Etsimäsi kirja on Nans van Leeuwenin kuvittama "Kääpiöt sateessa" (Kynäbaari, 1965). Alkuteos on hollantilainen lastenkirja "Bij kabouter Pim" (1951).
Kirjassa Nikki-kääpiö saa öiseen aikaan tuntemattoman vieraan, Matin, jonka ottaa kotinsa lämpimään.
Kirjaa ei näytä löytyvän Suomen yleisistä kirjastoista, mutta Lastenkirjainstituutin kirjastossa on lainattava kappale. Voit siis halutessasi pyytää kirjan sieltä kaukolainaksi.
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/
https://finna.fi
Voit itse vaihtaa jo tehtyjen, avointen varausten noutokirjaston, mutta se pitää tehdä jokaiseen varaukseen erikseen. Vaihtamalla väliaikaisesti "kotikirjaston" toiseksi, varauksesi menevät jatkossa uuteen noutopaikkaan. Kotikirjaston vaihdolla ei siis voi kerralla vaihtaa kaikkien jo tehtyjen varausten noutopaikkaa.
Jo matkalla olevan varauksen noutopaikkaa ei voi enää vaihtaa.
Varaushyllyn noutamattomat ja avoimet varaukset siirretään remontin ajaksi Oulunkylän kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Malmin_kirjasto
Mikäli haluatte Töölön kirjastosta saatavilla olevia kirjoja, suosittelisimme henkilökohtaista käyntiä paikan päällä. Tällöin voitte valita mieleisenne kirjan suoraan käsillä olevasta kokoelmasta.
Töölön kirjasto on auki lauantaina klo 10-16 ja sunnuntaina 12-18.
Englanninkielisistä kirjoista niteitä hankitaan yleensä vain yksi kappale. Valitettavasti muista kirjastoista varatut niteet eivät nekään ehdi enää maanantaiksi.
Rinnakkaiskappaleita, jos niitä on saatavilla, voi noutaa itse toisista lähellä sijaitsevista kirjastoista, kuten Rikhardinkadun, Pasilan ja Kallion kirjastoista.
Rikhardinkadun kirjaston viikonlopun aukioloajat ovat samat kuin Töölön kirjaston.
Kallion kirjasto on auki lauantaina ja sunnuntaina klo 12-18.
Tampereen ja Lastenkirjainstituutin kollegat tiesivät kertoa, että tuo runo löytyy ainakin kahdesta eri teoksesta:
- runoantologiasta Kolme (WSOY, 1930), jossa on yksissä kansissa runokokoelmat Elina Vaaralta (Pilven varjo), Katri Valalta (Maan laiturilla) ja Suorannalta (Kevättuuli) sekä
- Koulutyössä : kansakoulun III:n ja IV:n luokan lukukirja / toimittaneet Alpo Noponen ja V. Tarkiainen ; 19. uud. p. Valistus, 1946. (s. 181-183; Ensimmäinen osa).
Selasin meillä paikalla olevia Suomen kirjallisuudenhistoriaan liittyviä teoksia, mutta niistäkään ei valitettavasti löytynyt yksittäisiä mainintoja enempää tietoa Suorannasta. Palaan asiaan, jos lisätietoa osuu jostain silmiin.
Kauppias Ertmanista löytyy tietoa digitoidusta aineistosta https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu .
Sanomalehdissä on esimerkiksi seuraava artikkeli https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1226036?term=Euge… ja lisätietoja löytyy hakusanalla Eugen Ertman.
Aikakauslehdistä haettaessa löytyy Oulun osoitekalenteri vuodelta 1912, jossa on puhelinnumero 305 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1226036?term=Euge…
Teoksessa Hautala Kustaa: Oulun kaupungin historia 1918-1945 on maininta Nuorten naisten kristillisestä yhdistyksestä. Yhdistys on ostanut vuonna 1928 kauppias Ertmanilta talon Asemakadun ja Isonkadun kulmasta.
Kirjassa Snellman P.W.: Kertomus Oulun kauppaseuran ja Oulun kauppaiden eläkelaitoksen...
Kyseessä lienee nimimerkillä Michael Mortimer kirjailevan ruotsalaiskaksikon Daniel Sjölin ja Jerker Virdborg kuusiosaiseksi suunniteltu seikkailua ja tiedettä yhdistävä jännityssarja. Toistaiseksi siitä on julkaistu kolme osaa (Jungfrustenen, Fossildrottningen ja Blodssystrarna), joista kaksi ensimmäistä on suomennettu (Neitsytkivi, Fossiilivaltiatar).
Keski-kirjastojen kirjastokortin saaminen ei edellytä, että asuu kirjastojen alueella. Osoitteen on kuitenkin oltava Suomessa.Kirjastokortin saa kaikista Keski-kirjastojen toimipisteistä. Samaa korttia voi käyttää kaikissa Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteissä sekä muissa Keski-kirjastoverkon kirjastoissa.
Lisää Keski-kirjastojen kirjastokortista ja palveluista voit lukea alla olevista linkeistä.
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/asiakkaana-kirjastossa
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto
Ensimmäinen suomalaisia koskeva asevelvollisuuslaki säädettiin autonomien aikana 1878. Laissa säädettiin silloin, että ”valtaistuimen ja isänmaan puolustukseksi jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen”. Lain perusteella käytännöss noin 10 % suomalaisista miehistä joutui armeijaan. Suomalaiset joutuivat kutsuntoihin 22-vuotiaana. ja he palvelivat omassa suomalaisessa armeijassa eivätkä joutuneet Venäjän keisarikunnan rykmentteihin. Suomessa myös asevelvollisuus oli lyhyempi kuin Venäjällä.
Vuonna 1899 Helmikuun manifestissa Suomen erityisoikeudet peruttiin ja muiden erityisaseman tunnusmerkkien joukossa myös Suomen armeija lakkautettiin. Manifestin seurauksena vuonna 1901 annettiin uusi asevelvollisuuslaki Suomen ...
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi. Palamme asiaan mikäli saamme sieltä vastauksen. Muistaisikohan kukaan palstamme seuraajista kyseistä laulua?
Tällaista rajoitusta en löytänyt. Löysin aiheeseen liittyen linkin palvelusta Citizens Advice. https://www.citizensadvice.org.uk/family/living-together-marriage-and-civil-partnership/getting-married/#h-who-can-get-married Se käsittelee laillista vihkimistä Iso-Britanniassa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=avioliitto Linkistä löytyy Suomen avioliittolaki.
Alkuperäisessä avioliittolaissa vuodelta 1929 ei ole ammatteihin liittyviä esteitä, mutta kylläkin muita nykyajasta poikkeavia esteitä., https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234 Laista löytyvät myös viitteet muutoksiin, joita lakiin on myöhemmin tehty, ne...
Ei valitettavasti ole suomennettu vieläkään. Omaelämänkerrallisista teksteistä on suomennettu Kirjeitä perheelle, Kirjeitä Milenalle ja Kirjeitä Felicelle.
Kansalliskirjaston listaus suomennetuista teoksista, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…,
paikannustietoja kannattaa katsoa oman kirjaston tietokannasta, Helmet.fi:stä, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sa%3A%28Kafka%20Franz%29%20…
Zdeněk Milerin luomasta myyrähahmosta ei liene tässä kyse. Olisitko siis katsonut espanjalaista animaatiota Furi ja maaginen metsä. Helsingin Sanomat esitteli vuonna 2004 tuolloin televisio-ohjelmistossa ollutta elokuvaa: "Päähahmo Furi on pieni, asiaankuuluvan suloinen myyrä, joka on rakastunut ystäväänsä Lindaan. Furi ei vain ole kovin rohkea, ja hän potee myös korkean paikan kammoa." Lehden kriitikko ei suhtautunut kovin arvostavasti animaatioon: "Mistä lähtien myyrät ovat olleet hitaita eläimiä? Hahmot eivät istu taustoihin, ja eritoten siniset (!) myyrät eivät oikein edes erotu, varsinkaan sinisävyisessä metsässä."
Helsingin Sanomat 17.12.2004
https://fi.wikipedia.org/wiki/Furi_ja_maaginen_mets%C3%A4
Monien elokuvien ääniraita on mahdollista valita useista eri kielistä. Helmet-haussa kannattaa mennä tarkennetun haun sivulle, kirjoittaa hakuruutuun "ääniraita ranska", valita aineistoksi DVD-levy, kokoelmaksi lasten kokoelma ja kieleksi ranska:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSe…
Tässä hakutulos Helmet-kirjastojen kokoelmiin lastenelokuvista, joissa on yhtenä ääniraitana ranskan kieli:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28%C3%A4%C3%A4niraita%20r…
Elokuvia on tässä joukossa monenlaisia ja monenikäisille. Hakua voi halutessaan rajata vielä sivun vasemman reunasta esim. genren tai paikan mukaan. Kun valitsee paikaksi Ranskan, saa pääosin ranskalaisia elokuvia, vaikkapa...
Fono.fi-tietokanta sisältää tiedot Yle Arkiston kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä ja tietokannan tiedot ovat Yleisradion tuottamia. Jos tiedoissa on korjattavaa, voit antaa palautetta Yleisradiolle: https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi .
Yleisradio ei hanki kaikkia kotimaisia äänitteitä, vaan tämä tehtävä kuuluu Kansalliskirjastolle, jonka Viola-tietokantaan on tallennettu tiedot kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 ja nuoteista vuodesta 1977.
Yleisradion Fono-tietokanta fono.fi: http://www.fono.fi/
Fono.fi:n esittely: http://www.fono.fi/Esittely.aspx?
Kansalliskirjaston kansallisbibliografiapalvelut: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut#kansallisbibliografiapalvelut
Kirjastokortin katoamisesta olisi hyvä ilmoittaa heti johonkin HelMet-kirjastoon, niin mahdollinen varas ei voi käyttää kyseistä korttia.
Kirjastokortin katoamisesta voi jättää ilmoituksen nauhalle kirjastojen ollessa suljettuna soittamalla puhelinnumeroon 09-310 85309. Uuden kortin saa paikanpäällä kirjastossa 3 €:n hintaan. Asiakkaalla tulee olla mukana valokuvallinen henkilötodistus, ajokortti tms.
Tietoa asiasta en valitettavasti löytänyt, mutta seuraavista virastoista voisi kysellä:
World Design Capital Helsinki 2012
http://wdchelsinki2012.fi/
Suomen Berliinin suurlähetystö
http://www.finnland.de/public/default.aspx?culture=fi-FI&contentlan=1
Goethe Institut
http://www.goethe.de/ins/fi/hel/fiindex.htm
