Katkat ovat vain kaukaista sukua katkaravuille - jälkimmäiset kuuluvat kymmenjalkaisiin, kun taas ensimmäiset eivät. Lajitietokeskus tuntee katkoihin kuuluvia lajeja parikymmentä; näitä ovat muun muassa tiikerikatka, merikatka ja putkikatka. Lajitietokeskuksen katkoja koskevaa tietokantaa voi tarkastella tästä osoitteesta: https://laji.fi/taxon/MX.53722
Churchillin kirjoituksia ja puheita kuuluu julkaistun 20 miljoonan sanan verran, mutta ainakaan toistaiseksi ei näiden joukosta tarinan sitaattia ole löydetty. Kyseessä on siis mitä todennäköisimmin yksi monista "lainauksista", jotka ovat joko mielikuvituksen tuotetta tai etääntyneet niin kauas siitä mitä alun perin on sanottu, ettei alkuperäistä lähdettä ole enää mahdollista tunnistaa. Churchill-tuntijoiden mukaan hänen sanomisistaan hengeltään lähinnä kysymyksen lausahdusta saattaisi olla seuraava ajatus: "The Arts are essential to any complete national life. The State owes it to itself to sustain and encourage them…. Ill fares the race which fails to salute the arts with the reverence and delight which are their due." Tämänkin Churchill...
Tikkurilan musiikkiosaston soittohuoneessa on Singa Pro karaokepalvelun kautta yli 20 000 kappaleen valikoima kotimaista ja ulkomaista musiikkia. Huoneesta löytyy kaikki tarvittavat laitteet kuten mikrofonit. Huone on melko hyvin äänieristetty mutta vaimeaa ääntä voi kuulua.Tilaa voi varata omaan käyttöön Timmi-palvelun kautta tai olemalla yhteydessä musiikkiosaston asiakaspalveluun.Tilan käyttöön tarvitset kirjastokortin.Musiikkiosaston yhteystiedot: p 043 825 0963Linkki Timmi-palveluun.
Vuotta 2016 edeltävät joulumerkit eivät ole vielä ikimerkkejä, joten kyseisen postimerkin käyttöarvon pitäisi olla edelleen postimerkkiin merkitty arvo, eli 0,75e.Lisää tietoa asiasta voi saada postin asiakastuesta Asiakastuki - Posti tai postin toimipisteeltä.
Mainitsemaanne teosta ei löydy Helsingin kaupunginkirjastosta. Teos on moniosainen ja sen ilmestyminen on vielä kesken. Tarkistin sekä tieteellisten että yleisten kirjastojen rekistereistä ja näyttää siltä, ettei kirjaa löydy Suomesta. Voitte tehdä siitä kaukolainapyynnön ulkomaille, ohjeet löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston kotisivuilta (http://www.lib.hel.fi), kaukopalvelu.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy hakusanalla pitkäikäisyys mainitsemasi Antti Hervosen Vuosisadan vartijat teoksen ohella myös seuraavat aihetta käsittelevät kirjat: Satavuotiaiden salaisuus--lääkäri pitkän iän jäljillä/Jukka Louhija, Satavuotta omin silmin/julkaisija: Omaishoitajat ja läheiset ry. Kaikki käsittelevät nimenomaan satavuotiaita suomalaisia.
Valitettavasti kirjailijasta ei löytynyt suomeksi tietoa, kirja-arvosteluja kyllä. Tässä linkki ruotsinkieliselle internet-sivulle, jossa kustantamo Bonnier esittellee kirjailijan. Selviydyt siitä varmasti "kouluruotsilla",
http://www.bonniercarlsen.se/v2/writer.asp?id=14013 .
Työniloa!
Valitettavasti meillä ei ole tietoa kyseisestä henkilöstä. Ehkäpä Suomen Matkailijayhdistys SMY, joka on entisen Suomen Matkailijayhdistyksen seuraaja, osaisi auttaa. Yhdistyksen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.matkailijayhdistys.com/ ja sieltä löytyy myös yhteystietoja.
Messukylän kirkon läheisyydessä on vainajien säilytyspaikkana käytetty rakennus. Rakennuksen alkuperän selvittäminen edellyttää Messukylän seurakunnan asiakirjojen (vuosikirjat jne.) tai Kansallisarkistossa säilytettävien vanhojen palovakuutusasiakirjojen tutkimista. Saattaa olla, että talo on rakennettu noin vuonna 1878, Messukylän uuden kirkon yhteydessä olevan hautausmaan käyttöönoton yhteydessä. Messukylän seurakunnan arkistonhoitaja lupasi tarvittaessa auttaa kysyjää asiakirjojen haussa.
Kulttuurikortti on käytössä ainakin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kaikilla se on kuitenkin vähän omanlaisensa. Tietoa esim. näistä linkeistä:
http://www.kulturkortet.se/
http://www.ungdomma.no/?ac_id=65&PHPSESSID=5e7bb6dfd83881f7d57633b82679…
http://kulturkort.dk/medieinfo.pdf
Suomessakin se on käytössä Turun ja Ähtärin lisäksi myös monessa muussa kunnassa.
Näyttäisi siltä, että sarjan suomentaminen on lopetettu, koska osa 7 on ilmestynyt suomeksi jo vuonna 2002. Sinun kannattaa kysyä sarjan kustantajalta Tammelta, aikovatko he suomentaa myös osat 8-11.
Tapani Baggesta löytyy tietoa ainakin kirjoista Koskinen: Harkittu murha, Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3, Luovuuden lähteillä ja Miten rikoskirjani ovat syntyneet. Tervetuloa lainaamaan!
Suomen papukaijayhdistyksestä kerrottiin, että heidän tietämänsä mukaan papukaijat eivät vanhetessaan harmaannu tai värit muutenkaan haalistu.
Erona muihin eläimiin papukaijojen tietyt värit, joista esimerkiksi sukupuolet erottaa toisistaan, tulevat esiin vasta noin vuoden vanhalla eläimellä. Tällaisia ovat vaikkapa undulaattien vahanokan (pieni alue nokan yläpuolella, jossa on myös sieraimet) väri tai jakojen eli harmaapapukaijojen sukupuolet erottava silmien väri.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä palautusluukku, johon aineistoa voi palauttaa kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella, on Etelä-Haagan, Roihuvuoren, Viikin, Vuosaaren, Tapanilan, Pukinmäen, Puistolan, Lauttasaaren ja Laajasalon kirjastoissa.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvä HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta valikosta "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Yliopistojen yhteistietokannasta Melindasta hakemalla löytyi esim. seuraavat:
Parodian kääntämisestä:
Maher, Brigid : Recreation and style : translating humorous literature in Italian and English, 2011.
Kleberg, Lars : Översättaren som skådespelare : essäer, 2001.
Karvo, Elina : Käännöspastisseista parodiaan ja eläviin kuviin : Sherlock Holmes saapui varhain Suomeen. Lehdessä: Ruumiin kulttuuri 31(2014) : 3 s. 34-37.
Parodiasta yleensä:
Chambers, Robert : Parody : the art that plays with art, 2010.
Dentith, Simon : Parody, 2000.
Pari opinnäytettä lastenrunojen kääntämisestä:
Suomi, Merja : Kääntäjän kyydissä uudelle vuosituhannelle : miten Kornei Tsukovskin lastenrunot kotoutuvat nykyaikaan, 2009. Opinnäyte. https://helda.helsinki.fi/...
Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirastosta selvitettiin, että taloyhtiön pääsuunnittelija on arkkitehtitoimisto Kahri. Todennäköisesti kyseessä on arkkitehti Esko Kahri.
Runon on kirjoittanut Hilja Haahti:
Ota lapsen rakkaus lämpöisin!
Sun on se ja aina on ollutkin.
Se on köyhä sun lempesi rinnalle panna,
vaan puutteet unhota, anteeks anna!
Se on ote pitkästä runosta "60-vuotiaalle äidilleni" ja on julkaistu alun perin kokoelmassa:
Hilja Haahti: Tuomenterttuja. Otava 1899.(Nimellä Hilja Hahnsson).
En onnistunut löytämään varsinaista bibliografiaa Eeva Joenpellon tuotannosta, mutta esimerkiksi Tiina Mahlamäen teoksessa Kuinka elää ihmisiksi? : Eeva Joenpellon kirjailijamuotokuva (2009) on luettelo Joenpellon julkaistuista teksteistä. Mahlamäki toteaa itse, että luettelo ei ole täydellinen, sillä osa Joenpellon kirjoituksista on julkaistu ilman kirjoittajan nimeä eikä hän ole onnistunut löytämään kaikkia julkaistuja tekstejä. Kirjassa on myös luettelo Joenpellosta tehdyistä artikkeleista.
Helena Ruuskan kirjassa Eeva Joenpelto : elämän kirjailija (2015) on luettelo niistä Joenpellon kirjoituksista, joita Ruuska käytti kirjassaan lähteenä, samoin luettelo lehtiartikkeleista, kritiikeistä ja uutisista koskien Joenpeltoa.
Suomalaisen...
Tämän kansanlaulun nuotit löytyvät seuraavista julkaisuista:
"Suuri harmonikkakirja : 88 suosikkisävelmää" (Warner Chappell 1997 - tässä ei todennäköisesti ole sanoja, mutta en pysty varmistamaan)
"Love : Kun katsoit minuun" (F-kustannus 2005, tässä on varmasti myös sanat, jotka on kirjoittanut Mirja Raes).
Molemmat kokoelmat löytynevät kirjastojen kokoelmista hyvin.
Heikki Poroila
Solveig von Schoultzin Krukan ilmestyi alun perin vuonna 1952 julkaistussa kokoelmassa Allt sker nu. Helena Anhavan suomentama Ruukku sisältyy Schoultzin valittujen runojen kokoelmaan Puitten takaa kuulee meren (WSOY, 1991; toinen, täydennetty laitos 1999).
