Tällaista rajoitusta en löytänyt. Löysin aiheeseen liittyen linkin palvelusta Citizens Advice. https://www.citizensadvice.org.uk/family/living-together-marriage-and-civil-partnership/getting-married/#h-who-can-get-married Se käsittelee laillista vihkimistä Iso-Britanniassa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=avioliitto Linkistä löytyy Suomen avioliittolaki.
Alkuperäisessä avioliittolaissa vuodelta 1929 ei ole ammatteihin liittyviä esteitä, mutta kylläkin muita nykyajasta poikkeavia esteitä., https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234 Laista löytyvät myös viitteet muutoksiin, joita lakiin on myöhemmin tehty, ne...
Valitettavasti en löytänyt tietoa kyyviireistä, mutta oletan, että tässä viitataan viirin muotoon. Nykysuomen sanakirjan mukaan "hilse" voi tarkoittaa jääneulasta ja hilettä, kun taas "hilke" tarkoittaa helähtelyä, helinää ja hilinää. Hilseen hilke on siis runollinen kuvaus kuun valossa tanssivista jääkiteistä.
Herttoniemen siirtolapuutarha voi sijaita nykyisen Kulosaaren alueella, mutta kun kaupunki 1927 osti alueen siirtolapuutarhaksi, alueen nimi oli Kulomaa. Tämä nimi ei kuitenkaan koskaan ollut vakiintunut käyttöön. Heerttoniemen ja Kulosaaren välinen salmi oli vuosien saatossa maan kohoamisen myötä kasvanut umpeen, joten puutarha-alue oli luontevaa nimittää Herttoniemen siirtolapuutarhaksi.
https://1591134.168.directo.fi/@Bin/95889b013911f790ff1797252ca62f35/15…
Yrjö Kilpisen teosluettelosta ei löydy täsmälleen "Iltalaulu"-nimistä sävellystä, joten aivan varmasti en pysty selvittämään, mistä laulusta on kysymys, tuskin kuitenkaan "Illalla"-laulusta, sillä se ei ole harras ja on vaikea kuvitella sitä laulettavan yhteislauluna. Yrjö Kilpisen laajasta laulutuotannosta löytyy kuitenkin useita lauluja, joiden nimessä on sana ilta. (Pdf-muotoisesta teosluettelosta voit etsiä ne Etsi-toiminnolla.) Luettelosta löytyy esim. Einari Vuorelan runoihin sävelletyt "Kulkurin polska", josta käytetään myös nimeä "Kulkurin iltalaulu", ja "Odottava", josta käytetään myös nimeä "Iltalaulu".
Teosluettelossa mainitaan myös opusnumeroton yhteislaulu "Iltavirsi", josta käytetään myös alkusanojen mukaista...
Kyseessä on kaiketikin Nora Robertsin Sateenkaaren väreissä (All the possibilities, suom. Meri Ala-Tauriala,1999).
Teos näyttää kuuluvan kirjastoverkkosi kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/keski.2370883
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3890060
Tässä teoksia, jotka käsittelevät Ruotsin kuninkaita ja kuningattaria:
ANDERSSON, Ingvar: Ruotsin historia. WSOY, 1950.
ELGKLOU, Lars: Bernadotte-suvun tarina. Karisto, 1981.
(Kaarle XIV Juhanasta Kaarle XVI Kustaaseen, n. vuodet 1800-1980)
SUOMEN HALLITSIJAT; kuninkat, keisarit ja presidentit. Weilin&Göös, 2000.
(Kustaa Vaasasta Kustaa IV Adolfiin, n. 1523 - 1809)
KUNINGATAR KRISTIINA; aikansa eurooppalainen. Matti Klinge et al. Otava, 1990.
RUOTSI : tuntematon naapurimme. Kleio ja nykypäivä -sarja. Painatuskeskus, 1995.
(mm. kuningas Oskar II: sta)
Teokset on varattu nimelläsi pariksi päiväksi Oulun kaupunginkirjaston lainausosaston tietopalveluun...
Tyttäreni Zenzele on Marairen esikoisteos. En löytänyt hänestä katsomistani hakuteoksista enkä myöskään Aleksi -artikkelitietokanasta. Englanninkielistä tietoa kyllä löytyy internetistä. Voit katsoa vaikkapa hakuohjelmalla http://www.alltheweb.com/ ja linkki http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/MaraireEN.html .
Hakuohjelmalla http://www.metacrawler.com/ hakusanat "Maraire J Nozipo" (ruksi kohtaan
phraise) löytyi 19 linkkiä, esim. http://www.emory.edu/ENGLISH/Bahri/Maraire.html .
Jotain suomenkielistä tietoa löytyi osoitteesta http://www1.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19961027/kult/961027ku03.h… .
Eino Leinon Nocturne ruotsiksi käännettynä löytyy Leinon teoksesta Lyriskt urval, WSOY 1931. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa kirja löytyy sekä Kauniaisten kirjastosta että Pasilan kirjavarastosta.
http://www.helmet.fi/search*fin/
WorldCat-tietokannan (http://worldcat.org.) kautta löytyi tällainen:
- McClane, A. J., Field & stream international fishing guide (1971)
Kyseessä on jonkinlainen 1960- ja 1970-luvuilla ilmestynyt kirjasarja, jonka nimikin on jonkinverran vaihdellut. Kirjoja näyttäisi olevan lähinnä amerikkalaisissa kirjastoissa.
Olen yrittänyt etsiä The long goodbye -kappaleeseen nuotteja, mutta kovin helposti ne eivät ole löydettävissä. Olen nyt käynyt läpi oman kirjastomme lisäksi pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannan sekä lukuisia muita suomalaisia kirjastoja. Yritän vielä selvittää, josko nuotteja löytyisi ja laitan sinulle viestiä vielä tällä viikolla.
Ikävä kyllä pidennettyjä kesälaina-aikoja ei HelMet-kirjastoissa ole ollut käytössä enää vuosikausiin. Tiesithän kuitenkin, että voit uusia lainasi viisi kertaa peräjälkeen, ellei niistä ole varauksia, joten toivottavasti saat laina-ajan riittämään lomasi loppuun asti. Mukavaa lomaa!
Tyvärr förstår jag inte riktigt din fråga. Det finns böcker på biblioteket som behandlar närvårdaryrket, bl.a. "Olen ammatiltani Lähihoitaja" (2008), "Lähihoitajana yhteiskunnassa" (2011) och så finns det förstås kurslitteratur, också på svenska. Men om du behöver historik blir det knepigare, har inte hittat något som direkt skulle ge svar på dina frågor.
Nimellä varustettu keskustelupuheenvuoro nauttii tekijänoikeuden suojaa, jos se on riittävän omaperäinen. Myös nimimerkillä kirjoitettu saa teoriassa suojaa, mutta käytännössä voi olla vaikea todentaa, kenelle tämä oikeus kuuluu. Mahdotonta se ei kuitenkaan välttämättä ole.
Toisen tekstiä ei ilman lupaa saa käyttää näyttelyssä tai julisteessa, ellei kyseessä ole aito sitaatti. Sellaisesta voisi olla kysymys, jos kirjanäyttelyssä on jokin esittelyteksti, johon on otettu keskustelupuheenvuoroista sitaatteja. Tällöinkin edellytyksenä on, että lainaukset sijoitetaan jonkin oman tekstin osaksi. Pelkistä sitaateista koottu kokonaisuus ei täytä sitaattipykälän 22 ehtoja.
Ainakin anonyymejä tekstejä voi käytännössä käyttää melko huolettomasti,...
Näyttäisi siltä, että kyseessä ovat asteikot. Mikäli oikein ymmärrän, kyseessä on e-molli (mi menor) ja a-duuri (la mayor), https://pt.wikipedia.org/wiki/Mi_menor ja https://es.wikipedia.org/wiki/La_mayor .
Virsikantelen työpiirustus löytyy esimerkiksi Tuusulan kirjastosta, nimekkeellä Soitinpiirustuksia. Voit tehdä siihen kaukolainapyynnön omasta kirjastostasi.
Etsimänne teos on ilmeisesti Heikki Junnilan kirjoittama ja Perhonjokilaakson kuntien vuonna 1987 julkaisema teos Perhonjokilaakson historia : Halsuan, Kaustisen, Perhon ja Vetelin historia 1860-luvulta 1980-luvulle.
Teos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja tällä hetkellä se on saatavilla Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastossa. Teoksen ajantasaisen saatavuuden voitte tarkistaa Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Perhonjokilaakson historia on lainattavissa myös Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon kokoelmista, Museoviraston kirjastosta ja Eduskunnan kirjastosta. Teoksen saatavuus em. kirjastoista on helposti tarkistettavissa esimerkiksi Finna.fi-palvelun avulla.
https://www.finna.fi/
