Yksittäistä kirjaa en löytänyt David Röntgenistä, mutta Töölön kirjaston käsikirjastossa on Helena Howardin toimittama World Furniture, 1969 sekä Phoebe Phillipsin toimittama the Collector’s Encyclopedia of ANTIQUES, 1973, ISBN 0-90030-507-X. Näistä hakuteoksista löytyy kuvia ja tietoa Röntgenin elämäntyöstä. World Furniture löytyy myös lainakappaleena, ISBN 0-600-3462-X (painosvuosi 1981) tai ISBN 0-600-03955-2 (painosvuosi 1971).
Ebsco-artikkelitietokannasta löytyi Röntgenistä elämäkertatietoa sekä artikkeliviite New York Timesin artikkeliin 9/18/98 vol 148 issue 51284 pE37, Op. New York Timesin artikkelin voi lukea mikrofilmiltä Helsingin yliopiston kirjastossa, Ebscon artikkelin lähetän sähköpostiisi.
Google-haulla hakusanalla ”David...
Järjestysnumerosi varausjonossa muuttuu kaiken aikaa sitä mukaa kuin sen edellä olevia varauksia saadaan toimitetuksi. Järjestysnumerosi siis muuttuu pienemmäksi. Tällä hetkellä varauksesi ovat jonoissa sijoilla 166/521 ja 412/421. Tarkastin kummankin varauksen jonot, ja molemmissa jonoissa sinun varauksiesi edellä olevat varaukset on tehty aikaisemmin kuin sinun varauksesi. Jonot ovat siis aivan oikeassa järjestyksessä ja molemmat varauksesi etenevät niin kuin pitääkin.
Tällaisissa jonotustilanteissa ei edes ole mahdollista "ajaa ohi". On periaatteessa mahdollista, että varausta tehtäessä kaikki sillä hetkellä jonossa olevat varaukset eivät näy järjestelmässä, mutta tällaisen tilanteen syntyminen edellyttää sitä, että samasta teoksesta on...
8mm videon tallentaminen DVD:lle onnistuu kirjaston VHS/DVD-tallennuslaitteen avulla, jos teillä on käytössänne 8mm videota käyttävä kamera, jonka voi kytkeä kirjaston laitteeseen. Oma kamera siis matkaan. Tällainen tallennuslaite on esimerkiksi kirjaston Lasipalatsin toimipisteellä, Kaupunkiverstaalta.
Kaupunkiverstaalta voi kysyä asiasta tarkemmin: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas
Vanhoista matrikkeleista (1909, 1926) kuvia ei valitettavasti löydy.
Kyseessä lienee
Fredrik Edvard Grönroos, syntynyt Kristiinankaupungissa 27.9.1849, ylioppilas 19.6.1868, tuomarin tutkinto 13.12.1872, varatuomari 31.5.1876, kuollut Seinäjoella 12.11.1920
Grönroos toimi vuosina 1884-1890 mm. Vaasan hovioikeudessa suomen kielen kääntäjänä, joten hän lienee ollut vahva molemmissa kotimaisissa kielissä (mitä tietysti edellytti hänen myöhempi toimintansa tuomarinakin ymmärtääkseni vahvasti suomenkielisellä alueella).
Grönroos toimi noin vuoteen 1914 Saloisten tuomiokunnan tuomarina (alueeseen kuuluivat Saloisten pitäjä, Salon ja Vihannin kappelit, Pyhäjoen pitäjä, Merijärven kappeli, Oulaisten pitäjä, Kalajoen ja Alavieskan pitäjät, Raution...
Hei!
Sukuseurat tai -neuvostot eivät yleensä lahjoita sukukirjoja kirjastoille. Kirjastot ostavat näitä kirjoja itse, aivan kuten muutakin aineistoa. Lahjoituksia otetaan kyllä yleensä vastaan, jos sellaisia tarjotaan.
Voisiko tämä olla hakemasi:
Fyra köpmanssläkter : anteckningar om släkterna Lebell, Sjöberg, Holmström och Ahlström / Tyra Borg (1947)
Kirja on Kauniaisten kirjastossa käsikirjastossa, joten sieltä sitä ei saa lainaan, mutta kaksi lainattavaa kirjaa on Helmetin kirjavarastossa Pasilan kirjastossa.
Tein haun näin: Helmet (http://www.helmet.fi/fi-FI) > tarkennettu haku > aihe: Ahlström > aineisto: kirja > kokoelma: aikuisten kokoelma > kieli: ruotsi:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…
Helmet-haussa voi tarkennuksia tehdä etukäteen (tarkennettu haku) tai jälkikäteen (vasen reuna: rajaa). Tiettyä rajattua joukkoa voi halutessaan rajata edelleen, mutta jos hakemasi ei ole tuossa...
Netistä löysin seuraavan linkin:
http://www.slideshare.net/mikve/autocad-opas
Helmet löytää oppaat 2006 ja 2010.
2006 opas varmaan sopii myös vuoden 2009 tuotteeseen.
Kirjastoissa on käytettävissä erilaisia asiakastietokoneita. Suurimmassa osassa on nykyään automaattinen selaushistorian poisto. Oman kirjastonsa tilanteen voi varmistaa kysymällä aiaa henkilökunnalta paikan päällä.
Kyllähän ne ovat välttämättömiä asiakkaille, jotka eivät halua tai eivät pysty vastaanottamaan sähköposti- tai tekstiviesti saapumisilmoitusta. Kirjaston henkilökunnalle kertomalla voi vaihtaa saapumisilmoitukset joko sähköposti-ilmoituksiksi tai tekstiviesti-ilmoituksiksi.
Suomen keskiaikaisista kivikirkoista ja niiden rakentamisesta löytyy tietoa sekä internetistä (esimerkiksi hakusanoilla keskiaikaiset kivikirkot) että kirjoista. Sinnikkäistä etsinnöistä huolimatta vastausta juuri tähän kysymykseesi tiilipäätykuvioiden tarkoituksellisesta tai satunnaisesta epäsymmetrisestä asettelusta ei löytynyt.
Kehottaisinkin kääntymään tässä kysymyksessä Museoviraston arkisto- ja tietopalveluiden puoleen, ohessa linkki:
http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/asiakaspalvelu
Seuraavissa kirjoissa on runsaasti tietoa keskiaikaisten suomalaisten kivikirkkojen arkkitehtuurista ja koristelusta. Nämä kirjat löytyvät yleisistä kirjastoista.
Markus Hiekkanen; Suomen kivikirkot keskiajalla, Otava, 2003
Markus Hiekkanen; Suomen...
Hei,
verkosta löytyy useampia sivustoja, jotka antavat vinkkejä kirjan markkinointiin. Kannattaa vierailla esim. seuraavilla sivuilla:
Bookcover.fi: Opas omakustannekirjan julkaisuun http://www.bookcover.fi/omakustanneohjeita.html
Salpausselän kirjailijat ry: Kokemuksia oman kirjan markkinoinnista https://salpausselankirjailijat.yhdistysavain.fi/?x103997=119728
Elontaito.com: Omakustanteen markkinointi http://www.elontaito.com/Home/tuloja-internetin-avulla/85-kuinka-markki…
Normandiani-blogi: Kirjan markkinoinnista http://normandiani.blogspot.fi/2016/04/kirjan-markkinoinnista.html
Lisää vinkkejä löytyy esimerkiksi googlettamalla sanoilla "kirjan markkinointi". Markkinointi-ideoita tarjoaa myös Jera ja Jyri Hännisen kirja Haluatko todella...
Etsimäsi Eeva-Liisa Mannerin runo on nimeltään Puutarhuri palasi puutarhaan ja se sisältyy kokoelmaan Jos suru savuaisi (1968). Runo on luettavissa myös Mannerin koottujen runojen kokoelmasta Kirkas, hämärä, kirkas (toim.Tuula Hökkä, 1999).
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teosten saatavuuden Lastu-kirjastoissa.
http://lastukirjastot.fi/search?query=jos+suru+savuaisi&searchtype=Biblioteket&sort=Relevance
Suomenkielisen Wikipedian illalista käsittelevä artikkeli on tynkä eli keskeneräinen. Yhtään lähdettä ei ole esitetty sen väitteiden tueksi, joten ne voi jättää omaan arvoonsa ainakin siihen asti, että artikkelia täydennetään asianmukaisesti.
Englanninkielisen Wikipedian vastaava artikkeli kertoo, että illallinen (supper) voi olla monen ruokalajin kokonaisuus tai kevyt iltapala. Tässä artikkelissa on sentään muutama lähde, mutta niiden todistusvoima on vähäinen. Lähteeksi on kelvannut linkki taideteoksen kuvaan, ja viitteiden ainoa faktapitoinen artikkeli käsittelee vain Yhdysvaltain koillisosan ruokaperinnettä.
Kollektiivisesti ylläpidetyn verkkotietoteoksen ongelma Suomen kaltaisella pienellä kielialueella on se, että osaavia...
Tietoja pankkien toiminnasta voi kysyä esimerkiksi Finanssiala ry:stä. Finanssiala ry edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä sekä rahasto- ja rahoitusyhtiöitä ja arvopaperivälittäjiä http://www.finanssiala.fi/pankkiturvallisuus/Sivut/tunnistaminen.aspx.
Myös mm. Finanssivalvonnan sivuilta löytyy lisäinformaatiota: https://www.finanssivalvonta.fi/kuluttajansuoja/kysymyksia-ja-vastauksia/asiakkaan-tunnistaminen-ja-tunteminen/.
Pankkien toimintaa sääntelevää lainsäädäntöä löytyy esim. Finlexistä: https://www.finlex.fi/fi/.
Monien suomalaisugrilaisten kansojen kielissä on hopeaa vastaava sana, joka tarkoittaa joko hopeaa tai pehmeää. Esimerkiksi viron kielessä on hõbe, inkeroisessa hoppia,, vepsä hobed.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja. SKS, 1992
Hopea on yksi pisimpään tunnettuja alkuaineita. Joidenkin tutkijoiden mukaan ihmiskunnan ensimmäisenä käyttöönottama metalli olisi kupari. Kuparin jälkeen tutustuttiin kultaan ja sekä kullan ja hopean sekoituksiin. Hopea on varmuudella tunnettu jo 2500 eKr. Armenian ja Anatolian alangoilla. Muinaisessa Egyptissä ei ollut hopeaa vaan se oli tuontituote. Siksi hopea oli siellä kultaa kalliimpaa.
Hopea on kaunis ja pehmeä materiaali, siksi sitä on aina käytetty...
Tarkkaa vastausta kysymykseen ei löytynyt. Maataloushallituksen Yleisestä maatalouslaskennasta 1969 löytyy kunnittaisia tietoja kotieläinten lukumääristä kunnittain. Luvuissa on kuitenkin mukana vain ne eläimet, joita oli yli yhden peltohehtaarin mailla, eli näihin ei lukeudu ne hevoset, jotka eivät olleet maatilakäytössä. Laskennan mukaan Helsingissä oli 15.6.1969 yhteensä 84 hevosta maatiloilla (sivulla 64).
Helsingin kaupungin liikennesuunnitteluosaston laatima Julkaisu Helsingin liikenteestä vuodelta 1976 valottaa eri liikennemuotojen käyttöä kaupungissa. Julkaisussa ei näy mainittavan hevosia lainkaan. Helsingin joukkoliikenteen kehityksestä voi lukea teoksesta Hevosomnibusseista metroon : vuosisata Helsingin joukkoliikennettä...
St. Urho's Pub avattiin 2.6.1973 osoitteessa Museokatu 10. Se sijaitsee Ostrobotnian eli "Bottan" rakennuksessa. Pohjalaisten osakuntien omistamassa talossa on ollut ravintolatoimintaa vuodesta 1912.
Talon oma ravintolayhtiö Oy Botta Ab perustettiin vuonna 1970. Perustettu ravintola sai tiloikseen 1. kerroksessa olleet ravintolatilat (nyk. Urhon pubin tila ja Töölönkatu 3 B, nykyisen keittiön paikalla) sekä koko 2. ja 3. kerroksen.
1. kerroksessa Wanha ja Uusi Manala toimivat alkuun entisillä ideoillaan, kunnes vuoden 1973 uudistuksessa Töölönkatu 3 B puolelle Wanhaan Manalaan tuli pohjalaiseksi tuvaksi sisustettu olut- ja seurusteluravintola. Museokadun puolelle ns. Uuden Manalan sijoille avattiin St. Urho's Pub kun tasavallan...
Kaivattu kirja saattaisi olla aivan kotimaista alkuperää oleva Reeta Aarnion Maan kätkemät (Otava, 2008). Samaan sarjaan kuuluvat myös kirjat Veden vanki (Otava, 2009) ja Virvatulen vartijat (Otava, 2010). Kaikki kolme on julkaistu vuonna 2013 yhtenä niteenä nimellä Maan, veden ja tulen väki.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audb522da0-a8e8-4f5e-8d08-fdd902aa01b8
Kalleimmista maista löytyy monia luetteloita. WorldData-sivustolla Suomi on 17:ksi kallein maa. Luettelo löytyy alta:
https://www.worlddata.info/cost-of-living.php
Numbeo-tietokannassa on vertailtu 119 maata. Sen mukaan Suomi on kalleimpien maiden listalla sijalla 13. Tämän listauksen mukaan kalleimmat maat ovat Sveitsi, Norja,Venezuela, Islanti ja Tanska. Alla linkki lisätietoon Ylen uutisesta (23.1.2015):
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/01/23/naissa-maissa-on-kalleinta-ela…
