Hyviä historiallisia romaaneita on paljonkin, mutta tässä omia ja kollegani suosikkeja:
-- James Clavell: Shōgun (sijoittuu 1600-luvun Japaniin)
-- Ken Follett: Taivaan pilarit (sijoittuu keskiajalle)
-- Robert Graves: Minä, Claudius (sijoittuu antiikin Roomaan)
-- Robert van Gulik: Kummitusluostari
- Sue Harrison: Ensimmäiset ihmiset (sijoittuu esihistoriallisille Aleuteille)
- Jukka M. Heikkilä: Merikonsuli (sijoittuu antiikin Roomaan)
- Juha Ruusuvuori: Kaniikki Lupus (sjoittuu keskiajan Suomeen)
- Wilbur Smith: Joen jumala (sijoittuu muinaiseen Egyptiin)
- Wilbur Smith: Kun leijona metsästää (sijoittuu 1800-luvun Afrikkaan)
- Wilbur Smith: Petolinnut (sijoittuu 1600-luvulle ja käsittelee merirosvojakin)
- Jean M. Untinen-...
Vaikka mettinen ja mehiläinen ovat synonyymejä, toukomettinen ja toukomehiläinen eivät ole. Toukomettinen on 1600-luvulta periytyvä nimitys, jolla on tarkoitettu sekä uuttukyyhkyä (columba oenas) että sepelkyyhkyä (columba palumbus). Toukomehiläinen ei sekään ole mehiläislajin nimi, vaan runollinen ilmaus, jota on käytetty esimerkiksi kotimaisessa iskelmässä 'Suopursu kukkii': "Suopursu kukkii / siihen saakka kunnes raukeaa. / Sen kukka villi on ja pystypäinen. / Se kukkii vaikka tietää ettei saavu poimijaa, / ei löydä sitä toukomehiläinen.” City-lehti puolestaan on hyödyntänyt sanaa hieman toisessa sävyssä Joensuun Elli -elokuva-arvostelussaan: "-- helsinkiläinen merkonomi Jousimäki (Reidar Palmgren) alkaa surrata kuin toukomehiläinen."...
Lauri Rauhalan(1993)mukaan ihmiskäsityksellä tarkoitetaan toisaalta kaikkia niitä ihmistä koskevia edellyttämisiä ja olettamisia, jotka ovat kokeellisen (ihmis)tutkimuksen taustalla ja toisaalta yleiskielessä yleistä perusasennoitumista ihmiseen.
On mahdotonta luetella kaikkia olemassa olevia ihmiskäsityksiä. Itse asiassa, kognitiivisen ihmiskäsityksen mukaan, meillä jokaisella on oma uniikki ihmiskäsityksemme. Ihmiskäsityksiä voi kylläkin ryhmitellä eri tavoin(esim. monistiset, dualistiset, pluralistiset ihmiskäsitykset..). Aika ajoin eri ihmiskäsitykset ovat olleet suositumpia kuin toiset. Seuraavissa kirjoissa esitellään joitakin suuntauksia:
- Shotter: Psykologian ihmiskäsityksiä
- Stevenson: Ten theories of human nature(Confucianism...
RASTAL GmbH & Co. KG on saksalainen laseja valmistava tuotemerkki. Rastal-nimi on yhdistelmä saksan kielen sanoista Rastertechnik (rasteritekniikka) ja Kristall (kristalli). Yritys on perustettu vuonna 1919, ja valmistaa tänä päivänä myös muitakin kuin lasituotteita.
Yrityksen kotisivut: http://www.rastal.de
Internetistä löytyy sivusto, jossa on vertailtu eri maiden sotilasarvoja 1. maailmansodan aikana, sen osoite on http://www.theaerodrome.com/aces/ranks/r-g.html
Teoksessa Puna-armeija Stalinin tentissä (1997) kerrotaan sotilasarvoista ja myös siitä sekoittava seikasta, että vielä talvisodan päätyttyä Neuvostoliiton sotilasarvojen järjestelmä poikkesi varsin paljon Euroopassa yleisesti käytetystä. Upseerin ja aliupseerin arvot oli sosialistisen vallankumouksen jälkeen poistettu tasa-arvoisuuden nimissä. Kuitenkin jo 1930-luvun mittaan oli käyttöön otettu jo sellaisia "vanahnaikaisia" nimityksiä kuin majuri ja marsalkka, ja paine vanhaan palaamiseen oli 1940 suuri.
Tietoa voi etsiä hakusanoilla rank insignia Russia Internetistä
Wikpedian...
Rauhansymboleista oli juttu Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä (nro 15/03). Tämä on suora lainaus lehdestä: "Tunnetuin rauhanmerkeistä lienee peace-merkki, risti jonka vaakalinja osoittaa päistä alas. Peace-merkki on usein yhdistetty 1960-luvun hippiliikkeeseen, mutta se on ollut käytössä jo 1950-luvulla. Merkin syntyhistoriasta on esitetty eri teorioita. Parhaimman mukaan merkissä olisivat vanhan lippuviestijärjestelmän mukaiset kirjaimet n ja d. Ne viittaavat termiin `nuclear disarmament` (ydinaseiden riisunta). Merkkiä on tulkittu myös muinaissymbolina sekä muunnoksena kristillisestä rististä. Nykyisin peace-merkki on vakiintunut osaksi nuorisomuotia."
Kirjastoista löytyy erilaisia symboli- ja merkkikirjoja sekä -hakuteoksia.
Esim. Bruce...
Peukaloisen retket -videolla, joka on sama kuin tv:ssä pyörinyt sarja, hamsteria kutsutaan vain hamsteriksi. Hahmo ei esiinny alkuperäisessä Selma Lagerlöfin kirjassa, vaan hahmo on luotu vain tv-sarjaan.
Nykysuomen sanakirja (1988) määrittelee kireän tarkoittamaan tiukkaa, pingottunutta, ahdasta tai lujaa. Sana takakireä liitetään teoksessa ainoastaan musiikkiin eli tarkoittamaan ääntä, joka syntyy nielun lihaksiston kireydestä. Suomen kielen perussanakirja (1994) sanoo takakireän olevan arkikieltä ja tarkoittaa kireää, jäykkää tai hapanta ihmistä. Suomen kielen uusimmassa kirjassa Oikeeta suomee – suomen puhekielen sanakirja (2006) takakireällä on merkitykset kireä, pahantuulinen ja ärtyisä (ihminen). Alkujaan erityisalan sana on siis otettu puhekieleen ennen 1990-luvun puoliväliä.
Tämä monina erilaisina versioina eri puolilla Suomea tunnettu ikivanha ilmaisu kuuluu siihen valtavaan perinnesanontojen joukkoon, jonka alkuperää on mahdoton tietää. Tässä sanonnassa lienee olennaista sen varoitus; missä tahansa tilanteessa tikun osuminen silmään on äärimmäisen ikävä juttu joten siihen liitetty asia on vastaavasti hyvin epätoivottu - kysyjän mainitsemassa yleisimmässä ilmaisussa vanhojen ikävien asioiden kaivelu. Noormarkussa on otettu talteen hiukan toisenlainen muunnos: " Ei herrat paljo kärsi: ko tikulla silmään pistää, ni suuttuu." Tässä lienee olennaista väittää, että herrasväellä on ärtymiskynnyskin rahvasta alempana. Hiukan vaikeaselkoisempi on Laihialta talteen otettu muoto " Ei ne herrat paljon tarvitse: vähä...
Peruna-sanan merkitys vanhimmassa kirjakielessä, esim. Agricolalla on vielä 'päärynä'. Perunan suomenkielinen nimitys juontuukin Kaisa Häkkisen mukaan suomenruotsin murteellisesta sanasta pärun tai peerun, joka on sama sana kuin nykyruotsin päron (päärynä). Ruotsin kielen päron taas pohjautuu latinan päärynää tarkoittavaan sanaan pirum.
Perunakasvi levisi Suomeen vasta 1700-luvulla ja nimettiin siis päärynän mukaan. Päärynän ja perunan erottamiseksi toisistaan perunasta käytettiin alkuun myös nimityksiä maaperuna ja maapäärynä (jordpäron). Nykyisessä merkityksessä peruna-sana esiintyy ensimmäisen kerran Kristfrid Gananderin sanakirjassa Nytt finskt lexicon v. 1787.
Lähteitä sanojen alkuperän tutkimiseen:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen...
Kattava teos yökkösten toukista on Matti Aholan ja Kimmo Silvosen kaksiosainen "Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat", mutta se keskittyy siis vain yökköslajien toukkien esittelyyn. Eri kiitäjä- ja kehrääjälajien toukista on aika hyvin valokuvia kirjassa "Suomen kiitäjät ja kehrääjät" (toim. Olli Marttila). Valokuvia myös päiväperhosten toukista on eri perhoslajien esittelyjen yhteydessä jonkun verran joskaan ei kattavasti esim. Seppo Parkkisen kirjassa "Perhoset". Perhosista on luonnollisesti paljon muitakin teoksia, mutta muista kirjastossamme nyt paikalla olevista perhoskirjoista en löytänyt yhtä paljon perhostoukkien valokuvia.
Internetissäkin on monia sivuja aiheesta. Hyvä suomalainen vaikkakin englanninkielinen sivusto on
- Larvae of...
Eräissä sää- ja häirintätilanteissa hirvi hakee erityisen maastokohdan yön viimeistä makuulle asettumista varten. Usein seuraavan yön nukkumapaikka on lähellä edellistä, varsinkin jos hirveä ei häiritä eikä se vaella. Noustuaan hirvi yleensä ulostaa noin kolmen metrin säteelle makuupaikastaan.
Hirven yösija ei ole aina sama kuin niin sanottu aamumakuus. Aamuisen makuupaikan hirvi valitsee tarkemmin kuin päiväaikaiset lepopaikkansa. Hirvelle on tärkeää havaita ympäristössä liikkujat jo makuulta, erityisesti liikkujien hajut. Kovina pakkasaamuina hirvet makaavat usein etelä- tai itärinteillä, joita aurinko lämmittää ensimmäiseksi aamulla. Hirven makuupaikat sijaitsevat usein metsäkuvion reunoilla tai kumpareilla taimikon tai metsän...
Sana tupakkarulla liittyy tupakan viljelyyn: kun kuivatut tupakanlehdet käärittiin rullalle, saatiin tupakkarulla. Tupakkarulla muistuttaa kapaloitua lasta.
Jaakko Suomalainen on artikkelissaan "Muutamia tuutulauluja" käsitellyt "Tuu tuu tupakkarulla" -runoa ja sen toisintoja, joita on lukuisia, jopa satoja, ja päätellyt, että runo ei ole syntynyt ennen kuin tupakka on tullut maahamme (s. 19): "Emme siis voi tämän kehtolaulun syntymä-aikaa missään tapauksessa asettaa 17:nnen vuosisadan puoliväliä aikaisemmaksi." Hän myös olettaa runon syntyneen läntisessä Suomessa (s. 19-20).
Tupakan käyttö levisi Ruotsin valtakuntaan kolmikymmenvuotisessa sodassa (1618-1648) sotineiden mukana. Ensimmäiset tupakkaerät tulivat Turkuun ja...
Ilmaisu on nimenomaan venäjästä peräisin. Heikki Paunosen Sloboa stadissa -teoksen mukaan potslojo juontuu venäjän verbeistä potšit’ ’vaipua uneen, nukahtaa, nukkua’ ja potšivat’ ’nukkua, maata, levätä, olla lepäämässä, levolla’. Taustalla voi lisäksi olla venäjän vuodetta merkitsevä sana postel’.
Ilmauksesta on useita eri variaatioita slangissa, esimerkiksi mennä potšlojuu, botšlojuu, podslojuu. Pääosin suomen itämurteissa, mutta myös muualla, tunnetaan samaa tarkoittavia ilmauksia, mm. käydä potslojoks, käydä potsolleen.
Paunonen, Heikki: Sloboa Stadissa : Stadin slangin etymologiaa (2016)
http://www.kysy.fi/kysymys/voisitteko-kertoa-sanan-potslojo-etymologiasta-ilmeisesti-alun-perin
Runoja Lapista löytyy ihan mukavasti. Tässä vain muutamia nimiä ja teoksia. Mm. Arvolalta löytyy lukuisia muitakin teoksia kuin tässä mainitut
1. Arvola, Oiva
Lapin Saagoja
2. Haakana, Veikko
Lauluja Lapista - Runoja Ruijasta
3. Mikko Kilpi : Lapinmaa
4. LAPIN runot (kokoelma)
5. MORON siruja : lappilaisia runoja
6. SIINTÄVÄT kaukaiset metsät : runoja metsistä, eränkäynnistä ja erämaista
7. SUIKKARI, Raimo : Runokuvia Suomen Lapista
8. VALKEAPÄÄ, Nils-Aslak : Kevään yöt niin valoisat
9. VALKEAPÄÄ, Nils-Aslak : Aurinko, isäni
10. ARVOLA, OIVA Kampsuherrain saagat
11. ARVOLA, OIVA : Linnustajan maa
12. ARVOLA, Oiva : Neljän tuulen saagat
Lisäksi yksittäisiä runoja, lauluja jne löytyy mm. seuraavilta kirjailijoilta :
Uuno Kailas : Lapin-...
Maantieteellisen Euroopan suurimmat kaupungit ovat yllättäen Moskova ja Istanbul.
Euroopan unionin suurin kaupunki on Pariisi.
City
Urban aggl.
Population
Urban area
Country
Other cities in urban area
Moscow
17,693,000
12,456,000
5,879 Km²
Russia
Balashikha, Podolsk, Khimki
Istanbul
15,311,000
15,311,000
1,375 Km²
Turkey
London
11,120,000
9,048,000
1,738 Km²
United Kingdom
Watford, Woking
Paris
11,027,000
2,176,000
2,844 Km²
France
Boulogne-Billancourt, Saint-Denis
https://www.globalgeografia.com/en/europe/largest-cities-europe.htm
Informaatikko on kirjasto- ja tietopalvelualan virallinen ammattinimeke niin yleisissä kirjastoissa, yliopisto- ja korkeakoulukirjastoissa kuin yrityskirjastoissakin. Informaatikon pätevyysvaatimuksena on yleensä ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on informaatiotutkimuksen aineopintoja vähintään 35 ov. Informaatiotutkimusta voi opiskella pääaineena Oulun ja Tampereen yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Myös Oulun, Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakouluissa voi opiskella kirjasto- ja tietopalvelualaa.
Kirjastoammattilaiset toimivat useilla eri nimikkeillä riippuen koulutuksesta ja työstä esim. informaatikko, kirjastonhoitaja, erikoiskirjastonhoitaja (korkeakouluopinnot suorittaneet), kirjastovirkailija,...
+441-suuntanumeroa ei löytynyt ainakaan kansainvälisestä suuntanumeroluettelosta. Lähimmät vaihtoehdot ovat Bermuda ja Iso-Britannia. Iso-Britannian suuntanumero on +44, Bermudan puolestaan on +1-441.
Verkosta löytämieni tietojen perusteella Marja-Leena Niinistö, os. Alanko, syntyi Salossa 15.11.1950 ja kuoli liikenneonnettomuudessa Lohjan kunnan Paksalossa 28.1.1995. Nämä ovat todennäköisesti oikein, vaikka en ole pystynyt monesta lähteestä varmistamaan molempia. Ainakin kuolinpäivä on uutisjuttujen perusteella oikein.
Heikki Poroila
Tarkoitat varmaankin HelMet-kirjastokorttia? Jos lainaajatiedoissasi on tallennettuna sähköpostiosoite, voit tilata uuden pin-koodin näin:
Avaa sivu http://www.helmet.fi/. Napsauta linkkiä "Omat tietoni". Napsauta linkkiä "Unohditko tunnuslukusi?". Kirjoita kirjastokortin numero sille varattuun kenttään ja napsauta linkkiä "Jatka".
Jos lainaajatiedoissasi ei ole voimassa olevaa sähköpostiosoitetta, saat uuden pin-koodin käymällä jossakin HelMet-kirjastossa. Ota mukaan kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus.
