Elonet-sivuston mukaan Psykon ensimmäinen televisioesitys meillä oli TV1:n ohjelmistossa 4. helmikuuta 1974.Psycho | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Tässä teoksia, jotka käsittelevät Ruotsin kuninkaita ja kuningattaria:
ANDERSSON, Ingvar: Ruotsin historia. WSOY, 1950.
ELGKLOU, Lars: Bernadotte-suvun tarina. Karisto, 1981.
(Kaarle XIV Juhanasta Kaarle XVI Kustaaseen, n. vuodet 1800-1980)
SUOMEN HALLITSIJAT; kuninkat, keisarit ja presidentit. Weilin&Göös, 2000.
(Kustaa Vaasasta Kustaa IV Adolfiin, n. 1523 - 1809)
KUNINGATAR KRISTIINA; aikansa eurooppalainen. Matti Klinge et al. Otava, 1990.
RUOTSI : tuntematon naapurimme. Kleio ja nykypäivä -sarja. Painatuskeskus, 1995.
(mm. kuningas Oskar II: sta)
Teokset on varattu nimelläsi pariksi päiväksi Oulun kaupunginkirjaston lainausosaston tietopalveluun...
Tyttäreni Zenzele on Marairen esikoisteos. En löytänyt hänestä katsomistani hakuteoksista enkä myöskään Aleksi -artikkelitietokanasta. Englanninkielistä tietoa kyllä löytyy internetistä. Voit katsoa vaikkapa hakuohjelmalla http://www.alltheweb.com/ ja linkki http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/MaraireEN.html .
Hakuohjelmalla http://www.metacrawler.com/ hakusanat "Maraire J Nozipo" (ruksi kohtaan
phraise) löytyi 19 linkkiä, esim. http://www.emory.edu/ENGLISH/Bahri/Maraire.html .
Jotain suomenkielistä tietoa löytyi osoitteesta http://www1.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19961027/kult/961027ku03.h… .
Eino Leinon Nocturne ruotsiksi käännettynä löytyy Leinon teoksesta Lyriskt urval, WSOY 1931. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa kirja löytyy sekä Kauniaisten kirjastosta että Pasilan kirjavarastosta.
http://www.helmet.fi/search*fin/
WorldCat-tietokannan (http://worldcat.org.) kautta löytyi tällainen:
- McClane, A. J., Field & stream international fishing guide (1971)
Kyseessä on jonkinlainen 1960- ja 1970-luvuilla ilmestynyt kirjasarja, jonka nimikin on jonkinverran vaihdellut. Kirjoja näyttäisi olevan lähinnä amerikkalaisissa kirjastoissa.
Ikävä kyllä pidennettyjä kesälaina-aikoja ei HelMet-kirjastoissa ole ollut käytössä enää vuosikausiin. Tiesithän kuitenkin, että voit uusia lainasi viisi kertaa peräjälkeen, ellei niistä ole varauksia, joten toivottavasti saat laina-ajan riittämään lomasi loppuun asti. Mukavaa lomaa!
Tyvärr förstår jag inte riktigt din fråga. Det finns böcker på biblioteket som behandlar närvårdaryrket, bl.a. "Olen ammatiltani Lähihoitaja" (2008), "Lähihoitajana yhteiskunnassa" (2011) och så finns det förstås kurslitteratur, också på svenska. Men om du behöver historik blir det knepigare, har inte hittat något som direkt skulle ge svar på dina frågor.
Kirjastojen aineistotietokannoista voit hakea aineistoa esimerkiksi tietystä teemasta asiasanan avulla. Asiasana kertoo kirjan aiheen. Esimerkiksi asiasanalla tähtitiede löydät paitsi kirjat, joiden nimessä sana esiintyy, myös tähtitiedettä käsittelevän aineiston, vaikka sanaa ei nimessä olisikaan.Tällä tavoin asiasanan avulla löytyy esimerkiksi Esko Valtaojan kirja Ensimmäinen koira Kuussa.
Eri kirjastojen aineistotietokannat eroavat toisistaan hakuominaisuuksiensa mukaan, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta voit rajata hakua monilla tavoin, esimerkiksi julkaisuvuoden mukaan tai hakea pelkällä kirjastoluokalla. Kirjastoluokalla haettaessa kannattaa muistaa, että useiden kuntien kirjastojen kirjastoluokat saattavat...
Nimellä varustettu keskustelupuheenvuoro nauttii tekijänoikeuden suojaa, jos se on riittävän omaperäinen. Myös nimimerkillä kirjoitettu saa teoriassa suojaa, mutta käytännössä voi olla vaikea todentaa, kenelle tämä oikeus kuuluu. Mahdotonta se ei kuitenkaan välttämättä ole.
Toisen tekstiä ei ilman lupaa saa käyttää näyttelyssä tai julisteessa, ellei kyseessä ole aito sitaatti. Sellaisesta voisi olla kysymys, jos kirjanäyttelyssä on jokin esittelyteksti, johon on otettu keskustelupuheenvuoroista sitaatteja. Tällöinkin edellytyksenä on, että lainaukset sijoitetaan jonkin oman tekstin osaksi. Pelkistä sitaateista koottu kokonaisuus ei täytä sitaattipykälän 22 ehtoja.
Ainakin anonyymejä tekstejä voi käytännössä käyttää melko huolettomasti,...
Kyseessä on varmaankin Oula Silvennoisen, Marko Tikan ja Aapo Roseliuksen teos Suomalaiset fasistit : mustan sarastuksen airuet (WSOY, 2016).
Tietoa kirjasta kustantajan sivuilla: http://www.wsoy.fi/uutiset/tiedote-suomalaiset-fasistit-on-ajankohtaine….
PIKI-verkkokirjastossa: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_auth=kVHjgt25&p_p_id….
Näyttäisi siltä, että kyseessä ovat asteikot. Mikäli oikein ymmärrän, kyseessä on e-molli (mi menor) ja a-duuri (la mayor), https://pt.wikipedia.org/wiki/Mi_menor ja https://es.wikipedia.org/wiki/La_mayor .
Kansalaisille tärkeitä tietoja voi etsiä Kansalaisneuvonnan sivuilta, http://www.kansalaisneuvonta.fi/ tai Suomi.fi-palvelusta. Asumisen tuet löytyvät täältä, http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asuminen/Asumisen_tuet
, lisätietoa rakentamisen avustuksista täältä, http://www.ara.fi/fi-FI/Rahoitus/Avustukset, Korjausrakentamisen avustukset ovat täällä, http://www.ara.fi/fi-FI/Rahoitus/Avustukset/Korjausavustukset. Lomakkeita avustusten hakemiseen löytyy täältä, http://www.ara.fi/fi-FI/Rahoitus/Lomakkeet . Ongelmatilanteessa neuvotaan ottamaan yhteyttä sivuston ylälaidassa olevan Anna palautetta -linkin kautta tai laittamalla sähköpostia osoitteeseen viestinta.ara@ara.fi .
Virsikantelen työpiirustus löytyy esimerkiksi Tuusulan kirjastosta, nimekkeellä Soitinpiirustuksia. Voit tehdä siihen kaukolainapyynnön omasta kirjastostasi.
Yliopistokirjastojen tietokannasta ei ainakaan tullut mitään osumia etsimästäsi aiheesta.
Melinda: http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
Helka: https://helka.finna.fi/
Ehkä kannattaa vielä kokeilla hakea netistä Google Scholar -haulla englanniksi, jos edes jotakin läheltä liippaavaa ulkomaista tutkimusta löytyisi aiheesta.
Google Scholar: http://scholar.google.fi/
Kyllä miljoona kirjaa on paljon, vaikka monissa isoissa kirjastoissa maailmalla puhutaan toki paljon suuremmistakin kokoelmista. Qatarissa on noin 2,5 miljoonaa asukasta eli alle puolet siitä mitä Suomessa varsin pienellä alueella. Kysyjän mainitsemassa Turun pääkirjastossa oli vuonna 2017 noin 900 000 nidettä, joista kirjoja oli 730 000 kappaletta eli siis suhteellisen lähellä Qatarin lukuja oltiin Turussa. Toisaalta Qatarissa luku koski kansalliskirjaston kokoelmaa, joka on toki eri asia kuin yleinen kirjasto. Suomessa Kansalliskirjastossa on yli 3,5 miljoonaa teosta. Helsingin kaupunginkirjastossa on yli 1,5 miljoonaa kirjaa ja jos mukaan otetaan samassa kirjastojärjestelmässä olevat Espoo, Vantaa ja Kauniainen, yhteinen lukumäärä on jo...
Kiitos aiheellisesta palautteestasi.
Olet oikeassa, Asko-koneilta, jollaisella olit työskentelemässä Tapulikaupungin kirjastossa, puuttuu monia ominaisuuksia. Niiden käytössä olevat ominaisuudet on mietitty aikanaan tarkasti ja juurikin sitä varten, mitä yleisissä tiloissa voidaan niillä tehdä. Skypeä niissä ei ole. Skype sen sijaan löytyy Hublet-tableteista, joita suurissa kirjastoissa on tarjolla kirjastossa käytettäviksi. Niitä ei ole tarjolla kaikissa kirjastoissa.
Helsingin Myllypuron mediakirjasto tarjoaa monipuoliset digineuvontapalvelut. Myllypurossa on tarjolla myös tarvitsemasi äänittämismahdollisuus. http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjasto
Kirjastojen ja ennen kaikkea Helsingin kaupungin...
Englannin kielessä ja suurimmassa osassa Euroopan kieliä lauseissa käytetään artikkeleja. Niiden tehtävänä on täsmentää ilmaisua. Artikkelittomia ovat slaavilaiset kielet ja suomalais-ugrilaiset kielet. Niissä vastaava täsmentäminen tapahtuu mm. sanajärjestyksen ja sanapäätteiden avulla. Artikkelin tehtäviä on havainnollistettu Wikipediassa.
Englannin tai muun suuren kielen muuttuminen rakenteeltaan kysytyllä tavalla tuntuu erittäin epätodennäköiseltä. Kielten sanavarasto täydentyy ja muuttuu varsin nopeasti uusien ilmiöiden takia, mutta perusrakenteet muuttuvat hitaasti. Englannin asema maailman yleiskielenä Internet-aikana on niin vahva, että sen malli vaikuttaa muihin kieliin. Syntyperäiselle englannin puhujalle lause "I saw cat"...
