Taulukko kuun vaiheista 2005-2020 löytyy mm. allaolevan linkin kautta. Kellonaika on Greenwichin aikaa, Suomen aika on kaksi tai kolme tuntia (kesäaikana) edellä tätä aikaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taulukko_Kuun_vaiheista
Muualla maapallolla aika vaihtelee kunkin maan ajan mukaan. Esim. Autraliassa kellonajat, ja päivämäärätkin joinakin päivinä, kun vuorokauden vaihde osuu sopivasti, poikkeavat näistä paljonkin, mutta taas Etelä-Afrikassa kellonajat ovat samat kuin Suomessa:
http://museumvictoria.com.au/planetarium/discoverycentre/moon-phases/mo…
http://www.planetarium.co.za/moon2016.pdf
Uusikuu tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin Kuu on samassa suunnassa kuin Aurinko, ja silloin näkymättömissä, eli uusikuu ei siis itse asiassa näy...
Etsimäsi kirja on Nans van Leeuwenin kuvittama "Kääpiöt sateessa" (Kynäbaari, 1965). Alkuteos on hollantilainen lastenkirja "Bij kabouter Pim" (1951).
Kirjassa Nikki-kääpiö saa öiseen aikaan tuntemattoman vieraan, Matin, jonka ottaa kotinsa lämpimään.
Kirjaa ei näytä löytyvän Suomen yleisistä kirjastoista, mutta Lastenkirjainstituutin kirjastossa on lainattava kappale. Voit siis halutessasi pyytää kirjan sieltä kaukolainaksi.
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/
https://finna.fi
Ainakin seuraavat nettikaupat ilmoittavat tätä kirjaa tarjoavansa. Varmuuden saa vasta ottamalla myyjään yhteyttä:
https://www.ilonpolku.fi/laaksojen-lilja--c-h-macintosh
http://www.kkjk.fi/laaksojen-lilja-mac-intosh-p-3024.html
http://www.postimyynti-kivioja.net/tuotteet/tuote/53964/1.html
http://www.huuto.net/kohteet/laaksojen-lilja-macintosh-chuusi-1-kpl-uus…
Heikki Poroila
Voit itse vaihtaa jo tehtyjen, avointen varausten noutokirjaston, mutta se pitää tehdä jokaiseen varaukseen erikseen. Vaihtamalla väliaikaisesti "kotikirjaston" toiseksi, varauksesi menevät jatkossa uuteen noutopaikkaan. Kotikirjaston vaihdolla ei siis voi kerralla vaihtaa kaikkien jo tehtyjen varausten noutopaikkaa.
Jo matkalla olevan varauksen noutopaikkaa ei voi enää vaihtaa.
Varaushyllyn noutamattomat ja avoimet varaukset siirretään remontin ajaksi Oulunkylän kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Malmin_kirjasto
Hei!
Kyseessä voisi olla Barbara Dimmick: Matkalla huomiseen, joka on lukemisen arvoinen aikuisten kirja.
Ystävällisin terveisin hevoshullu kirjastonhoitaja
Useimpien nisäkkäiden ruumiinlämpö on noin 37°C, eikä yksikään tutkimistani eläinkirjoista maininnut päästäistä poikkeukseksi tästä säännöstä muuten kuin siinä suhteessa, että monet Crocidurinae-alaheimon päästäiset - esimerkiksi aavikkopäästäiset - pystyvät alentamaan ruumiinlämpöään silloin kun ruokaa on vähän. Päästäisten kyky ruumiinlämmön alentamiseen on ilmeisesti seurausta pääasiassa niiden pienestä koosta.
Lähteet:
Kodin uusi eläinkirja. Eläinten biologia
Maailman eläimet. Nisäkkäät 2
Säveltäjä Onni Kauppilasta ei valitettavasti juuri helposti löydettäviä henkilötietoja ole tarjolla, eikä esimerkiksi Viola-tietokannassa ole edes hänen elinvuosiaan. Hänen syntymäaikansa on 6.10.1905 ja ainakin vielä vuonna 1995 hän vietti 90-vuotispäiviään Helsingissä. Kysyjän etsimää kantaattia Valon vartijat ei ole levytetty eikä julkaistu nuottina. Muutamia hänen sävellyksiään on levytetty. Mieskuorolaulu Pohjolanmaa Jaakko Kalmion tekstiin on julkaistu Haukiputaan kunnan julkaisemalla LP-levyllä "Musiikkitervehdys Haukiputaalta" vuonna 1982, esittäjänä Haukiputaan mieskuoro. Sama esitys on julkaistu vuonna 2006 Lions-Club Haukiputaan julkaisemalla CD-levyllä "Haukiputtaalla soi" ja kuoron omalla LP-levyllä "Soi soi laulu" vuonna 1988...
Matti Paavilaisen useimmat runot on nimetty runon alkusäkeen mukaan. Selasin kokoelmissamme olevat Paavilaisen runokokoelmat, mutta kuvaukseen sopivaa runoa en löytänyt. Runon nimi Tuntematon kirje tai alkusäe ei johdattanut myöskään kenenkään muun runoilijan jäljille.
Celian verkkoasiakkaaksi rekisteröityminen on mahdollista Rikhardinkadun kirjastossa. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä Rikhardinkadun kirjastoon (puh. 09 310 85013) ja varata aika rekisteröitymistä varten.
Muut Helsingin kantakaupungin alueen kirjastot, joissa voi rekisteröityä Celian asiakkaksi, ovat Pasilan, Töölön, Kallion ja Lauttasaaren kirjastot. Celia-rekisteröitymisiä tekevät kirjastot löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut > Celia-verkkoasiakkaaksi rekisteröityminen. Ajanvarauksesta kannattaa tiedustella suoraan ko. kirjastosta. Kirjastojen puhelinnumerot löytyvät Helmet-palvelusivustolta.
Helmet-kirjastojen palvelut http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Helmet http://...
Kilvissä irvistelevät ja kieltä näyttävät kasvot kuuluvat gorgoille, kreikkalaisen mytologian kolmelle hirviösisarukselle: Stheinolle, Euryalelle ja Medusalle. Huolimatta siitä, että hahmot kuvattiin toisinaan parrakkaina, ne olivat siis naispuolisia. Gorgojen ulkomuotoon kuuluivat myös siivet, torahampaat, raatelukynnet ja suomujen peittämä iho. Ajan myötä Medusan hahmo muuttui vähemmän hirviömäiseksi ja lopulta selvästi naiselliseksi. Käärmeistä koostuvan tukkansa hän kuitenkin säilytti.
Gorgot olivat pelottavia hahmoja, jotka muuttivat kiveksi sen, joka katsoi niitä silmiin. Sekä soturijumalatar Athenella että tarukuningas Agamemnonilla oli Homeroksen mukaan kilvessään gorgon kuva. Sen tehtävä oli suojata...
Kirjaston aineistotietokannasta löytyy 'evakot' -asiasanalla paljonkin aineistoa, muistelmia ja tietokirjoja. Myös verkosta löytyy artikkeleita. Ehkä kannattaa vilkaista aineistoa ja katsoa sitten mitkä kirjat, artikkelit kiinnostavat eniten ja tehdä aiheen rajaus sitten sen pohjalta mistä näkökulmasta niissä evakkoaihetta tarkastellaan?
Tässä muutamia esimerkkejä kirjaston aineistotietokannasta löytämistäni teoksista:
Kuorsalo, Anne ja Saloranta, Iris: Evakkolapset (Gummerus, 2012)
Kuorsalo, Anne ja Saloranta, Iris: Evakkotie (Ajatus, 2006)
Kuorsalo, Anne: Evakon pitkä vaellus : sodan jaloista jälleenrakentajiksi (2014)
Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani : kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja...
Kineettisen eli liike-energian periaatteista ja mittaamisesta löytyy tietoa esim. alla olevilta koulujen fysiikan verkko-opetussivuilta ja Wikipediasta:
https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/9-luokka/5lejmt/1ljp
http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/fysiikka/kurssi2/sailyminen/liikeenergia/index.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Liike-energia
Nimeä ei valitettavasti löydy Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet (Otava, 2000), mutta kyseisessä teoksessa kerrotaan, että oppineisto omaksui kreikan -nder-miespäätteisiä sukunimiä 1500- ja 1600-luvulla. Nimi saatettiin johtaa kotipaikan mukaan.
En saanut varmuutta, mikä paikkakunta Wiander-nimen alkuosa olisi, mutta esimerkiksi sukunimi Viiala esiintyi monilla paikkakunnilla kylännimenä jo keskiajalla. Mahdollisesti siis jostakin sellaisesta paikkakunnasta olisi otettu sukunimen osa.
Vaatekoi, turkiskoi ja pölypunkki tarvitsevat elääkseen tietynlaiset ympäristöolot, olivatpa ne sitten sisällä asunnoissa tai ulkona luonnossa. Esimerkiksi pölypunkki tarvitsee melko kosteat olosuhteet, ja se elääkin siksi nykyään usein kuivailmaisten asuntojen sijasta esimerkiksi navetoissa. Vaatekoit taas elävät esim. hylätyissä linnunpesissä, ampiaispesissä ja jyrsijöiden pesissä, joista ne voivat lentää sisään asuntoon ovesta tai ikkunasta. Lisää tietoa esim. Forssan lehden artikkelista (11.2. 2018), Stick-fi-sivustolta ja Hyönteismaailma.fi-sivustolta:
https://www.forssanlehti.fi/lounais-hame/mista-ihmeesta-polya-siunaantu…
https://stick.fi/blogi/piilopaikat-vaatekoi/
https://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/...
Sarah viroksi, ruotsiksi ja ranskaksi
Viroksi: Saara tai Saare
Ruotsiksi: Sara
Ranskaksi: Zara
Lähteet: Den Svenska almanackan, Nimipäev kalender, Calendrier des Prénoms Majeurs.
Zdeněk Milerin luomasta myyrähahmosta ei liene tässä kyse. Olisitko siis katsonut espanjalaista animaatiota Furi ja maaginen metsä. Helsingin Sanomat esitteli vuonna 2004 tuolloin televisio-ohjelmistossa ollutta elokuvaa: "Päähahmo Furi on pieni, asiaankuuluvan suloinen myyrä, joka on rakastunut ystäväänsä Lindaan. Furi ei vain ole kovin rohkea, ja hän potee myös korkean paikan kammoa." Lehden kriitikko ei suhtautunut kovin arvostavasti animaatioon: "Mistä lähtien myyrät ovat olleet hitaita eläimiä? Hahmot eivät istu taustoihin, ja eritoten siniset (!) myyrät eivät oikein edes erotu, varsinkaan sinisävyisessä metsässä."
Helsingin Sanomat 17.12.2004
https://fi.wikipedia.org/wiki/Furi_ja_maaginen_mets%C3%A4
Huovinen lienee viitannut streptomysiiniin, joka Havukka-ahon ajattelijan ilmestymisen aikoihin (1952) oli lääketieteellinen uutuus ja jonkinlaisen ihmelääkkeen maineessa. Tätä sodan aikana mullassa tavattavasta Streptomyces griseus -sädesienestä eristettyä antibioottista ainetta käytettiin tuberkuloosin hoidossa ja sillä oli parantava vaikutus myös erilaisissa infektiotaudeissa. Streptomysiinin keksijä, amerikkalainen lääkäri Selman A. Wacksman sai keksinnöstään lääketieteen Nobelin palkinnon vuonna 1952.
Lähteet:
Pieni tietosanakirja. 4, Sandels - Öölanti
Vuosisatamme kronikka
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on suomenkielistä One piece -mangasarjakuvaa tällä hetkellä osaan 97 asti. Seuraavat kaksi osaa ovat tilauksessa.
Löydät tiedot näiden sarjakuvien saatavuudesta kirjoittamalla Helmet-hakuun "one piece" manga ja rajoittamalla hakua tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla kielen mukaan suomenkielisiin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
