiedot:
"Omistaja Teollisuuskiinteistö Oy. Piirtänyt Jarl Eklund, valmistunut 1924. Teollisuustalo, mm. Minitekstiili Hyppölä Oy, myymälä Marakatti, Käyttövilla, Lehtihanke Oy, Estin Oy, Yleisradion osastoja, pesula Nopeapesu."
"Riekon korttelin Merimiehenkadun puoleiset talot on rakennettu miltei kaikki samaan aikaan 1930-luvun loppuvuosina....
Kannuasi ei löytynyt ainakaan näistä teoksista:
- Keräilijän aarteet : Arabian kannuja / Marjut Kumela, Marja Blåfield
- Arabia : talousposliini ja -fajanssi = hushållsporslin och -fajans = porcelain and faeince
- Kuvasto keramiikkavalmisteista / Kupittaan savi oy
Myöskään nettilähteet eivät tuoneet apua. Lisävinkkiä selvitykseen saa, jos kannun pohjassa on tehtaanmerkki. Alla esim. Arabian tehtaanmerkkejä:
https://arabia.fi/arabiasta/tehtaanmerkit
Voisiko kyseessä olla tanskalaisen Henning Köien säveltämä Nisse-polkka? Suomenkieliset sanat lauluun kirjoitti Saukki (Sauvo Puhtila).
Laulun kertosäkeessä on etsityn kaltaisia riimejä: Hupsis tupsis huppelirupsis / piirissä pyörivät puppelijupsis ... Hupsis tupsis pimpelipompeli / hiiri se kissalle takkia ompeli
Ihan samanlaisen esineen kuvaa ei löytynyt, mutta rakenteensa perusteella esine voisi olla vähän hienompi, pöydällä pidettävä tupakansytytin. Kivinen osa voisi olla polttoainesäiliö, lisäksi esineessä on nappula, jota painetaan ja mekanismi, joka iskee kipinää.
Samankaltaisia esineitä löytää, kun laittaa Googlen kuvahakuun "antique cigarette lighters".
Tässä kirjastoväeltä koottu lista ehdotuksia:
Anna-Liisan Alangon runoteoksessa Sotakesä 44 löytyy ainakin yksi runo heinänteosta, nro 26.
Sirkka-Liisa Rannan Hellettä, heinäpoutaa -kirjassa sivulla 23 runo Niittyjen valitusvirsi. Kirjasta löytyy muutakin mielenkiintoista.
Helinä Siikalan Kesän tultua alan kaivata heinäpellolle teoksessa Kenellä on kotinsa kaukana, 1975
V.A. Koskenniemen runo Heinäväen laulu, esim. kokoelmassa Suomen suvi: runoja ja valokuvia keväästä syksyyn, 1944.
Eino Leinon runo Heinätyössä, löytyy netistäkin Runosto-sivustolta, http://runosto.net/eino-leino/maaliskuun-lauluja/heinatyossa/
Myös Kantelettaren runossa Tavattava tyttö, kehotetaan poikia tarkkailemaan tyttöjä erilaisissa töissä,...
Vastauksessa käytetty ilmaisu "hengellinen kieli" ei tarkoita jossakin puhuttua kieltä vaan lähinnä "kielenkäyttöä". Esim. vanha virsi (VK n:o 619) alkaa sanoin: "Eijaa! Jo laulaa sielu kiitostansa". Tämä huudahdus on esiintynyt kirkkolauluissa ja virsissä keskiajalta saakka. Viittaus Eino Leinoon on siis eri asia.
Allaolevalla CD levyllä löytyy kappale nimeltään "Sydän harharetkellä".
Valitettavasti kyseistä CD levyä ei löydy Kirkkonummen kirjaston kokoelmasta, mutta voimme kaukolainata sen tänne jostain muualta. kaukolainan hinta on 4 €. Ilmoitathan jos haluat että kaukolainaamme sen.
Nuottia en ole onnistunut löytämään.
AINEISTOLAJI CD-levy ID 772482
PÄÄTEKIJÄ TUOMI, Veikko (esitt.)
NIMEKE Rantalavan laulu [Äänite]
JULKAISUKIELI suomi
JULKAISUTIEDOT Tampere : Salix, p2006
ULKOASU 1 CD-äänilevy
TUOTETUNNUS FINOCD-107
HUOMAUTUKSET Levytykset vuosilta 1949-1954
Esitys: Veikko Tuomi (voc) ja useita eri orkestereita
ASIASANAT viihdemusiikki : Suomi : 1940-luku : 1950-luku
iskelmät : Suomi : 1940-luku : 1950-luku
Tälle termille ei tiettävästi ole omaa suomenkielistä termiä käytössä ainakaan puolustusvoimissa. Naamiomaalaus on osa aluksen maastouttamista ja se toteutetaan Suomessa joko kesä- tai talvinaamiointimaalauksena. Käytössä on "yleistermi" naamiomaalaus sekä kuviollinen naamiomaalaus tai kuvionaamiomaalaus. Maalaus tehdään yleensä kolmella eri värillä ja muodoltaan erilaisista värikentistä.
Kirjaa ei löydy Suomen yleisten kirjastojen kokoelmista. Myöskään korkeakoulukirjastojen yhteisluettelosta Lindasta sitä ei löytynyt. Teosta näyttäisi kuitenkin olevan saatavana esim. Akateemisessa kirjakaupassa. Ehkäpä voisit tehdä siitä hankintaehdotuksen lähikirjastoosi. Helsingin kaupunginkirjaston hankintaehdotuslomake löytyy täältä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Hei,
kaupungin kirjaston kokoelmista löytyy linkin kautta näkyvät teokset. Halssilan kirjastosta oheisia teoksia ei löydy tällä hetkellä, mutta voit tehdä varauksen teoksiin halutessasi.
http://jkl226.jkl.fi/Aalto?boo1=AND&dat1=aika&dat2=vuoroka&dat3=ki&dat4…
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa valokopiot maksavat 0,40 € / sivu riippumatta siitä, ovatko ne A4- vai A3-kokoisia ja värillisiä vai mustavalkoisia.
Kopiokoneet toimivat kolikoilla.
Kirjastoissa perittävät maksut voit tarkistaa täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Maksut(647)
Päänsäryn monista eri syistä ja hoitokeinoista voit lukea esim. Käypä hoito -sivustolta.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/etusivu
Henkilön joka kärsii toistuvista ja kovista päänsäryistä kannattaa kuitenkin aina kääntyä lääkärin puoleen apua saadakseen.
