Tutustumisen voisi aloittaa Helmetistä löytyvällä Hartolan kirjalla, jonka on toimittanut Erkki Markkanen (Hartolan kunta, 1963)
Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica.fi) löytyy haulla "Hartola historia"useita teoksia.
https://finna.fi
Netistäkin löytyy haulla "Hartola 1700-luku" YLEn historia-artikkeli. Siinä tosin puhutaan Heinolasta, mutta elo lienee ollut melko samanlaista...
https://yle.fi/uutiset/3-5592799
Fiktiivisissäkin tarinoissa lienee usein sekä fiktiota että faktaa jonkinlaisena sekoituksena. Toisaalta myös faktana kirjoitettu teos sisältää monesti paikkansa pitämätöntä tietoa. Ja fiktiivisestä teoksesta "itsensä" löytänyt saattaa loukkaantua. Rajan vetäminen ei ole ollenkaan aina itsestään selvää.
Tästä rajanvedosta on kirjoitettu paljon. Mm. Dorrit Kohnin teoksessa Fiktion mieli on aiheesta artikkeli nimeltä Fiktiiviset ja historialliset elämät: rajoja ja rajatapauksia (s. 29-50). Nettilähteitä ovat vaikkapa alla olevat:
http://www.ennenjanyt.net/1-01/i-mu.htm
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:historiallinen…
https://kirjakko.wordpress.com/2012/08/17/kirjalappaa-fakta-fiktio-ja-s…
http://www.ts.fi/kulttuuri/...
Kirjastomme sukunimioppaista ei Usenius-nimeä valitettavasti löydy. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Usenius on tai on ollut 75 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Taikuri David Seth Kotkinin taiteilijanimi David Copperfield tulee tosiaankin Dickensin samannimisestä kirjasta koska hän pitää nimen soinista.
https://en.wikipedia.org/wiki/David_Copperfield_(illusionist)
Askon Keräilyraha antaa vuoden 1928 markan kolikon arvoksi 0,38 € (http://www.kerailyraha.fi/verkkokauppa/shop.php?sivu=tuote&tuoteid=3272). Kuten aina keräilyesineissä, hintaan vaikuttaa kohteen kunto. Tämä kolikko lienee silti niin yleinen, ettei se loistokuntoisenakaan kovin kallis ole.
Heikki Poroila
Mantelipuun puuaines on kuoren alla vaalea, sävyltään kellertävästä vaaleanruskeaan, sydänpuu on tummanruskeaa.
Mantelipuun katkaisupinta
Mantelipuu kuivuu kuorettomana vähitellen harmaaksi.
Musiikkiäänitteillä ei ole ISBN- tai ISMN-numeroiden kaltaista yhteistä standardikoodia. Sen seurauksena äänitteen julkaisija harkitsee itse, lisääkö julkaisuunsa jonkin tunnisteen ja minkälaisen. Usein omakustantajat päätyvät ratkaisuun "CD-001", joka ei todellisuudessa identifioi mitään, kun samaa koodia on käyttänyt myös moni muu. Vakiintuneilla levy-yhtiöillä on omat kirjaimista ja numeroista koostuvat pidemmät koodinsa, mutta nekään eivät ole standardimuotoisia. Omakustannusjulkaisijan kannalta mahdollisimman omaperäinen, mutta silti ytimekäs koodi on tarkoituksenmukaisin: sillä erottuu, mutta on silti muistettavissa. Esimerkiksi suomalainen Fuga-levykauppa on julkaissut paljon omakustanteita omalla helposti tunnistettavalla...
Katso esimerkiksi Juha Seppälän romaanit Paholaisen haarukka (2008) ja Sankariaika (2018), Kjell Westön Leijat Helsingin yllä (1996) tai Hanna-Riikka Kuisman romaani Kerrostalo (2019). Lisää luettavaa löytyy esimerkiksi Tieteen termipankin kirjallisuudentutkimuksen termipankin kautta, katso
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:metafiktio
Löysin karttakirjan Viipurin karttakirja 1939, josta löytyy Viipurin kartta vuodelta 1939 ja siinä näkyy tuo mainitsemasi Vesikaivonkatu (s. 37). Kadun nykyinen nimi on Ulitsa Vodnogo Kolodtsa. Kun karttaa tarkastelee satelliittikuvana, saa vaikutelman siitä, että nykyisin kyse on tehdasalueesta.
Viipurin Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimitteita 5 kirja löytyy digitaalisessa muodossa netistä. Kirjassa s. 25 mainitaan myös Vesikaivonkatu. Mielenkiintoista luettavaa Viipurin kadunnimistä ja kaupunginosien synnystä. Tässä linkki.
https://wiipuri.fi/app/uploads/2018/08/Toimite-5.pdf
Finna.fi:stä löytyy kuvia mm. Viipurin Höyryleipomosta. Tässä esimerkkinä linkki yhteen kuvaan.
https://www.finna.fi/Record/musketti_lprmuseot....
Englanniksi löytyi lähteitä, joiden mukaan 'refrigerated transport' olisi alkanut 20/30-luvulla Amerikassa, ja käytetty ensimmäiseksi jäätelöautoissa n. vuonna 1925. Englanniksi termi pakasteautolle olisi siis todennäköisesti refrigerator truck.
Keksijä tosin on todennäköisesti Frederick McKinley Jones, joka sai patentin suunnittelemalleen liikuteltavalle, ilmalla viilentävälle laitteelle kuljetusautoja varten vuonna 1939.
Lähteet ovat siis hieman ristiriitaisia, niistä ei saa selville, kumpi pitää paikkansa. Kenties 20-luvun jäätelöautot käyttivät erilaista jäähdytysmekaniikkaa, jota ei lasketa kyseisen termin alle.
https://en.wikipedia.org/wiki/Refrigerator_truck
https://www.brightworkresearch.com/fourthpartylogistics...
Kun tietokoneiden maailmassa puhutaan jälkien jäämisestä, viitataan sekä moniin teknisiin perusratkaisuihin, joiden toiminta edellyttää kytkeytyneiden laitteiden tunnistautumista ja tunnistamista että erityisesti 2000-luvun aikana nopeasti yleistyneeseen kaupalliseen haluun kerätä maksimaalinen määrä käyttäjätietoa. 1990-luvulla, jolloin itse aloitin tietokoneiden käytön, tätä jälkimmäistä ei käytännössä ollut, koska kukaan ei ollut ehtinyt kaupallistaa klikkauksia ja niihin liittyvää mainonnan täsmäyttämistä. Todennäköisesti 1990-luvun verkon selaamisesta on jäänyt hyvin vähän sellaisia jälkiä, jotka voitaisiin yhdistää yksittäiseen ihmiseen.
Sosiaalisen median myötä tilanne on muuttunut. Kaupallisten toimijoiden lisäksi...
Smolnan luostarin rakentaminen pantiin alulle Nevan mutkassa, missä Pietari I:n aikoina oli sijainnut ns. Smoljanoi eli Smolnyi dvor, laivaveistämöiden tarpeita palvellut tervahovi. Siitä kaikki myöhemmin pystytetyt rakennukset saivat yhteisen nimen Smolnyi ja koko ympäristöä alettiin sanoa Smolnyin kaupunginosaksi.
Lähde:
V. Schwarz, Leningrad : taiteellisia muistomerkkejä
Täysin varmaa vastausta ei varmaankaan voi antaa, mutta muutama tapaus on tunnettu:
Bhandanta Vicitsara lausui 16 000 sivua buddhalaisista pyhistä kirjoituksista vuonna 1974. https://en.wikipedia.org/wiki/Mingun_Sayadaw
Turkkilainen Mehmed Ali Halici lausui 6666 jaetta Koraanista vuonna 1967.
Yhdysvaltalaisella Kim Peekilla oli ilmiömäinen muisti. Hänen sanottiin muistaneen lähes kaiken lukemansa, johon sisältyi lähes 12 000 kirjaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kim_Peek
Lähteet: Wikipedia, Guinness : suuri ennätyskirja
Vaikuttaa siltä, ettei vuonna 2010 ilmestyväksi kaavailtua Eläinkoti pulassa -kirjaa ole julkaistu lainkaan. Kirjastotietokannoista siitä löytyvät vain kustantajan ilmoittamat ennakkotiedot. Kansalliskirjastostakin saatavuustiedot puuttuvat. Vapaakappalekirjastona sen kokoelmiin kirjan voisi ainakin otaksua kuuluvan, mikäli se olisi ilmestynyt - oli painos sitten kuinka pieni hyvänsä.
Pienten lasten juna-aiheisia kirjoja on varsin paljon. Alla on linkki hakutulokseen Helmet-kirjastojen kuvakirjoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28junat%20kuvakirjat%29%2…
Halutessasi voit rajata hakua vielä esim. kielen mukaan sivun vasemmasta reunasta kohdasta "kieli".
Kirjaan Värssyveturi (Marjo Nygård kuv.) on koottu juna-aiheisia runoja, laulunsanoja ja leikkejä vuosikymmenten varrelta. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789513166458&…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2026382__Sv%C3%A4rssyvetu…
"Koskaan rakkaus kuole ei", alun perin Francis Goyan "Daddy's Bolero", on nuotinnettu ainakin kokoelmalle Pop tänään. Vol 26 (Fazer, 1983). Kokoelmaa näyttäisi löytyvän myös Siilinjärven pääkirjastosta.
https://siilinjarvenkirjasto.finna.fi/Record/siilinjarvi.43385
Jos ajattelee mutka-sanaa sen kuvaannollisessa merkityksessä "vaikeus, vastus, pulma, hankaluus", tuon voisi tulkita niin, että käymme vaikeudesta toiseen vain huomataksemme, ettei vaikeus suinkaan aina johda voittoon. Ehkä tässä voisi halutessaan nähdä jopa jonkinlaisen viittauksen Suomen sotahistoriaan (talvi- ja jatkosota).
