Kirja on Suomen maatalouden historia. 1, Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2003). Sivulta 598 alkaa jaksoon Vuosisataisia kehityslinjoja kuuluva Ismo Björnin artikkeli Muuttuva maalaismaisema.
Yritetty on, kaiveltu yhtä jos toista lähdettä, mutta ainakaan itse en ole onnistunut näitten sanojen takana olevaa laulua tunnistamaan. Ainakaan se ei näyttäisi olevan mikään tunnetummista "Keltaiset lehdet" -nimisistä lauluista. Olisiko kysyjällä mitään lisävinkkejä, joiden avulla etsintää voisi tehostaa? Onko kyseessä tuore laulu vai vanhempi tapaus? Kaikki lisätieto voisi helpottaa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
"Stadin kundi" löytyy Malmsténin itsensä laulamana esimerkiksi seuraavilta CD-levyiltä:
* 20 suosikkia : Heili Karjalasta (Warner 1999)
* Georg Malmstén (Finnlevy 1988)
* Kolmen Sepän rumba ja 22 muuta laulua Helsingistä (Fazer 1997)
* Stadin kundi : 100-v. juhlakokoelma (Warner 2002)
* Suomi hits Vuosikerta 1953 (Warner 2014)
Ja näitä levyjä löytyy ainakin hyvinvarustetuista kirjastoista, kuten HelMetistä! Kaupasta löytyy ehkä vain tuo uusin julkaisu vuodelta 2014.
Heikki Poroila
Tässä kirjoja, joissa on tietoa mainitsemistasi osavaltioista.
Lonely Planet USA, 2016
Culture Wise America : the essential guide to culture, customs... 2009
Schultz, Patricia: 1000 places to see in the USA and Canada, 2007
The most scenic drives in America, 2005
Guide to the national parks of the United States, 2006
Bockenhauer, Mark: Our fifty states, 2004
The Road atlas & travel guide (USA, Canada, Mexico), 2009
Eyewithness travel guide Chicago, 2015
Noreila, Laura: Welcome to America : Yhdysvallat-matkaopas, 2015
Chicago : smart guide, 2009
United States on the road, 2004
Autoilusta Amerikassa
http://www.mondo.fi/yhdysvallat/autolla-amerikassa
http://www.suuntanamaailma.com/amerikan-road-trip-selviytymisopas/
http://...
Mahdatko tarkoittaa nimenomaan sähkön käyttöliittymää; muitakinhan rakennuksissa on. Suomen sähköurakoitsijaliitto ry on julkaissut teoksen Sähköpiirustuskirja, siitä saatavissa painos vuodelta 1991. Sama julkaisija ja painvuosi on teoksella CAD-piirrosmerkit sähköpiirustuksia varten.
Jos taas tarvitset ajantasaista tietoa asiasta, esimerkiksi Käsikirja rakennusten sähköasennuksista, julkaisija Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry vuodelta 2013 sisältänee kattavasti tärkeimmän tiedon rakennusten sähkösuunnittelusta.
Voit hakea kyseiset kirjat Helmet -haulla "sähkösuunnittelu Suomen sähköurakoitsijaliitto" tai "sähkösuunnittelu" ja rajata haun julkaisuvuoden mukaan, jolloin saat ensimmäiseksi uusimmat teokset.
Yrjö Varpion teoksessa "Väinö Linnan elämä" (WSOY, 2006) käsitellään ”Täällä Pohjantähden alla” -trilogian vastaanottoa. Muissakin Linnaa käsittelevissä teoksissa saattaa olla jotakin tietoa teosten vastaanotosta. Jos erityisesti reaktiot ulkomailla kiinnostavat, kannattaa tutustua Varpion teokseen ”Pentinkulma ja maailma” (WSOY, 1979).
Hyvä keino voisi olla myös "Täällä Pohjantähden alla" -sarjan lehtiarvostelujen lukeminen. ”Suomen kirjailijat 1945-1980” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1985) sisältää valikoidun listan Linnan teosten lehtiarvosteluista. Lehtiä tosin voi olla hankalampi saada käsiinsä, mutta osa saattaa olla kirjastossa mikrofilmiltä luettavissa.
Helmetistä (http://www.helmet.fi) löytyy kirjallisuutta sanoilla karjalaiset ja evakuointi (rajauksena kirja). Tässä suora linkki em. hakuun http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sevakuointi%20karjalaiset__F….
1940-luvun kirjallisuutta voit hakea esim. sanoilla kaunokirjallisuus ja 1940-luku ja tehdä haluamasi rajaukset. Näilä hakusanoilla ilman rajauksia löytyi lähes 1300 teosta.
Apua tiedonhakuun saat Helmet-kirjastoista.
Erkki Laurokarin sävellys "Orjanruusu" on julkaistu nuottina vain kokoelmassa "Kirje Karjalaan" (Fazer FM105133, 1971), joka näyttää olevan harvinainen julkaisu. Se löytyy kuitenkin ainakin Musiikkiarkistosta (entinen Japa) (https://www.musiikkiarkisto.fi/), mistä sitä kannattaa kysellä.
Heikki Poroila
Fennica-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että Dickensin teoksen Älä rakasta minua vielä englanninkielinen alkuteos on The Cricket on the Hearth. Teos on julkaistu aikaisemmin suomeksi nimellä Kotisirkka.
Englanninkielisen Wikipedian artikkeli osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/The_Cricket_on_the_Hearth tarjoaa teoksesta lisätietoa.
Katkelma on venäläisen Marina Tsvetajevan (1892 - 1941) novellien kokoelmasta Piru ja muita kertomuksia (suom. Elina Kahla, 2006).
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6193#.WnSGG2AUnSc
http://tarukirja.blogspot.fi/2013/03/marina-tsvetajeva-piru.html
http://arjentola.blogspot.fi/2006/11/mystinen-marina-tsvetajeva.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Marina_Tsvetajeva
Anna Sewellin nuortenkirjan Uljas musta tarina muistuttaa hiukan hukkaamaasi kirjaa. Siinä Uljas musta -niminen hevonen kertoo tarinaansa minämuodossa. Alkuun sen elämä on hyvää, myöhemmin seuraa monia dramaattisia vaiheita, mutta lopussa se pääsee hyvään kotiin. Kirja on alunperin ilmestynyt jo 1877, ja ensimmäinen suomennettu painos ilmestyi 1954:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4df4e0e7-98ef-48e1-a148-f971f047532b
Kanadassa siirryttiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen asteittain 1920 -luvun alussa. Syynä olivat ongelmat Kanadan ja USA:n rajaliikenteessä. Kanadan itäisessä osassa Uudessa Ranskassa liikenne on kuitenkin aina ollut oikeanpuoleista. Ks. lisää Wikipediasta, Left- and right-hand traffic (https://en.wikipedia.org/wiki/Left-_and_right-hand_traffic#cite_note-cbc-39)
Tarina Saanasta ja Mallasta on nimeltään Haltin häät, ja se on osa tarinankerrontaperinnettä. Tarinasta kerrotaan tarkemmin Asko Kaikusalon kirjassa Tarujen tunturit (1974). Kirja löytyy myös Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1327275__Starujen%20tunturit__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Alla olevassa blogissa käsitellään myös tarinaa kirjasta löytyvän tiedon perusteella:
https://www.wildadventuresnorth.fi/l/haltinhaat/
Satakunnan Kansan vuosikertoja löytyy mikrofilmattuna mm. Porin kaupunginkirjastosta, josta niitä saa kaukolainaksi. Kysy lainausmahdollisuutta lähikirjastostasi. Digitaalisessa muodossa 1960-luvun lehtiä ei ole.
Laulu "Varis-leikki" alkaa: "Puuss' istuvi varista viisi tai kuus', He laulavat lapsilleen näitä". Laulun on tehnyt Sofie Lithenius (1847-1926), tosin nuotissa lukee laulun nimen alapuolella: "Vanhan laulun mukaan". Laulu sisältyy nuottiin Lithenius, Sofie: "Pieniä lauluja ja leikkejä : kansako[u]luja ja lastentarhoja varten. Ensim[m]äinen vihko" (osaksi mukaellut, osaksi säveltänyt Sofie Lithenius, Otava, 1892, s. 16-17). Lauluun on myös leikkiohje. Leikkiin osallistujat on jaettu äiteihin ja tyttäriin ja yksi leikkijöistä on Missi (tai Misse), joka laulaa tuon "tu tuu" -osuuden. Nuotissa on laulun melodia ja suomenkieliset sanat. Sofie Litheniukselta on ilmestynyt myös ruotsinkielinen nuotti "Små sånger och lekar för...
Mikäli kysymyksessä tarkoitetaan itsenäisen Suomen historian ensimmäistä pääministeriä, oli hän Pehr Evind Svinhufvud.
Kun bolshevikkit kaatoivat lokakuun (1917) vallankumouksessa Venäjän väliaikaisen hallituksen, ei Suomen senaatti tunnustanut heitä enää Suomen korkeimman vallan haltijoiksi. Suomen senaatti totesi Suomen ja Venäjän valtioyhteyden lakanneen. 15.11.1917 eduskunta julistautui Suomen korkeimman vallan haltijaksi, ja valitsi 27.11 itsenäisyyssenaatin, jonka puheenjohtajana eli pääministerinä Svinhufvud toimi.
Lisää aiheesta voi lukea Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kansallisbibliografiasta:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/501
Sekä Kotuksen (Kotimaisten kielten keskuksen) että Maanmittauslaitoksen tietojen mukaan Suomessa on kaksi Hillilä-nimistä kylää. Toinen niistä on Asikkalassa Päijät-Hämeessä ja toinen Kalajoella Pohjois-Pohjanmaalla.
http://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/index.php?a=listaus&hakunimi=…
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
Kaupallisten palvelujen (esim. Bookbeat, Storytel ym.) äänikirjoja voi kuunnella vain heidän omilla sovelluksillaan.
Adobe Digital Editions (ADE) voi olla osittain sellainen palvelu, jolla voi kuunnella eri palveluntarjoajilta hankittuja kirjoja, mutta siihenkään ei välttämättä saa ladattua ihan kaikkea sisältöä. ADEa voi käyttää tietokoneella, tableteilla tai mobiililaitteilla. Ohjelman asentaminen ja käyttö on ilmaista.
Kaisa Häkkisen Etymologinen sanakirja kertoo, että sana laina on itämerensuomalainen (sana esiintyy myös kaikissa suomen lähisukukielissä) vanha germaaninen laina. Germaaninen sana on rekonstruoitu muotoon *waiwan- ja se olisi syntynyt wai-tyypisestä huudahduksesta, siis vastaavasta kuin voi! Tästä kantamuodosta ovat kehittyneet germaanisten kielten saksan Weh ja ruotsin ve. Verbi vaivata on esiintynyt myös jo varhain.
Häkkinen kertoo lähteeksi Raimo Jussilan, Vanhat sanat. Vanhan kirjasuomen esiintymiä. SKS 1998.
Taikinan vaivaamisesta en löytänyt mitään mainintaa. Yritin etsiä ruotsinkielisistä vanhoista keittokirjoista, josko sana olisi myöhemmin muunnettu ruotsinkielisestä sanasta veva tms., mutta taikinan vaivaamisesta...
Tarkoitat ehkä Suomalaisia pientaloja -CD:tä.
Tuotetietoa: Suomalaisia pientaloja -CD esittelee kuuden suomalaisen talovalmistajan suosittuja omakotitaloja. Ohjelmalla pääset vapaasti kulkemaan 3D-mallinnetuissa taloissa ja niiden ympäristössä. Kirjastoilla on CD:n lainausoikeus asiakkaille.
Tätä CD:tä ei vielä ole kirjastoissa, koska tuote on niin uusi. Oletettavasti lähitulevaisuudessa tulee kirjastoihin.
