Yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut henkilö tarvitsee pätevöityäkseen kirjastoalalle 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot, jotka joko sisältyvät tutkintoon tai ne on suoritettu sen lisäksi.
Kirjastoalan korkeakoulutason koulutusta tarjoavat Tampereen ja Oulun yliopistot ja Turun Åbo Akademi, sekä Oulun, Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakoulut. Näissä korkeakouluissa opiskelu on normaalia tutkinto-opiskelua.
Tampereen yliopistossa opiskellaan Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen media opinto-ohjelmaa. Opinto-opas ja tietoa opinnoista löytyy täältä:
http://www.uta.fi/sis/iti/index.html
Oulun yliopistossa opiskellaan Informaatiotutkimusta:
http://www.oulu.fi/...
Selailimme kirjastomme Martti Lindqvistin kirjoja läpi, mutta etsimäsi sitaatti ei vain osunut silmään. Nyt kysymmekin palstamme lukijoilta apua: muistaisiko joku Martti Lindqvistin tuotantoon syvällisesti perehtynyt, mistä kyseinen sitaatti löytyisi?
Tätä fraasia käytetään, kun kaksi ihmistä huomaa jakavansa saman ajatuksen tai mielipiteen. Sen alkuperästä ei valitettavasti löytynyt tietoa, ei myöskään suomennoksesta. Alla olevista linkeistä löytyy tietoa:
http://www.phrases.org.uk/meanings/great-minds-think-alike.html
http://answers.yahoo.com/question/index?qid=20070109083333AACTtHo
http://www.answers.com/topic/great-minds-think-alike
http://en.wiktionary.org/wiki/great_minds_think_alike
http://www.answerbag.com/q_view/41370
Kristiinankaupungin pääkirjastossa luokassa 76.3 on kirja KUPITTAAN SAVIOSAKEYHTIÖ:HINNASTO. Tästä kirjasta saattaisi löytyä tietoa. Sitten on vielä toinen kirja, joka löytyy esim. pääkaupunkiseudun www.helmet.fi tietokannsta: KUVASTO KERAMIIKKAVALMISTEISTA/KUPITTAAN SAVI OY. Kirjastossasi asioidessa tämän kirjan voi tilata kaukopalvelun kautta kirjastonhoitajan avustuksella, kaukopalvelu on yleensä maksullista, mutta esim. Helsingissä taksa on kotimaasta tilattaessa 3€.
Eino Leinon runoja englanniksi löydät seuraavista teoksista:
Leino, Eino: Whitsongs ; translated from the Finnish by Keith Bosley ; introduction by Michael Branch. London : Menard, 1978. 79 s. ISBN 0-903400-36-7
Alkuteos: Helkavirsiä
Voices from Finland : an anthology of Finlands verse and prose in English, Finnish and Swedish / edited by Elli Tompuri, - Hki : Sanoma oy, 1947
(sis. n. 15 Leinon runoa englannin kielelle käännettynä, kääntäjä Cid Erik Tallqvist)
Singing Finland : translations from Finnish verses / by K. V. Ollilainen. Lahti, 1956.(sis. 11 Leinon runoa)
Sarmanto, Heikki
Moment musical [Nuottijulkaisu] : Heikki Sarmannon lauluja Eino Leinon runoihin = New finnish songs by Heikki Sarmanto to the poetry of the great Eino Leino...
Facebookin ohjeissa asiasta sanotaan seuraavaa:
"Voinko tietää, kuka tarkastelee aikajanaani tai kuinka usein sitä tarkastellaan?
"Et. Facebook ei anna sinun seurata sitä, kuka tarkastelee profiiliasi tai julkaisujasi (kuten kuviasi). Muiden ohjelmistovalmistajien sovelluksetkaan eivät mahdollista tätä.
"Jos törmäät sovellukseen, jolla voi sen oman ilmoituksen mukaan tarkistaa, kuka katsoo profiiliasi tai julkaisujasi, pyydämme sinua ilmiantamaan sovelluksen."
Hanojen erilainen asento johtunee siitä, että vesiputki tulee eri laitteisiin eri suunnasta. Nyrkkisääntö on, että hana on auki ollessaan putkenmyötäisessä asennossa, ja kiinni se on ollessaan putkenvastaisessa asennossa. Pyykkikoneeseen vesiputki tulee siis pystysuorassa ja tiskikoneeseen vaakasuorassa. Kaikki kierrettävät hanat menevät kiinni, kun niitä kääntää noin 90 astetta myötäpäivään ja aukeavat, kun niitä kääntää noin 90 astetta vastapäivään. Englanninkielisillä on asialle myös kätevä muistisääntö "righty tighty, lefty loosey". Hanan kiinni oleminen kannattaa siis varmistaa kääntämällä sitä eikä pelkästään katsomalla.
Ekstranet tarkoittaa organisaation ja sidosryhmien välistä, salasanalla suojattua ja käyttöoikeuksiltaan rajoitettua tietoverkkoa, jonka toteutuksessa voidaan hyödyntää Internetiä.
Määritelmä löytyi Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta, joka on osoitteessa http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
Ekstranetistä voit lukea enemmän esim. kirjasta Toimiston työt; Kirsti Kosonen, Lea Pekkanen (Helsinki: Edita, 2001).
Jenny on englantilainen hellittelymuoto Johannasta ja sen muunnoksista. Johanna taas tulee hepreasta ja tarkoittaa Jumala on armollinen. Suomen almanakassa Jenny on ollut vuodet 1908-1928. Vuonna 1951 Suomen almanakkaan otettiin kirjoitusasu Jenni ja nykyään Jenny on vain ruotsinkielisessä almanakassamme.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun ( https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 ) mukaan vuonna 1990 väestötietojärjestelmään merkittiin 185 Jennyä. Tässä luvussa on mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet.
Timo Nurmen Uuden suomen kielen sankirjan, Gummerus, 1998 mukaan konvertoida tarkoittaa atk:n yhteydessä " muuntaa toiseen ohjelmaan sopivaksi".
Seuraavassa artikkelissa on tietoa konvertoinnista:
http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0101/pitkaaikaissailytys.html
Kirjallisuutta:Koskinen, Jussi, Ohjeita tekstitiedostojen siirtoon ja konvertointiin, Jyväskylän yliopisto, 1992. Saatavissa Helsingin yliopiston kirjastosta. Katso saatavuus tiedot Helka-tietokannasta, http://finna.fi
Ansa Ikosen ja Tauno Palon yhteiset 12 elokuvaa ovat:
Kaikki rakastavat Vaala, Valentin 1935
Vaimoke Vaala, Valentin 1936
Koskenlaskijan morsian Vaala, Valentin 1937
Jumalan tuomio Särkkä, T. J.
Norta, Yrjö 1939
Serenaadi sotatorvella eli sotamies Paavosen tuurihousut Särkkä, T. J. 1940
SF-Paraati Norta, Yrjö 1940
Kulkurin valssi Särkkä, T. J. 1941
Vaivaisukon morsian Särkkä, T. J. 1944
Laitakaupungin laulu Laine, Edvin 1948
Professori Masa Kassila, Matti 1950
Isän vanha ja uusi Kassila, Matti 1955
Ratkaisun päivät Leminen, Hannu 1956
ks. myös www.elonet.fi
Video- ja DVD-saatavuus Suomen elokuva-arkiston Tenho-tietokannan mukaan
- Kaikki rakastavat video, Suomi-filmi
- Vaimoke, video, Suomi-filmo
Serenaadi sotatorvella, Video, Suomen...
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että nimi ”Emilia” peräisin muinaisroomalaisesta patriisisuvun nimestä ”Aemilius”. Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/name/emil kertoo sen puolestaan juontuvan latinan sanasta ”aemulus”, jonka merkitys on ’kilpaileva, kateellinen’. Eipä silti, eiköhän merkitys ole niin monen mutkan takana, ettei nimi tyttöä pahenna.
Nimi ”Anna” on ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan peräisin heprean nimestä ”Hannah”, joka merkitsee armoa. Nimi on toki kulkenut pitkän tien Suomeen, jossa se on ollut käytössä ainakin jo keskiajalla. Varmaan osaksi sen suosiota varhaisina katolisina aikoina on selittänyt pyhimyksenä palvottu Pyhä Anna, Neitsyt Marian äiti.
Myös ”Elisabet” on...
Facta tietopalvelun mukaan hevosvoima on tehon mittayksikkö. "Metrijärjestelmää käyttävissä maissa määriteltiin hevosvoima ("metrinen hevosvoima") siten, että 1 hv = 75 kpm/s (kilopondimetriä sekunnissa) = 0,7355 kW. Alk. määriteltiin Englannissa vastaava mittayksikkö horse-power (lyh. H.P. tai HP) = 550 jalkanaulaa sekunnissa (= 0,7457 kW)." Mittayksikkö on lähtöisin James Wattilta (1736-1819). Vauhdittaakseen höyrykoneiden myyntiä Watt tarvitsi mittayksikön kuvatakseen koneiden voimaa ja vertailukohteeksi hän otti hevosen. Tavallisesti hevonen veti kuormaa tietyn matkan tietyllä, mitattavalla teholla. Watt teki laskelmia hevosten nopeuden ja kuljetun matkan perusteella ja sai tulokseksi nykyäänkin tunnetun hevosvoiman määritelmän....
Fillari-sanan alkuperää on kysytty aikaisemminkin Helsingin kaupunginkirjaston verkkotietopalvelussa. Tässä vastaus:
”Fillari tulee ruotsin velociped-sanasta. Fillarin alku (fi-) on peräisin fikon-kielestä. Suomalaiset lapset käyttävät kontinkieltä, ruotsalaisilla on fikon-kieli. Sanan loppuun laitetaan fikon, ja sitten se "käännetään ympäri". Fillari juontuu rakennelmasta velosiped-fikon, siis filosiped-vekon, josta tuli filo ja edelleen fillari. Polkupyörällä on monta slanginimeä: felo, velo, filo, filusari, filetso, filtsu, sykkeli, syykkeli, tsyggeli, tsykkeli, viluri, zyge, zygä, sygä. Fillariksi on kutsuttu myös 1970-luvulla moottoripyörää ja 1960-luvulla auton rengasta: heitetään fillarit alle."
Lähteet:
http://www.kysy.fi/kysymys/...
* Da Silva: Viimeinen haltia
- maailma on hukkumassa veteen ainaisen sateen vuoksi. Viimeisen haltian ja lohikäärmeen tapaaminen voi pelastaa maailman. Italialaista fantasiaa.
* Creech, Sharon: Rubiininotko
- orpokodissa kasvaneet 13-vuotiaat kaksoset saadaan vihdoin sijoitetuksi iäkkään pariskunnan luokse. Miten sopeutuminen puolin ja toisin onnistuu?
* Heikkinen, Karo: Sirpale
- 11-vuotias Emmi joutuu hankaluuksiin koulussa ja kotona muutettuaan uudelle paikkakunnalle.
* Hussey, Charmian: Salaisuuksien laakso
- lontoolainen orpopoika perii kartanon, jonka menneisyys on hyvin kiehtova
* Le Guin, Ursula: Näkemisen lahja
- mestarillisen fantasiakirjailijan uusin teos kertoo nuorukaisesta, joka ei hallitse eikä hyväksy sukuperintönä...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Korhonen” on saattanut syntyä lisänimestä ”Korho”. Sen merkitys on ’huonokuuloinen, kuuro’, ’iso mies’, ’vanhus’, ’ylpeä, rikas leuhka’ tai ’vähän tyhjä, kömpelö’. Toinen on mahdollinen alkuperä on lisänimi ”Korhopää”, jonka merkitys on ´pörröpäinen’.
Ensimmäiset kirjalliset maininnat sukunimestä ”Korhonen” tai sen muunnelmista ovat 1540-luvulta. Sukunimeä on pidetty vahvasti savolaisena, koska jo 1500-luvulla Korhosia on asunut Savossa runsaasti. Koska nimi on noin vanha, mitään täyttä varmuutta sen alkuperästä tai syntymisajasta ei pysty sanomaan. Niinpä edellä mainitut merkityksetkin ovat vain arveluja.
Seuraavat teokset kuuluvat Aino Räsäsen Helena-sarjaan:
Soita minulle, Helena! (1945)
... ja Helena soittaa (1950)
Näkemiin, Helena! (1953)
Pää pystyyn, Helena! (1955)
Päivi, Helenan tytär (1957)
Helena ja etelän tyttö (1959)
Helena kuuntelee (1962)
Helena ei tottele (1964)
Helenan suku (1967)
Helenan terveiset (1969)
Helenan askeleissa (1974)
Helenan muisto (1978)
Lista Aino Räsäsen koko tuotannosta löytyy seuraavasta linkistä:
http://www.maaninka.fi/aino_rasanen/tuotanto.html
Olivia on latinaa ja tarkoittaa oliivipuun lehvää. Oliverin (johdettu latinan oliivipuuta tarkoittavasta sanasta "olivarius") sisarnimi. Vanhempi muoto nimestä on Oliva. Kutsumamuotoja mm. Oliivja, Uliivja, Uliivi, Liivu, Livi ja Viia. Suomen almanakassa nimipäivä on ollut 29.5. vuodesta 2000 lähtien.
Josefina on Joosefin ranskalainen ja saksalainen sisarnimi (yleisesti Josef-nimen sisarnimenä on Josefia). Josef on hepreaa ja tarkoittaa ”Jumala lisää”. Josefina on Josefin-nimestä muodostettu johdos. Kutsumamuotoja on runsaasti: Jose, Joose, Josukka, Josetta, Jusetta, Juusefiina, Joosiina, Juosukka, Sehvi, Sehviina, Fiina, Fiinu, Viina, Viinu. Eri kielissa nimen kirjoitusasu vaihtelee: esim. Josefa, Josefin, Josefine, Josephine. Etäisempi...