Emme valitettavasti saaneet selville, mistä elokuvasta mahtaisi olla kyse. Surullisen hahmon ritari, hevonen nimeltä Rosinante ja tuulimyllyjä vastaan taisteleminen tuovat mieleen jonkin Don Quijote -teemaisen elokuvan tai elokuvan, johon on otettu inspiraatiota Don Quijoten tarinasta ja hahmoista. Esimerkiksi tässä tietoa alkuperäisestä Don Quijote -tarinasta: Mielevä hidalgo Don Quijote manchalainen | Kirjasampo
Kuvailusi perusteella kollegoilta tuli myös tällaisia ehdotuksia:
- Tuttiritari https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/02/12/tuttiritari-aina-valmis-auttamaan
- Rusinoita-elokuva https://fi.wikipedia.org/wiki/Rusinoita
Netistä en onnistunut löytämään koottua luetteloa Suomen kuntien perustamispäivistä, joten lähetin kysymyksesi Kuntaliittoon ja sieltä vastattiin, ettei heilläkään ole listaa tarkoista perustamispäivistä. Suomen kuntien perustamisvuosista löytyy kyllä luettelo Wikipediasta, ja yksittäisen kunnan tietoja voi tarkastella esimerkiksi kyseisen kunnan omilta nettisivuilta.
Helmet-kirjastoissa on lainattavissa Suomen kuntia käsitteleviä teoksia, mm. Suomen kunnat 1917-2009 (2008, toim. Mika Mäkelä, Pirkko Retti), jossa esitellään Suomen kuntarakennetta ja kuntaliitoksia sekä Suomen kuntavaakunat (2013), jossa kerrotaan myös kuntien synnystä ja liitoshistoriasta.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI...
HelMetissä Ei saatavilla -merkintä teostiedoissa tarkoittaa, että teosta on kirjaston kokoelmissa, mutta siitä ei ole juuri sillä hetkellä yhtään vapaata kappaletta. Voit siis tosiaan tehdä teoksesta varauksen ja se toimitetaan valitsemaasi kirjastoon heti, kun ensimmäinen vapaa kappale osuu sinun vuorollesi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomen kansallisvärit ovat herättäneet tulkintaa ja keskustelua, jota löytyy Coloriaston blogikirjoituksesta, https://coloriasto.blogspot.com/2020/04/miksi-sinisesta-ja-valkoisesta-… sekä esim. artikkelista Floranpäivä 1848 - päivä, jolloin Suomi syntyi, http://vintti.yle.fi/yle.fi/maammelaulu/historia.htm. Suomalaisuuden symboleja on koottu Suomalaisuuden liiton Suomi-tietoa -sivulle, http://suomalaisuudenliitto.fi/suomi-tietoa-2/.
Suomalaisuuden liitolta voi kysyä näkemystä asiasta, http://suomalaisuudenliitto.fi/yhteystiedot/.
Maailman lippuja voi tutkia esim. World Factbookista, https://www.cia.gov/the-world-factbook/references/flags-of-the-world/ ja vaakunoita on Heraldry-Wikissä, https://www.heraldry-wiki.com/...
Ensimmäisen kerran vuonna 1969 ilmestyneessä Panu Pekkasen Eläinten vallankumous -suomennoksessa lause kuuluu seuraavasti: "[Etkö sinä pysty ymmärtämään, että] vapaus on enemmän kuin rusettien arvoinen?" Sitaatti on kirjan toisesta luvusta, Lumipallon vastauksesta valkoisen Mollie-tamman kysymykseen.
Jussi Tuomas Kiven uutta suomennosta (2021) en valitettavasti saanut käsiini.
Useinhan lasten kuvakirjojen tai piirrettyjen hahmot ovat eläinhahmoisia, kuten Pipsa Possu, Kissalan Hessu, Maisa-hiiri, Taavi-tiikeri ja niin edelleen. Mutta aika harvoin näillä eläimillä lopulta on mitään tekemistä esikuvaeläintensä kanssa, vaan nämä hahmot elelevät selkeästi ihmiselämää, käyvät koulua, laittavat ruokaa, harjoittelevat sosiaalisia taitoja, vanhemmat käyvät töissä ja niin edelleen.Näin pienten lasten vanhemman kokemuksella on oikeastaan hämmästyttävää miten vähän lapsille suunnatuissa animaatioissa ja kuvakirjoissa käytetään ihmishahmoja, sillä suurin osa hahmoista on ihmisenkaltaisia eläimiä, ihan pottailua ja sosiaalisia taitoja pienille lapsille opettavista kuvakirjoista suosittuihin ja tuotteistettuihin...
"Teollinen yhteiskunta ja sen tulevaisuus" (engl. "Industrial Society and Its Future") on vain yksittäinen kirja, tai manifesti, jonka Kaczynski vaati julkaistavan jossakin laajalevikkisessä yhdysvaltalaisessa lehdessä. Se on julkaistu myöhemmin kirjan muodossa useilla kielillä, myös suomeksi (Savukeidas 2005, Kiuas Kustannus 2020). Teoksessa on 232 numeroitua kappaletta 27:n otsikon alle jaoteltuna. Lisätietoa teoksesta, sen historiasta ja vaikutuksista löytyy runsaasti mm. Wikipedian artikkelin lähdeluettelon kautta: https://en.wikipedia.org/wiki/Industrial_Society_and_Its_Future#Referen…
Orivedellä järjestettiin maatalous- ja teollisuusnäyttely 29.7. - 30.7.1967. Tavanomaisen maatalousnäyttelyn sijasta käytettiin tätä nimitystä, koska kunnan elikeinorakenteessa oli jo tuolloin teollisuudella merkittävä osa. Viiden hehtaarin laajuisen näyttelykentän lisäksi näyttelyn sisätiloiksi oli varattu kentän läheinen yhteiskoulu. Uutisoinnissa todettiin Oriveden toimineen maatalousnäyttelyn järjestäjänä edellisen kerran vuonna 1948.
Helsingin Sanomat 27.7.1967
Vakuutus ja rahoitusneuvonta sivustolla kerrotaan näin:"Vainajalla on voinut olla tilejä useammassakin eri pankissa. Mitään keskitettyä rekisteriä kunkin henkilön nimissä olevista tileistä ei ole olemassa, vaan kuolinpesän osakkaiden on oltava yhteydessä eri pankkeihin kuolinpesään kuuluvien tilien selvittämiseksi. Kuolinpesän osakkaat voivat saada tietoa vainajan käyttämistä pankkipalveluista vainajan säilyttämistä tilisopimuksista, tiliotteista tai muista pankkipalveluihin liittyvistä asiakirjoista." Linkki sivustolle
Tulkitsisin, että perunkirjoituksessa tarvitaan kaikki vainajan tilitiedot. Ne siis pitää liittää perunkirjoitukseen.
Digi-ja väestötietovirastolla on kattava ohje perunkirjoituksesta. https://dvv.fi/kuolema-ja-...
Verkosta löytyy Kotimaisten kielten keskuksen Kielikorva-podcast, jonka yhdessä jaksossa on käsitelty paikannimiä - myös Luhangan nimeä. Podcastista kertovassa jutusssa Nimiarkiston erityisasiantuntija Helinä Uusitalo kertoo, että Luhangan nimi tulee sanasta "luhta" ja päätteestä "-nka" (ei sanoista "luu" ja "hanka", kuten joskus on ilmeisesti virheellisesti päätelty). Juttu löytyy täältä: https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/kielikorva/luuhankainen_luhangan_vene.28764.blogTuo aiempi, todennäköisesti siis virheellinen, olettamus nimen alkuperästä löytyy Torsten Boismanin Muinaista Päijänteen tienoilta -artikkelista (Suomen museo 2, 1895, s .7-9. Alkuperäisjulkaisu Helsingissä, Suomen Muinaismuisto-Yhdistys):"Luhangon nimen kerrotaan...
Laululyriikka on oma kirjoittamisen lajinsa, jolla on omat vapautensa. Heikki Salo käsittelee sen ominaisuuksia kirjassaan ”Kahlekuningaslaji : laululyriikan käsikirja” (Like, useita painoksia, esim. 6. täydennetty painos 2014).Laululyriikka yksinään on puolivalmis tuote ilman musiikkia. Laululyriikka kirjoitetaan ensisijaisesti kuultavaksi. Salo tarkastelee musiikin ja tekstin yhteyksiä, esimerkiksi vokaalien ja konsonanttien soivuutta. On tärkeää, millaiseen konsonanttiin tavut päättyvät. Konsonantit d, k, p ja t ovat huonosti soivia. Tämä voi olla yksi selitys sanoittajien valinnoille.
Kymppiluokkista luovuttiin vuonna 2022 ja siirryttiin tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen (TUVA), jonka osana voi korottaa perusopetuksen arvosanoja. TUVA:sta löytyy lisää tietoa Opetushallituksen verkkosivuilta. Siellä kerrotaan: "Jos erityisestä tutkinnosta saatu arvosana on alkuperäistä heikompi, opiskelijavalinnat huomioi paremman arvosanan."Lähde: Perusopetuksen arvosanojen korottaminen erityisessä tutkinnossa | Opetushallitus (oph.fi)
Mainitsemasi Tuuti ja punaiset kengät (WSOY, 1975) on painettu Porvoossa WSOY:n kirjapainossa. Otin yhteyttä suoraan kirjapaino Bookwell Oy:hyn, joka nykyään omistaa kyseisen kirjapainon ja painaa kirjoja edelleen. Kyseisen kirjapainon historiasta lisää täällä: http://www.bookwell.fi/Historia. Bookwell Oy:stä vastattiin, että kyseinen pelti on offsetpainatuksessa käytettävä painopelti. Jokaiselle työlle oli oma painopeltinsä ja eri painokoneilla oli erikokoisia painopeltejä. Perinteisestä kohopainatusmenetelmästä siirryttiin offsetmenetelmään, jossa painopeltejä käytettiin 70-luvun alusta alkaen.Painopeltejä ei voida käyttää uudelleen, joten ne poistettiin metallinkierrätykseen. Painopellissä on myös alumiinia. Koska painopeltiä tuli...
Kappaleen sanoja on kysytty meiltä ennenkin. Tästä vastauksesta löytyy linkki sanoituksiin ja kommenteissa hieman lisätietoa:Mistä saa vastaus sanat lauluun: Minne käy tuulen ilmassa tiet. Ne kolme ensimmäistä säkeistöä löytyy eri laulukirjoista, mutta jossakin vanhemmassa… | Kysy kirjastonhoitajalta
Merinolampaat tunnetaan villastaan, mutta niissäkin on olemassa rotuja, joiden lihaa hyödynnetään yhtälailla kuin villaakin. Jalo Einolan kirjassa Vuohieläimet - luonnonvaraiset sekä kesyt lampaat ja vuohet on esitelty erilaisia lammasrotuja ja tällaisia kahteen tarkoitukseen sopivia ovat esimerkiksi German mutton merino ja Medium-wool merino. South african mutton merinon taas kerrotaan ennen kaikkea olevan liharotu.
Maaseutumedian sivuilla kerrotaan, että vaikka villa on merinoiden päätuote, niin merinon kasvatuksen talous vaatii myös lihan tuotantoa.
Suomen eläinsuojelun nettisivuilla kerrotaan seuraavasti: "Lammastalouden päätuote on kuitenkin liha, ja myös villarotuisten lampaiden elämä päättyy noin neljävuotiaina teurastamossa...
Tähän mielenkiintoiseen kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Jos vaarallisuutta mitataan kuolleiden määrällä, on huomioitava, ettei covid-19 ole ollut kuolemansyytilastossa läsnä vielä yhtäkään kokonaista tilastovuotta. Covid-19 tuli vasta vuoden 2020 aineistoon, ja Suomessa epidemia alkoi kesken vuotta (maaliskuussa 2020). Koronakuolemien tulevasta kehityksestä emme tiedä vielä mitään.
Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan covid-19 oli vuonna 2020 peruskuolemansyynä 558 ja influenssa 58 henkilöllä. Luvut eivät varsinaisesti ole vertailukelpoiset, koska vuonna 2020 suomalaisia ei ollut rokotettu covid-19:ää vastaan, mutta monilla oli influenssarokotus. Osalla väestöstä oli myös aiempien sairastumisien kartuttamaa...
