Hei,
Ole suoraan yhteydessä kirjastoosi. Maksut on tuossa ajassa vanhentuneet, joten kun päivität tietosi pääset taas kirjaston käyttäjäksi. Jos olet ollut kauan aikaa käyttämättä korttia, on tietosi voitu poistaa reksiteristä. Tällöin saat uuden kortin.
Kirjastokortit ovat pääosin kirjastokimppakohtaisia. Pohjois-Karjalan kattavissa Vaara-kirjastoissa on käytössä sama kortti. Jos taas asut muualla, voit hankkia kortin paikalliseen kirjastoon riippumatta onko sinulla maksuja tai lainauskieltoa jossain toisen alueen kirjastokimppaan. Eli kipin kapin lähimpään kirjastoosi ottamaan uusi kortti!
Musteen katoaminen kirjasta ei todellakaan ole normaalia tai tavallista! On tosin olemassa mustetta, joka häviää tarkoituksella kirjasta tietyn ajan kuluttua, mutta tästä ei varmastikaan ole oman kirjasi kohdalla kysymys. Lisäksi kaikki kyseisen teoksen kaikkien niteiden teksti ei ole haihtunut, koska verkosta löytyy kuvia teoksen sisäsivuista, joissa kirjoitus on hyvin näkyvissä. Onkin aivan outo juttu, miksi juuri kyseisen niteen muste on kadonnut!
Kysymykseen ei valitettavasti ole olemassa mitään yksiselitteistä vastausta. Erilaisten ulkomaankaupan tilastojen valossa voidaan kyllä vertailla eri tuotannonalojen keskinäistä asemaa Suomen ulkomaankaupassa, mutta tämähän ei vielä kerro mitään täsmällistä yksittäisten tuotteiden välisistä suhteista tai niiden tunnettuudesta nimenomaan suomalaisina tuotteina.Suomalaisten tuotteiden tunnettuus eri maissa vaihtelee myös melkoisesti.(Esimerkiksi 2001 tehdyssä puhelinhaastattelututkimuksessa kävi ilmi, että vain 3% amerikkalaisista tietää Nokian suomalaiseksi yritykseksi.) Vuoden 1989 Mitä Missä Milloin - teoksen mukaan Suomen suurin yritys ulkomailla vuonna 1988 oli Kone -yhtymä. Koneen kansainvälistymisstrategia aloitettiin 1960 -luvulla ja...
Vaasan kaupunginkirjastossa on kysymäsi elokuva lainattavissa. Kirjastoautossa on Maija Poppanen videona, ja se on tällä hetkellä paikalla. Lastenosastolla on ko. elokuva DVD:nä, se on tällähetkellä lainassa. Voit tehdä varauksen verkkokirjaston kautta tai soittaa lastenosastolle ja pyytää heitä varaamaan teoksen/hakemaan sen kirjastoautosta, puh nro on 3253545.
Linda-tietokannan mukaan Kerstin Ekmanin Kvinnorna och staden on ilmeisesti neliosainen kirjasarja .Sarja sisältää kirjat Änglahuset, En stad av ljus,Häxringarna ja Springkällan. Nämä teokset löytyvät suomeksi käännettynä nimellä Enkelitalo, Valokaupunki, Noidankehät ja Elämänlähde.
http://finna.fi
Romaanista Knivkastarens kvinna ei löytynyt tietoa.
Tv-sarja Societeshuset ei myöskään löytynyt tietoa suomeksi. Ruotsissa sarjaa on tehty vuonna 1963.http://www.imdb.com/title/tt0220936/combined
Tekijänoikeuksien vuoksi kirjasto ei voi valitettavasti skannata tai kopioida nuotteja ja lähettää niitä asiakkaalle. Joitain nuotteja löytyy internetistä, ehkä kannattaa kokeilla hakea. Kaukolainakäytännöistä voi tiedustella paikallisista kirjastoista, en tiedä, onnistuisiko tilaaminen sinne. Nettikirjakauppojen ja -antikvariaattien valikoimiin kannattaa myös tutustua http://www.antikvariaatti.net/type.php?id=5&category=749 .
Kirjastoilla ei ole yleistä teoskappaleiden valmistusoikeutta, jonka nojalla tällaisen kopion voisi valmistaa. Tieteellisillä ja maakuntakirjastoilla on rajoitettu oikeus tehdä valokopiota sellaisista artikkeleista, joista asiakkaat tulevat joka tapauksessa kysymään. Lain tarkoitus on, että näitä kopioita annetaan kirjaston asiakkaille.
Toisaalta voidaan kysyä, täyttääkö verkkouutinen aina suojattavan teoksen tunnusmerkit. Jos verkkouutinen on luonteeltaan faktoja kertova sisältämättä omaperäistä luovaa osuutta, se ei saa tekijänoikeuden suojaa lainkaan ja sen voi vapaasti kopioida. Rajanveto on kuitenkin vaikeata, koska joku on aina tekstin kirjoittanut eli uutisen tehnyt ja Suomessa vain oikeusistuin voi määritellä, milloin ns....
Kirjaa on hankittu helmet-kirjastoille viisi kappaletta ja varauksia on kymmenen. Halutessasi voit tehdä helmet-varauksen ja odotella, että nämä kymmenen varaajaa ovat ensin lukeneet kirjan. Varauksen voit tehdä www.helmet.fi-sivustolla.
Aivan täysin hakemanlaistasi tutkimusta ei ole Suomessa tehty. Aiheen taustoitukseen sopii Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen & Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet: Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle. Gaudeamus, 2015.
Liitteessä on teoksia, jotka löytyivät liedet- tai tulisijat ja kivikausi -haulla Melindasta ja Fennicasta.
Jos tutkimuskohde koskee Suomea, kannattaa tarkastaa myös Geologian tutkimuskeskuksen kirjaston anti, asiasanalla kivikausi. Tässä linkki sinne: https://gtk.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Se, että jokaisessa ranskalaisessa kaupungissa olisi Victor Hugon mukaan nimetty katu, lienee hivenen liioiteltu väite. Todella monen Ranskan kaupungin kartalta Hugo kuitenkin löytyy. Vuonna 1978 toteutetun nimistönkartoituksen mukaan vain yksi nimi on vielä Hugoakin tavallisempi ranskalaisissa kadunnimissä. Viisi suosituinta nimeä olivat République, Victor Hugo, Léon Gambetta, Jean Jaurès ja Louis Pasteur.
Lähde:
Tony Judt, À la recherche du temps perdu: France and its pasts. - Teoksessa Reappraisals : reflections on the forgotten twentieth century
Jessica Townsend on syntynyt v, 1987 Australian Queenslandissa. Hän on asunut välillä pitkiä aikoja Lontoossa. Hän on työskennellyt aiemmin mainostoimittajana ja lasten luontolehden toimittajana.
Toistaiseksi hän on kirjoittanut kaksi romaania, jotka on suomennettu Otavan kustantamana. Ohessa tiedot Otavan sivuilta:
Nevermoor – Morriganin koetukset (Nevermoor – The Trials of Morrigan Crow), 2018, suom. Jaana Kapari-Jatta, Otava
Meinioseppä – Morriganin kutsumus (Wundersmith – The Uneducation of Morrigan Crow), 2019, suom. Jaana Kapari-Jatta, Otava
Veikko Huovisen lyhyet erikoiset : Ammattimainen puolueenhaukkuja. "Miten ammattimainen puolueenhaukkuja saa elantonsa Suomessa, jossa poliittinen ilmapiiri on niin vilpitön ja rakentava"?
Käsik. Veikko Huovisen novellin pohjalta Panu Rajala, Pauli Virtanen ja Veikko Huovinen. 1986. Esitetty 6.10.1986. TV 1 (MTV).
Esiintyjät: Heikki Kinnunen, Erkki Saarela, Esko Nikkari, Maija-Liisa Peuhu, Ismo Kailio, Kirsti Kemppainen. Ohaus: Pauli Virtanen
Huovisen lyhyet erikoiset - DVD - johon ohjelma kuuluu on lainattavissa seuraavissa kirjastoissa: Kannus, Kaustinen ja Kokkola.
Lähde: Katso 40/ 1986.
https://www.imdb.com/title/tt1269907/
Youtube: https://www.youtube.com/watch?v=d1W0rg7aKAM&list=PL6KEniW506GjLq78S0eBf…
Finna: https://finna...
Tekijänoikeus on valokuvan ottajalla.
Tekijäoikeuslain 49. pykälässä todetaan näin:
Valokuvaajalla on yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta, muuttamattomana tai muutettuna:
1) valmistamalla siitä kappaleita;
2) saattamalla se yleisön saataviin.
Oikeus valokuvaan on voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin."
Koko tekijänoikeuslaki on luettavissa osoitteessa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tekij%C3%A4noikeu%2A#L2P16b
Lisätietoa valokuvien tekijänoikeuksista saa esim. oppaasta Valokuvaajan uusi tekijänoikeusopas 2006. Opas on luettavissa myös verkossa Finfoto - Suomen valokuvajärjestöt ry:n sivulla https...
Kyseessä on alkujaan saksalainen nimitys (Rattenkönig) ilmiölle, jossa kahden tai useamman rotan hännät ovat syystä tai toisesta takertuneet kiinni toisiinsa niin, etteivät eläimet pääse enää erilleen. Suurimmassa tunnetussa ja altenburgilaisessa museossa säilytettävässä rykelmässä on ollut 32 eläintä. Wikipediassa on suppea suomenkielinen ja laaja englanninkielinen artikkeli aiheesta.
Ilmaisua "rat king" on käytetty myös erilaisissa fiktiivisissä yhteyksissä, elokuvissa, kirjallisuudessa ja musiikissa.
Heikki Poroila
Hei!
Kyseessä lienee Arvo Turtiasen runo Isänmaan joulu, joka löytyy ainakin teoksesta Lapsuuden joulu: Rakkaimmat joulurunot
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1742558__Slapsuuden%20joulu%20joulurunot__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Runossa on kohta: Jos se on silli, Hyvää joulua!
Jos se on peruna, Hyvää joulua!
ja muutakin ruokaa mainitaan pitkin runoa
Keravan kirjastosta kerrottiin, että tällä hetkellä lainaushistoria on käytössä, kun käyttää Keravan verkkokirjastoa. Kirkes-Finna-sivuston lainaushistoria on vasta kehitteillä. Sivustot löytyvät alta. Lainaushistoria on kuitenkin aina aktivoitava, eli se ei näytä lainoja, jotka on lainattu ennen sen käyttöönottoa.
https://kerava.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://kirkes.finna.fi/
Virittäjässä 1.1.1916 ilmestyi juttu "Sananselityksiä Aleksis Kiven teoksiin", jonka mukaan Kivi käytti paljon sellaisia sanoja, joita ei esiinny muualla kirjallisuudessa. Virittäjän jutun mukaan peräloro oli viinakeitoksen loppuliemi, siis oletettavasti tislauksen huonolaatuinen, pahanmakuinen osa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890101?term=per%C3%A4loro&page=21
Toisaalta peräloroksi on myös kutsuttu erästä mallasjuomalajia. Kustaa Vilkuna mainitsee artikkelissa "Talonpojan maa- ja kotitalous" (ilmestynyt teoksessa Suomen kulttuurihistoria II, 1934, s. 306) mallasjuomat olut, sahti, kalja, taari, rapataari, vaarinkalja, jälkitippu ja peräloro. Hän ei kerro, mitä eroa näillä eri juomilla oli, mutta...
Varsinaisia varaosaluettelokirjoja ei kirjastoissa ole. Onko 65 auton vuosimalli? Yksi korjausopas vuoden 1964-1972 Ford Taunuksista on, tosin ruotsinkielinen: Erik Strömfors, Ford Taunus 17M-20M 1964-1972 : reparationshandbok. Tietoa siitä, onko tässä kirjassa tietoa varaosista, ei ole.
Kirja on vain Kajaanin kirjastossa. Sen voi halutessaan pyytää kaukolainaan:
https://www.finna.fi/Record/kainet.340128
Motonet-sivustolta löytyy luetteloita Fordin eri mallien varaosista, mutta valitettavasti Ford Taunuksesta vain vuosilta 71-82:
https://www.motonet.fi/fi/varaosat/157/905913/autot/ford?gclid=EAIaIQob…
