Aihe on sen verran rankka, että lasten ja nuorten tietokirjoissa se jätetty hyvin vähälle huomiolle. Myöskään lapsille/nuorille suunnattua nettisivustoa aiheesta en löytänyt.
Lasten ja nuorten vanhemmassa kaunokirjallisuudessa aihetta kaunokirjallisuudessa sen sijaan on käsitelty jonkin verran, esim.
Leena Lander: Kuolemaantuomitun tarina -tositarina 1600-luvun Turusta
Leif Esoerr Andersen: Noitaroihu savuaa
Aira Brink: Velhojuuri -Turun seudulle sijoittuva historiallinen romaani
Elisabeth George Speare: Rastaslammen noita
Celia Rees: Noitalapsi -Kaksi viimeksimainittua sijoittuvat Amerikkaan, puritaanisiin siirtokuntiin 1600-1700-luvuilla
Kaikissa yllämainituissa romaaneissa esiintyy oikeita historian henkilöitä ja/tai...
Kysy Kirjastonhoitajalta -palvelu ei pysty arvioimaan rahojen arvoa. Rahojen arvoon vaikuttavat mm. niiden kunto ja painosversio. Hintoja kannattaa kysyä asiantuntevalta numismaatikolta.
Verkosta löytyvät mm. seuraavat sivustot, joista saattaa olla apua hinnanmäärityksessä:
https://www.thesprucecrafts.com/1970-quarter-4582114
https://cointrackers.com/coins/915/1988-d-washington-quarter/
Ilmatieteenlaitoksen lumitilastojen mukaan varhaisin pysyvä lumi Jyväskylässä 90-luvulla oli 11.10.1992. Tuolloin lumensyvyys oli 11 cm. Ilmatieteenlaitoksen tilastot löytyvät täältä:
Lumitilastot - Ilmatieteen laitos
Ikävä kyllä kyseistä signeerausta ei löytynyt. Katsoin Signaturer.se - Porslins- och Keramikstämplar -sivustolta sekä teoksesta Salakari & Kalha: "Keräilijän aarteet - Kupittaan Savi" (WSOY, 2011). Kirjassa mainitaankin, että tehtaan puumerkeistä ei ole kattavia luetteloita.
Voit koettaa etsiä tietoa Googlen kuvahaulla. Liitteeksi laittamaasi kuva ei tuottanut tulosta, mutta ota kuva lautasen kuvapuolelta ja etsi sillä, jospa silloin onnistuisi. Hinta-arviota voi kysellä vanhojen tavaroiden kaupasta tai huutokauppakamareilta.
Jos on tarkoitus kopioida CD-levyltä (tai CD ROM-levyltä) toiselle levylle, tarvitset CD ROM -aseman. Ainakin Pasilan kirjastossa ja Oodissa on lainattava DVD -asema. DVD-aseman voi lainata kirjastokortilla ja se liitetään omaan tietokoneeseen. DVD-asemaa voi käyttää vain kirjastossa, joten oma tietokone täytyy ottaa kirjastoon mukaan.
Jos on kyse VHS-kasetilla olevan filmimateriaalin siirtämisestä VHS-kasetilta CD ROM-muotoon, tarvitaan VHS-DVD-digitointilaite. Sellainen löytyy ainakin Pasilan kirjastosta. Laite on varattavissa osoitteesta https://varaamo.hel.fi . Digitointi tapahtuu VHS-nopeudella.
Kannattaa huomata, että kirjastoissa ei myydä CD ROM -levyjä. Kannattaa siis hankki DVD+R tai DVD+RW -...
Egmond kustannus on julkaissut sarjan 10 ensimmäistä osaa suomeksi. Linkki Wikipedia, Linkki Finna.fi
Englanniksi kirjoja löytyy vain pari kappaletta. Linkki WorldCat
Turun pääkirjaston Uutistorilla ja Turun kaupunginkirjaston lähikirjastoissa voi tulostaa tietokoneilta suoraan monitoimilaitteille. Laitteilla voi myös skannata ja kopioida asiakirjoja. Monitoimilaitteille tunnistaudutaan omalla kirjastokortilla.
Tulosteiden ja kopioiden hinnat/sivu:
A4, mustavalkoinen 0,20 € (sis. alv 24 %)
A3, mustavalkoinen 0,40 € (sis. alv 24 %)
A4, värillinen 0,80 € (sis. alv 24 %)
A3, värillinen 1,00 € (sis. alv 24 %)
skannaus muistitikulle tai sähköpostiin 0,00 €.
Tulosteet voi maksaa pankkikortilla tai käteisellä.
Tietokoneiden vieressä on ohjeet tulostamiseen. Ohjeet löytyvät myös täältä: https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/tulostuksen_a3_ohje.pdf...
Varhaisimmat Shakespearen sonettien suomennokset ovat Paavo Cajanderin, joka vuosina 1912–13 käänsi niistä 30 ensimmäistä. Näin kuuluu sonetin XXVII päättävä säe Cajanderilla: "Sun tähtes levon puuttehessa näin." (Paavo Cajander, Runoelmia. – Kirja, 1914) ["On sielu öittäin, ruumis päivittäin / Sun tähtes levon puuttehessa näin."]
Aale Tynnin vuonna 1965 julkaistussa Shakespearen sonettien suomennoksessa 27. sonetin loppusäe kuuluu seuraavasti: "tähtesi, tähteni näin rauhaton". (William Shakespeare, Sonetit. – WSOY, 1965) ["Päivisin ruumis, öisin mieli on / tähtesi, tähteni näin rauhaton."]
Vuonna 2005 ilmestynyt Kirsti Simonsuuren suomenkielinen tulkinta taas on seuraavanlainen: "eivät sinun tähtesi, ei itseni, löydä lepoa". (Kirsti...
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelussa voi tutkia eri nimien yleisyyttä: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/.
Etunimien lukumäärissä ovat mukana kaikki Väestötietojärjestelmään tallennetut voimassaolevat etunimet sekä kuolleiden henkilöiden osalta kuolinhetkellä voimassaolleet nimet. Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän.
Mario-nimiä on joinakin vuonna annettu niin vähän, että määrä ilmoitetaan vain tarkkuudella "alle 5". Siksi yhteenlaskettu määrä ei ole tarkka, vaan ilmaistaan muodossa "alle 1316".
Mario-nimeä ei ole suomalaisessa nimipäiväkalenterissa.
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1526
Useampien lähteiden mukaan suomen kielen imperatiivi taipuu kaikissa muissa persoonamuodoissa paitsi yksikön ensimmäisessä persoonassa. Se on kuitenkin olemassa (esim. kävelkääni/kävelkäämi), mutta se on vanhahtavaa ylätyyliä, sitä käytetään erittäin harvoin eikä sitä yleensä merkitä kielioppikirjoihin. Aikamuodoista imperatiivi taipuu vain preesensissä, niin sanotuissa jussiivirakenteissa harvoin myös perfektissä.
Etsinnän kannalta tärkeä tieto on, millä vuosikymmenellä koulua on käyty.
J. N. Lahtisen säveltämä ja Siiri L:n (eli Siiri Lamerin) sanoittama laulu "Sisään tullessani" alkaa: "Portahissa hiljaa kuljen, ovet myös mä hiljaa suljen". Laulu sisältyy J. N. Lahtisen toimittamaan nuottiin "Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset" (Valistus, 1932, s. 75).
Kanto - kansalliset toimijatiedot: J. N. Lahtinen:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000123051
Kanto - kansalliset toimijatiedot: Siiri Lameri:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000198976
Löydät Helmet-kirjastojen saksankieliset helppolukuiset kirjat, kun kirjoitat hakukenttää sanat "helppolukuiset kirjat" ja rajaat hakutulosta tämän jälkeen tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla saksan kieleen ja aikuisten kokoelmaan. Kirjoja on nelisenkymmentä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kielitoimiston sanakirja määrittelee rintakuvan seuraavasti: "muotokuva, vars. veistos, joka esittää kuvattavan pään, kaulan, olkapäät ja rinnan (yläosan)". Sanaa rintakuva näkee toisinaan käytettävän myös veistoksista, joissa ei ole mukana olkapäitä tai rinnan yläosaa. Taannoin Turussa kadonneen Jarkko Laineen patsaan yhteydessä useissa otsikoissa ihmeteltiin suorasanaisesti, "minne katosi Jarkko Laineen pää", joten päätä esittävän veistoksen lisäksi pelkästä päästä puhuminen ei vaikuta lainkaan päättömältä ratkaisulta sekään!
Laululyriikka on oma kirjoittamisen lajinsa, jolla on omat vapautensa. Heikki Salo käsittelee sen ominaisuuksia kirjassaan ”Kahlekuningaslaji : laululyriikan käsikirja” (Like, useita painoksia, esim. 6. täydennetty painos 2014).Laululyriikka yksinään on puolivalmis tuote ilman musiikkia. Laululyriikka kirjoitetaan ensisijaisesti kuultavaksi. Salo tarkastelee musiikin ja tekstin yhteyksiä, esimerkiksi vokaalien ja konsonanttien soivuutta. On tärkeää, millaiseen konsonanttiin tavut päättyvät. Konsonantit d, k, p ja t ovat huonosti soivia. Tämä voi olla yksi selitys sanoittajien valinnoille.
Tietoa Suomen radiossa esitetystä kuunnelmasta ei löytynyt. Harry Lime/Kolmas mies -aiheinen kuunnelmasarja on ollut olemassa ainakin englannin kielellä, ks. https://en.wikipedia.org/wiki/The_Adventures_of_Harry_Lime. Lisäksi on ollut olemassa TV-sarja nimeltään Harry Lime - kolmas mies, jota lienee näytetty Suomenkin televisiossa, ks. https://www.imdb.com/title/tt0052515/.Voit kysyä kuunnelma-asiaa vielä Yleltä: https://yle.fi/aihe/yleisradio/ylen-yhteystiedotOn olemassa myös Facebook-ryhmä Vanhat radion jännityskuunnelmat. Joku siellä saattaisi muistaa Kolmas mies -kuunnelman.
Suuri toivelaulukirja 16 pitää sisällään kyseisen laulun ja Pallen (oik. Reino Palmroth) sen tekstistä tekemän suomennoksen. Laulun alkukielinen nimi on Calle Schewens vals ja suomenkielinen Perämies-Kallen valssi. Saatetekstin mukaan se kirjoitettiin Carl von Schewenin kesähuvillalla järjestettyyn tilaisuuteen, jossa Evert Taube kutsuttiin Pelarorden-nimisen ritarikunnan jäseneksi. Taube teki siitä ensilevytyksen vuonna 1931.Tekijänoikeussyistä tekstiä ei voi julkaista palvelussamme, mutta saat sen sähköpostiisi.
Kappaleen sanoja on kysytty meiltä ennenkin. Tästä vastauksesta löytyy linkki sanoituksiin ja kommenteissa hieman lisätietoa:Mistä saa vastaus sanat lauluun: Minne käy tuulen ilmassa tiet. Ne kolme ensimmäistä säkeistöä löytyy eri laulukirjoista, mutta jossakin vanhemmassa… | Kysy kirjastonhoitajalta
Hei,
Tällä hetkellä Raahen kirjastoissa ei ole käytössä ohjelmaa, jolla pystyisi muuttamaan VHS-kasetit DVD:lle. Pääkirjastossa digitointimahdollisuus on joskus ollut ja tätä vanhaa tietoa saattaa löytyä netistä.
Pyhäjoen kirjasto on lähin kirjasto missä voi digitoida omatoimisesti VHS-kasetteja. Kannattaa olla sinne etukäteen yhteydessä ja varmistaa millaisia leyvjä kannattaa ottaa mukaan ja kuinka kauan pitää varata aikaa digitointiin.
Kirjastojen lisäksi internetistä löytyy kaupallisia yrityksiä, jotka digitoivat VHS-kasetteja.
Tässä on linkki Pyhäjoen kirjaston sivuille https://www.pyhajoki.fi/kirjasto/palvelut
Siperiaan lähdettiin esim. kuolemantuomion sijasta. Osa vangeista kuoli jo matkalla Siperiaan, jotkut onnistuivat pakenemaan. 1900-luvun alussa nousi esille karkotettujen armahtaminen, mutta niin ei tapahtunut. Miikka Vuorelan väitöskirjan mukaan (s. 192) kukaan ei palannut Suomeen. Tarkemmin tietoa aihepiiristä saa esimerkiksi teoksista:
1) Alpo Juntunen (1983): Suomalaisten karkottaminen Siperiaan autonomian aikana ja karkotetut Siperiassa
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/178224/A-10-ISBN-951-9266-2…;
2) Miikka Vuorela (2021): Autonomian ajan rikos ja rangaistus oikeustilaston valossa : tutkimus rikollisuuden ja rangaistuskäytännön kehityksestä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vuosina 1809–1917
https://...
Tämän Fröbelin palikoiden sivulta löytyvän puuhamonisteen mukaan hahmot ovat F-ukko ja P-ukko. Ilmeisesti ne edustavat nimen Fröbelin Palikat alkukirjaimia ihmismäisiksi tyyliteltyinä.
http://www.frobelinpalikat.fi/puuha/tehtava1.pdf
