Verbistä tunnuksella -va, -vä muodostettavat muodot, esim. juokseva, opettava ovat partisiippeja, jotka ovat verbin nominaalimuotoja eli verbimuotoja, jotka taipuvat kuten nominit (esim. substantiivit).
Ison suomen kieliopin verkkoversio
Oikeinkirjoitus liittyy oikeaan kirjoitusasuun, Kielitoimiston sanakirjassa tämä kuvataan tätä vallitsevaksi tavaksi kirjoittaa jtak kieltä.
Kotus OIkea oikeinkirjoitus
Kielitoimiston ohjepankki
Ikävä kyllä, vaikuttaa siltä, että Siilinkari kuuluu niihin paikkoihin, joiden nimien synty ja nimeämisperusteet ovat pelkkien arvailujen varassa. "Ehkä se joskus ammoin näytti jostain suunnasta katsoen siililtä. Yhteyttä Reuharinniemen lapinraunioihinkin on väläytelty", kirjoittaa Tuomo Koivisto Tammerkoski-lehdessä julkaistussa Siilinkaria käsittelevässä kirjoituksessaan.
Kielitieteilijät ovat selittäneet suomalaisten siili-alkuisten paikannimien perustuvan saamen kielen 'talvikylää' merkitsevään sanaan siida. Näin esimerkiksi Siilinjärven nimen muotoutuminen on selitetty siten, että se on alun perin ollut Siidinjärvi, ja asu Siilinjärvi on syntynyt, kun nimi on seudulla eräilleiden hämäläisten murteen vaikutuksesta mukautunut...
Suomessa on karkeasti arvioitu syntyvän vuodessa noin 4 000 tonnia lujitemuovijätettä. Tästä puolet on käytöstä poistettuja tuotteita, pääasiassa veneitä ja kuljetusvälineiden osia, ja loput tuotantojätettä. Lujitteista yleisin on lasikuitu 96% osuudella. Sen lisäksi käytössä on mm. hiilikuituja ja aramidikuituja.
Lujitemuovin sijoittaminen kaatopaikalle on ollut kiellettyä vuodesta 2016. Lujitemuovien kierrätystä on tutkittu, mutta kaupallisesti kannattavaa tapaa ei ole toistaiseksi onnistuttu luomaan. Luijitemuovijätettä voidaan myös polttaa. Kotitalouksien pienet lasikuituerät lajitellaan sekajätteeseen.
Lähteet ja lisätietoa:
Olli Saarela, Ilkka Airasmaa, Juha Kokko, Mikael Skrifvars, Veikko Komppa: Komposiittirakenteet (2019...
Nimistöntutkija Viljo Nissilä on yhdistänyt Pyykkö- ja Pyykkönen-nimet linnunnimitykseen pyy. Nimien syntyyn ovat voineet vaikuttaa myös Pääkkö-nimet, joita on esiintynyt samoilla alueilla. Nimiin sisältyvä kkö-johdin on tavallinen hellittelynimissämme.
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Foylen sota (Foyle's war) on draamasarja, jonka tapahtumat sijoittuvat toiseen maailmansotaan ja sen jälkeiseen aikaan. Sarjaa on tehty 9 tuotantokautta. Ensimmäinen tuotantokausi on julkaistu vuonna 2002. Sarjan jaksot ovat kuitenkin noin puolentoista tunnin mittaisia, mikä saa sen ehkä vaikuttamaan elokuvalta.
Lisätietoja
Foylen sota (TV Series 2002–2015) - IMDb
Foylen sota | Yle Areena
Sinun kannattaa olla yhteydessä Helsingin kaupungin Sisätilojen tuholaiset -sivustoon. Sivustolla on tunnistuskuvia erilaisista tuholaisista ja ohjeita niiden torjumiseksi. Jos tarvitset lisäohjeita, ota yhteys sivulla mainittuun asumisterveysneuvontaan (puh. 09 310 15000 (ma, ke–to: klo 9–12, ti klo 9–15).
Sisätilojen tuholaiset:
https://sisatilojentuholaiset.fi/
"Jossakin tuolla Raision puolla ei enää juokse kissa / koska se kissa leipien päällä on eväspaketissa" on yksi laulunpätkistä Helismaan 1960-luvulla levyttämissä "nykyaikaisten kansanlaulujen" sikermissä. Se löytyy levyltä Repen nykyaikaiset kansanlaulut 4 (1:28–1:47):
Repen nykyaikaiset kansanlaulut 4 (youtube.com)
Tämä ei ollut Repen kansanlauluista ainoa, jossa kissat päätyivät margariinina leivän päälle. Jo ensimmäisellä Repen nykyaikaiset kansanlaulut -levyllä käsiteltiin tätä teemaa (4:10–4:34): "Kesäkissaani heitteille jättänyt en / muistojen joukkoon jo talletin sen / Kesäkissani Ähtävän muoviin mä möin / margariinina sitten sen syksyllä söin".
Repen nykyaikaiset kansanlaulut 1 (youtube.com)
Kirjatietoa Eeva Joenpellosta löytyy seuraavasti: Kotimaisia nykykertojia 3, BTJ Kirjastopalvelu 2000 ja
Pekka Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi 2000. Nämä teokset löytyvät Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta. Lisäksi muun muassa seuraavissa lehdissä on artikkeli Eeva Joenpellosta: Kotiliesi 2000/19, Helsingin Sanomat 2000-08-27, Suomen Kuvalehti 2000/36.
Verkkopalvelua, jossa taidehistorioitsijat vastaisivat taidetta koskeviin kysymyksiin ei löytynyt. Taidehistorioitsijoita on yliopistojen taidehistorian jms. laitosten palveluksessa, ehkä seuraavista linkeistä on hyötyä:
Ruusun aikaa on tilattu kirjastoihin paketit 1-3, joiden sisältöinä ovat jaksot 1-12, 13-24 ja 25-34. Näitä paketteja on tulossa useisiin Helsingin kirjastoihin todennäköisesti jo aivan lähiaikoina. Varaukset niistä voi tehdä heti, kun HelMet-verkkokirjatossa näkyy luettelointitietojen lisäksi myös vähintään yksi kirjasto, johon aineisto on jo ehtinyt saapua. Tilannetta siis kannattaa seurata sivulta www.helmet.fi.
Hei!
Täällä Jyväskylässä parhaiten vanhoja sanomalehtiä säilytetään Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Tosin sielläkin lehtitilanne on tällä hetkellä hiukan kimurantti, koska ovat poistaneet remontin alta paljon lehtiä -myös Keski-Uusimaan numeroita. Vuoden 1967 numerot ovat ainakin saatavilla.
Vanhoja lehtiä säilytetään varastossa, josta on nouto kerran viikossa torstaisin. Varastotilaus pitää tehdä viimeistään keskiviikkona, jos haluaa lehdet luettavakseen seuraavan viikon aikana.
Varastotilauksessa saa apua yliopiston kirjastolta joko käymällä kirjastossa, lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: jykneuvonta@library.jyu.fi tai soittamalla numeroon: 0400-247463.
Vastuuhenkilö ei pysty näkemään lapsen lainoja omalla kirjastokortilla kirjautumalla. Lainojen näkeminen onnistuu vain kirjautumalla lapsen kortin numerolla ja pin-koodilla. Sähköposti-ilmoitus tulee siksi, että sähköpostiosoitteesi on laitettu lapsen kortille.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j… löytyy kirjastokortista yleistä tietoa.
Kysymys on niin lavea, että siihen on aika vaikea vastata muuten kuin kysyjän kanssa keskustelemalla. Kirjastojen tietokantaan merkitään julkaisuvuosi, mutta se ei välttämättä kerro mitään yksittäisestä sävelmästä. Sävellysvuosi on vielä harvinaisempi tieto, eikä sellaista ole julkaisuissa kuin poikkeustapauksissa.
Vastaamista helpottaisi, jos tiedettäisiin, miksi vuosi 1971 on olennainen ja se, onko musiikilla sinänsä mitään väliä, kelpaavatko sovitukset siinä missä originaalitkin, täytyykö olla kotimainen jne.
Esimerkiksi HelMet-tietokannasta löytyy sanahaulla "nuotti 1971" (http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=nuotti+…) 91 osumaa. Teknisesti ottaen useimmat vastaavat pyynnön ehtoja, mutta ehkä niitä...
”Oberon” on Christoph Martin Wielandin teos, ei Schillerin, vaikka jälkimmäinen on merkitty esimerkiksi englanninkielisissä Wikisitaateissa osoitteessa https://en.wikiquote.org/wiki/Hope katkelman kirjoittajaksi. Katkelma on ”Oberonin” ensimmäisestä laulusta (”Erster Gesang”), joka löytyy osoitteesta http://gutenberg.spiegel.de/buch/oberon-4631/5 (”Verzweifle keiner je, dem in der trübsten Nacht / Der Hoffnung letzte Sterne schwinden!”).
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä katkelmaa ole suomennettu. ”Maailmankirjallisuuden kultainen kirja” -sarjan ensimmäisessä osassa eli ”Saksan kirjallisuuden kultaisessa kirjassa” (WSOY, 1930) on Yrjö Jylhän suomentama katkelma ”Oberonista” mutta ainoastaan toisen toisesta laulusta, johon siis...
Alla joitakin helppojen ja herkullisten ruokien ohjekirjoja, joita saat lainaan Helmet-kirjastoista:
- Suupaloja! : pikkuruokia ja naposteltavaa maailmalta / Hannele Hyvärinen, Johanna Myllymäki
- Simppeliä sushia : raikkaat sushit, salaatit ja keitot / [teksti: Nadia Arumugam ... et al.]
- Helppo japanilainen keittiö : makumatkoja Japanin rikkaaseen ruokakulttuuriin / Emi Kazuko
- Anjumin helpot intialaiset / Anjum Anand
- 500 Välimeren maiden ruokaa / Valentina Sforza
- 500 keittoa / Susannah Blake
- Apukokki maailmalla / Miikka Järvinen, Maija Koski
- Opiskelijan herkkukirja : moderneja ja helppoja aterioita alta 20 minuutin! / Laura Herring
- Aikaa ystäville : helppoa, nopeaa ja herkullista tarjottavaa / Nina Cappelen
- Helpot...
Pentti Saarikoski on suomentanut Allen Ginsbergin runon America. Suomennos Amerikka on julkaistu Ginsbergin runojen kokoelmassa Kuolema Van Goghin korvalle (Tajo, 1963).
Teos on lainattavissa oman alueesi kirjastosta.
Ginsberg, Allen: Kuolema Van Goghin korvalle (Tajo, 1963)
https://books.google.fi/books?id=R77F3BuZZiIC&pg=PA11&lpg=PA11&dq=ginsb…
