Ilmaisu "lähiomainen" ei tässä asiassa ole riittävän täsmällinen käsite. Tekijänoikeuslain mukaan teoksella - tässä tapauksessa runolla - on aina joku oikeudenhaltija, kunnes oikeus raukeaa 70 vuoden kuluttua tekijän kuolemasta.
Lupa täytyy siis saada siltä, joka on perintönä saanut kuolleen oikeudet. Yleensä kyseessä on ns. perikunta, paitsi jos perijöitä on vain yksi. Lupa täytyy immateriaalisissa oikeuksissa saada kaikilta perillisiltä, jos heitä on useampia. Kun ei voida varmuudella tietää, minne oikeudet ovat menneet, pelkästään kuuluminen lähiomaisiin ei takaa perintöoikeutta. Kaikki riippuu yksityiskohdista. Voin arvioida asiaa tarkemmin, jos saan yksityiskohtaisempia tietoja.
Sillä, julkaistaanko runot kustannettuna tai...
Suomeksi pitäisi kirjoittaa "Syynä oli se, että liian paljon ihmisiä oli tuppautunut pienelle alalle, eikä rakennelma kestänyt heidän painoaan."
"Kun" viittaa ajalliseen suhteeseen (esim. "Laiva lähti, kun viimeinenkin matkustaja oli päässyt kannelle."), ei kausaaliseen suhteeseen, jollainen tässä esimerkkilauseessa on kyseessä. Lasten puhekielessä sanaa "kun" käytetään usein myös kysyjän lauseen tyyppisesti, esimerkiksi "Miksi ette halua Villeä mukaan? No kun se haluaa aina määräillä kaikkia muita!". Kirjakielessä sama kirjoitettaisiin "No koska hän haluaa aina...".
Alkuperäisen virkkeen kaksi viimeistä sanaa muuttaisin, koska ihmisiin ei normaalisti viitata sanalla "ne" vaan "he". Possessiivisuffiksi ("heidän painoaan") kuuluu...
Olisikohan kyseessä Aagot von Troilin (os. Aagot Marie Rasmussen, s. 12.12.1900 Tampere) teoksesta Satu Pisteestä, Ruudusta ja Raidasta. Teos on ilmestynyt suomeksi 50-luvun alussa Aila Nissisen kääntämänä. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta löytyy teoksesta kuvailu, jonka perusteella kyseessä olisi etsimäsi kirja.
Teos löytyy joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmista, joten voit tehdä siitä kaukopalvelupyynnön oman kirjastosi kautta.
http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
Munkkiniemen kirjasto toimi aikaisemmin Munkkiniemen palokunnantalolla, jossa oli myös monia muita hallinnollisia toimintoja kuten valtuustosali ja poliisilaitos. Itse talo rakennettiin vuonna 1931.
Munkkiniemen kirjasto perustettiin heti seuraavana vuonna 1932, ja samaan aikaan syntyi myös Lauttasaaren kirjasto. Vuoden 1934 lopussa kirjastoilla oli yhteensä 1 1171 nidettä ja molemmilla oma johtokuntansa ja kirjastonhoitajansa. Munkkiniemi oli silloin osa Huopalahden kuntaa, joka liitettiin Helsinkiin 1946.
Kaija Hackzellin teos Rakas vanha Munkkiniemi kertoo, että kirjasto sai oman rakennuksen vasta 1989. Vanha Palokunnantalo toimii nyt nuorisotalona.
Tässä vastauksen pohjana käytettyjä lähteitä:
Hackzell, Kaija: Rakas vanha...
Kauko on Jope Ruonansuun uudelleen sanoittama versio Juice Leskisen sävellyksestä Hauho. Vuonna 1992 julkaistussa laulussa Ruonansuu ruotii rempseään tyyliin lama-ajan poliittisia käänteitä: Ei ole helppoa olla keskosen / on ulos nauranut Mauno ja Esko sen.
Keskonen viittaa todennäköisesti valtakunnanoikeudessa käsiteltyyn ns. koplaustapaukseen, jonka seurauksena kauppa- ja teollisuusministeri joutui eroamaan kesken kauden. Tärkeintä sanavalinnassa on silti saattaunut olla luoda tehokas riimi säkeen "Esko sen" kanssa. Tiukan riimittelyn malli tulee suoraan Juice Leskisen alkuperäisestä Hauho-tekstistä.
Varmaan kyse on vain siitä, mitä on tottunut katselemaan ja tunnistamaan.
Esimerkiksi univormupukuiset ihmiset näyttävät monista hyvin samanlaisilta, mutta itse univormua käyttävät erottavat kaltaisensa tarkasti. Samoin vauvat näyttävät vieraan silmin samankaltaislta, mutta ovat läheisilleen selvästi itsensä näköisiä.
Kyse voi olla myös siitä, miten olemme tottuneet muita huomioimaan. Monesti palveluammattilaiset esim. tarjoilijat, myyjät ja hoitohenkilökunta jäävät niin vähälle huomiolle, että hetken päästä heitä on vaikea erottaa toisistaan. https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/yle-testasi-toimittaja-paasi-sisaan-muun-muassa-suomen-pankkiin-nayttamalla-tikkaita-kulunvalvonnassa/800385/
Paitsi tottumattomuudesta ja voi...
Gambinasta on kyselty palvelussa samoin sanoin ennenkin, aivan hiljattain vieläpä: https://www.kirjastot.fi/kysy/etsisin-gambinasta-mita-tahansa-tietoa?language_content_entity=fi
Altian asiakaspalvelijan mukaan (chat-keskustelu 27.2.2020) Gambinaa on valmistettu 30-luvulta lähtien Rajamäen tehtaalla, joka oli ennen Alkon omistuksessa. Suurin osa juoman ainesosista (ainakin vermutti) tulee ulkomailta, mutta valmistus on edelleen rajamäkeläistä. Valitettavasti Altian arkistoistakaan ei löytynyt juomasekoituksen tuotekehittäjien tietoja. Myös Hotelli- ja ravintolamuseon tiedoissa on Gambinan kohdalla aukko (sähköposti 28.2.2020).
Gambina ilmestyi Alkon hyllyille heti kieltolain kumoamisen jälkeen (1932). Kieltolaki oli vaikeuttanut...
Satakunnan Kansan vuosikertoja löytyy mikrofilmattuna mm. Porin kaupunginkirjastosta, josta niitä saa kaukolainaksi. Kysy lainausmahdollisuutta lähikirjastostasi. Digitaalisessa muodossa 1960-luvun lehtiä ei ole.
Marja-Leena Vainionpään kirjassa Kirjallisuustieteen perusteita /1974) kirjoittaja kertoo, että romaanit voidaan luokitella monin tavoin. Lukuromaani-termi on luettelossa, jonka hän mainitsee olevan yhdistelmä yleisimmistä, tunnetuimmista romaanityypeistä. Lukuromaanin hän sanoo olevan mainoskielen antama nimitys viihteelliselle romaanille, jonka kaksi tärkeintä aihepiiriä ovat rakkaus ja väkivalta (s. 107). Termille ei liene varsinaista määritelmää.
Ainakin myös ruotsin kielessä on käytössä termi "läsroman". Esimerkiksi Biografiskt lexikon för Finland luettelee genretermejä, joita kirjallisuusarvosteluissa on käytetty kirjailija Laila Hietamiehen (Hirvisaaren) tuotannosta. Niiden joukossa on myös läsroman...
Seppo tarkoittaa tosiaan seppää runokielessä. Leino vielä viittaa kansanrunouden kuuluisimpaan seppään, seppo Ilmariseen, joka takoi taivaankantta ja taivaankappaleita. Tähtitaivas siis innoittaa runon kertojan vielä kerran takaisin luomistyöhön, kun hän nousee takaisin jaloilleen ja alkaa takoa taivaankansia.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
https://kielikudelmia.blogspot.com/2017/08/vahatuin-purjein-hoyhensaari…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmarinen
Valitettavasti Nalle Puhin ajatusta sanojen tarkoituksesta ei ole vieläkään löytynyt. Olen kysynyt asiaa myös kollegoiltani Suomen yleisissä kirjastoissa kirjastojen sisäisellä sähköpostilistalla, mutta valitettavasti sitäkään kautta ei ole tullut yhtään vastausta.
Lukuliikkeen sivuilla (Lukuliike.fi) puhutaan ”lukemisen rakenteista” ja ”lukutaitotyötä edistävistä rakenteista” lähestulkoon synonyymeinä.
https://lukuliike.fi/
”Lukutaitotyötä edistävät rakenteet = kansalliset ja alueelliset lukutaitotyötä edistävät verkostot, toimijat, resurssit sekä niitä tukeva tutkimus, koordinointi, viestintä, hallinto ja lait”
Asiaa avataan tässä vielä tarkemmin:
https://lukuliike.fi/kansallinen-lukutaitostrategia-2030/lukuliikkeen-suuntaviivat/...
Esimerkiksi Yleisradio luonnehtii kirjeenvaihtajiensa roolia some-kanavissaan näin: "Olemme livenä ja läsnä siellä missä tapahtuu toimien suomalaisten silminä ja korvina maailmalla. Välitämme uutisia, tapahtumia ja tunnelmia mahdollisimman aidosti suoraan paikan päältä aina Berliinistä Nairobiin."
Sofia Antonin ja Aino Tunkelon pro gradu -tutkielmassa "Vakituinen kirjeenvaihtaja – arvokas asiantuntija vai korvattavissa oleva kustannus?" todetaan, että vaikka nykyteknologia antaa sinänsä mahdollisuuksia tehdä juttuja jopa kokonaan kohteessa käymättäkin, toimittajan läsnäolo on olennaista tunteiden ja tunnelmien välittämisessä sekä myös uskottavuuden kannalta: "Kirjeenvaihtajat ovat joukkoviestimelle tärkeitä silminnäkijöitä, jotka tekevät...
Kyllä on monta maata, joissa kiroilu on jossain määrin laitonta. Kiroiluun liittyviä lakeja löytyy eniten konservatiivisista maista tai paikoista joissa uskonto vaikuttaa lainsäädäntöön. Esimerkiksi Yhdistyneet Arabiemiirikunnat kieltävät kiroilun kokonaan ja kiroileminen voi tuoda mukanaan vuoden vankilassa ja suuret sakot.
Muista maista on tullut uutisia että myös julkkikset ovat saaneet sakkoja kiroilusta. Artisteja jotka menevät esiintymään Saint Christopherin ja Nevisin federaatioon varoitetaan etukäteen olla kiroilematta lavalla, sillä räppärit DMX ja 50 Cent ovat aiemmin saanet sakkoja ja jopa pidätetty esityksen jälkeen.
Myös Venäjällä astui voimaan uusi laki vuonna 2014 jonka perusteella kiroilu taiteessa, kuten esimerkiksi...
Vaski-kirjastoista löytyy näitä kaikkia, ks. linkit alla.
Carole King
Carly Simon
Elä ja anna toisten kuolla (Live and let die)
Ei aina käy niin kuin haaveillaan (You only live twice)
Ilmaan noussut oon (All time high)
Lisätietoa Bond-tunnareista: https://www.kaleva.fi/007-ja-lupa-musisoida/2475152
Se voisi olla Ruscus aculeatus eli suomeksi Pikku Ruskus. Parsan sukuinen ja hyvin yleinen vihreä lisä kukkakimpuissa.
Lisäkkeet saattaisivat olla kukkia. Ruskus voi lisääntyä myös suvuttomasti eli lisäkkeet voisivat olla myös jotain muuta.
Varmempaa tietoa löytyisi varmaan viherkasvikirjoista tai kukkakauppiaalta kysymällä.
Netistä löytyi tietoa kasvista Linkki wikipediaan, linkki
Kadettikoulu on Maisteriosaston ja Jatkotutkinto-osaston ohella yksi Maanpuolustuskorkeakoulun kolmesta tutkinto-osastosta. Kadettikoulu (KADK) vastaa MPKK:ssa järjestettävästä sotatieteiden kandidaatin tutkinnosta, Maisteriosasto (MAISTOS) sotatieteiden maisterin tutkinnoista ja Jatkotutkinto-osasto (JTOS) puolestaan mm. yleisesikuntaupseerin tutkinnosta. Opintojen rakennetta avataan Yleinen opintojen opas 2023 : sotatieteelliset perus- ja jatkotutkinnot -oppaassa sekä Puolustusvoimien verkkosivuilla. Toimintojen fyysinen sijoittelu kampuksella viime vuosikymmenen alkupuolella löytyy Maanpuolustuskorkeakoulun 20-vuotishistoriikin sivun 37 kartasta. Teoksessa avataan myös taustaa miksi ja miten eri sotakoulut yhdistettiin 1990-luvun...
Suuri toivelaulukirja 13 sisältää nuotit Laila Kinnusen esittämälle ja M. Obytschaikon säveltämälle kappaleelle Kaipaus.
http://tinyurl.com/Suuri-toivelaulukirja-13
Kaunokirjallisten suomennosten alkuvaihe ajoittuu 1820–1830-luvuille. Vuonna 1820 perustetun Turun Wiikko-Sanomat -lehden sivuilla alkoi pian ilmestyä Suomen ruotsinkielisestä lehdistöstä tai ruotsalaisista lehdistä käännettyjä lyhyitä kertomuksia, faabeleita, kaskuja ja runoja. Vuosikymmenen lopulla alkoi ilmestyä Oulun Wiikko-Sanomia, joka jatkoi Turun Wiikko-Sanomien linjaa suomennosten julkaisijana. Ensimmäiset kirjan kokoiset kaunokirjalliset käännökset ilmestyivät sitten 1830-luvulla.
Ensimmäinen suomen kielellä julkaistu romaani on sveitsiläisen Heinrich Zschokken Kultala, joka ilmestyi SKS:n kustantamana vuonna 1834. Samana vuonna ilmestyivät vielä tuntemattomaksi jääneestä saksankielisestä alkutekstistä suomennettu Elina eli...
