Mia ja Miia ovat alkuaan nimien Mirja ja Mirjam, paikoin myös Vilhelmiinan ja Marian kutsumamuotoja. Mirja on Mirjamin kansanomainen muunnos ja Mirjam taas on Maria-nimen hepreankielinen muoto. Maria on Jeesuksen äidin nimi, ja nimen alkuperäinen merkitys on ilmeisesti ollut 'toivottu lapsi'. Mia ja Miia ovat vanhemmissa ikäluokissa melko harvinaisia nimiä, mutta 1960-luvulla niiden suosio alkoi kasvaa. Suomen almanakassa Miia on ollut vuodesta 1973 lähtien. Aluksi Miian nimipäivä oli 2.7. eli Marian päivänä, vuodesta 1984 Miiat ovat viettäneet nimipäiväänsä 30.4. kuten Mirjat ja Mirjamitkin. Lyhyempi muoto Mia on vain suomenruotsalaisessa almanakassa.
Etunimien yleisyydestä eri aikoina Suomessa löytyy tietoa Väestörekisterikeskuksen...
Tässä runosivulla kohdasta "Lapset" - synttärionnittelu on runoehdotuksia, lyhyempiä ja pidempiä: http://seris.suntuubi.com/
Vauva-sivustolla on ajatustenvaihtoa kutsuun liittyvistä asioista, jos haluaa tutustua: http://www.vauva.fi/keskustelut?p_p_id=forum_WAR_perhe&p_p_action=1&p_p…
Pitkä osoite, mutta kopioi ja liitä- toiminnolla osoitepalkkiin löytyy oikea sivu.
Äitiysrahakausi ja lakisääteinen synnytysloma tulivat samanpituisiksi vuonna 1971. Vuonna 1975 äitiysrahakausi ja siis myös äitiysloma on ollut 174 arkipäivää ja vuonna 1978 186 arkipäivää. Vuonna 1980 äitiysrahakausi on ollut 234 arkipäivää, josta 210 päivää on pitänyt äiti ja seuraavat 24 päivää joko äiti tai isä. Vuonna 1982 tuli voimaan laki, jonka mukaan äitiysrahaa maksettiin äidille 158 arkipäivää ja seuraava 100 arkipäivää joko isälle tai äidille. Vuonna 1985 vanhempainetuudet jaettiin kolmeen eri jaksoon: äitiysrahakauteen (vain äidille), vanhempainrahakauteen(toiselle puolisolle) ja isyysrahakauteen. Jos äiti käytti sekä äitiysrahakauden, että vanhempainrahakauden, niin loman pituudeksi tuli 263 päivää. Siitä äitiysrahakauden...
Teoksessa Kodin uusi eläinkirja osassa Lemmikki- ja kotieläimet (1990) sanotaan näin:
"Laiduntavat naudat eivät pysty puremaan ruohoa poikki, koska niillä ei ole sopivia hampaita. Lehmällä on kahdeksan etuhammasta alaleuassa, mutta ei yhtään yläleuassa. Se syö ruohoa tarttumalla siihen karhealla kielellään ja nykimällä sitä poikki liikauttamalla päätään nopeasti. Se hienontaa ravinnon poskihampaillaan, joita on 12 kummassakin leuassa."
Venäläisten tappioista Suomen suunnalla talvi- ja jatkosodassa on olemassa erilaisia tietoja arvioijasta riippuen. Suomalaisten arvioiden mukaan talvisodassa menetti n. 200 000 neuvostosotilasta henkensä ja n. 600 000 haavoittui. Neuvostoliitto itse ilmoitti sodan jälkeen tappioikseen n. 49 000 kaatunutta, mutta esim. vuosina 1949-1951 kerätty Puna-armeijan tappioluettelo sisältää n. 127 000 nimeä. Suurempiakin lukuja on esitetty.
Jatkosodassa karkean arvion mukaan Neuvostoliitto menetti Suomen suunnalla taisteluissa sotilaistaan n. 270 000 kaatuneina ja n. 550 000 haavoittuneina. Toisen suomalaislähteen mukaan kaatuneita puna-armeijan sotilaita olisi jatkosodassa n. 305 000.
Luvut on poimittu seuraavista lähteistä :
Suomi sodassa : talvi...
Yleensä linnut lentävätä suhteellisen matalalla eli alle 150 metrin korkeudessa. Muuttomatkoilla linnut lentävät paljon korkeammalla. On oletettu, että linnut pyrkivät korkealle välttääkseen nestehukkaa. Matalissa ja lämpimissä ilmakerroksissa lintu tarvitsee enemmän nestettä estääkseen elimistön kuivumisen. Pitkien matkojen muuttajat lentävät aluksi n. 1,5 korkeudessa, mutta kohottautuvat vähitellen jopa 6 kilometrin korkeuteen. Useat petolinnut, kuten korppikotkat, saattavat kohota metsästysmatkoillaan jopa 3 kilometrin korkeuteen.
Internetistä löytyi tietoja lintujen korkeusennätyksistä. Laulujoutsenten parvi havaittiin Pohjois-Irlannin yllä jopa 8,8 kilometrin korkeudessa. Havainnon tekijä oli suihkulentokoneen kuljettaja....
Open Access –periaatteen mukaan tieteellisiä artikkeleita on jo paljon elektronisena aineistona verkossa vapaasti luettavissa. Kokotekstinä tallennettujen aineistojen löytämiseksi täytyy kuitenkin tietää, mistä aineistoa voi ja kannattaa hakea. Artikkeleita löytyy erilaisista julkaisuarkistoista, hakemistoista, portaaleista ja verkkokirjastoista. Alla on joitakin linkkejä sivustoille, joista voit etsiä tieteellisiä artikkeleita.
http://www.doaj.org/
http://www.jstor.org/
http://scholar.google.fi/
http://www.plos.org/
http://www.dart-europe.eu/basic-search.php
http://www.oclc.org/oaister/
http://journaldatabase.org/
http://www.sherpa.ac.uk/romeo/index.php?fIDnum=|&mode=simple&la=en
Lisää tietoa hakukoneista:
http://en.wikipedia.org...
Olisikohan kyse Hessen runo Vaiheet:
Kun kutsuu elämä, siis, sydän, valmis
taas ole jäähyväisiin, uuteen alkuun.
Iloiten lähde, nurkumatta katko
siteesi entiseen, päin uutta riennä.
On lumousta joka matkaan lähtö,
se auttaa elämään, se meitä suojaa...
Runo löytyy Herman Hessen kirjasta Lasihelmipeli.
Kirjallisuuden sanakirja määrittelee novellin seuraavin sanoin: "Lyhyehkö suorasanainen fiktiivinen kertomus, jossa yleensä kuvataan kiinteässä muodossa keskitettyä tapahtumaa, erityistä mielentilaa tai yksilöllistä kehitystä." Tarkkaa pituutta novellille ei voi antaa; klassisen määritelmän mukaan novelli on riittävän lyhyt luettavaksi yhdellä kertaa. Voidaan sanoa, että novellissa on 1 000-20 000 sanaa. Novellien rakenne, tyyli ja teema vaihtelevat. Perinteisesti novellit jaetaan boccacciolaiseen suljettuun ja tsehovilaiseen avoimeen novelliin. Edellinen rakentuu selvään loppuratkaisuun päättyvään tapahtumakulkuun, jälkimmäinen lataa tunnelmaa ja henkilökuvauksen psykologista jännitettä.
Lisää tietoa kirjoittamisesta löytyy kirjastot.fi...
Kattava teos yökkösten toukista on Matti Aholan ja Kimmo Silvosen kaksiosainen "Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat", mutta se keskittyy siis vain yökköslajien toukkien esittelyyn. Eri kiitäjä- ja kehrääjälajien toukista on aika hyvin valokuvia kirjassa "Suomen kiitäjät ja kehrääjät" (toim. Olli Marttila). Valokuvia myös päiväperhosten toukista on eri perhoslajien esittelyjen yhteydessä jonkun verran joskaan ei kattavasti esim. Seppo Parkkisen kirjassa "Perhoset". Perhosista on luonnollisesti paljon muitakin teoksia, mutta muista kirjastossamme nyt paikalla olevista perhoskirjoista en löytänyt yhtä paljon perhostoukkien valokuvia.
Internetissäkin on monia sivuja aiheesta. Hyvä suomalainen vaikkakin englanninkielinen sivusto on
- Larvae of...
Epikriisin tulkintaa kannattaa kysyä lääkäriltä.
Nopealla selvittelyllä
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=dlk
http://www.tohtori.fi/
http://medical-dictionary.thefreedictionary.com/TMP
lyhennettä TMP ei löytynyt tai en ymmärtänyt sen merkitystä lääketieteen kannalta.
Yleisin merkitys näyttäisi olevan. "Lyhennelmä ribotymidyylihapolle; trimetopriimi; Joskus deoksirytymidyylihapolle"
Kannattaa siis kysyä asiaa uudestaan lääkäriltä.
Vuoden 1917 kymmenpennisen arvo määritellään Suomen Numismaattisen Yhdistyksen Suomen rahahinnastossa (2005) näin:
Vuoden 1917 Nikolai II monogrammilla varustetun kymmenpennisen kuntoluokituksen mukainen arvo vaihtelee alle 0,50 eurosta 20 euroon.
Vuoden 1917 kotkavaakunalla ilman kruunuja varustetun kymmenpennisen kuntoluokituksen mukainen arvo vaihtelee alle 0,50 eurosta 10 euroon.
Kalleimman arvon saa vain täysin virheetön ja täysin leimakiiltoinen raha.
Periaatteessa temp-kansio on väliaikaistallennusta varten, joten siellä olevien tiedostojen poistamisen ei pitäisi aiheuttaa ongelmia. Monet ohjelmat osaavat poistaa sieltä luomansa tiedostot mutta eivät kaikki, ja myös ohjelman kaatuminen voi jättää kansioon turhia tiedostoja. Kaatuneiden ohjelmien väliaikaistiedostoissa saattaa olla tallessa tietoja, joita ei ole tallennettu ennen ohjelman kaatumista. Jos niille ei ole tarvetta, ei poistamisesta liene haittaa.
Jonkin ohjelman käytössä olevien väliaikaistiedostojen poisto voi aiheuttaa haittoja, mutta ainakaan Windows ei välttämättä anna edes poistaa käytössä olevia tiedostoja. Jos tiedostot ovat päivän tai parin takaa eikä niitä ole päivitetty, ohjelmat eivät luultavasti enää tarvitse...
Saippua on rasvahappojen, tavallisesti palmitiini-, steariini- tai öljyhapon natriumsuolojen seos. Se valmistetaan mm. rasvasta ja lipeästä keittämällä. Lisäaineina käytetään mm. hajusteita ja värejä. (Studia tietokeskus, Ry-Ö. 1995)Saippuat liukenevat veteen ja alkoholiin. Vedessä ne muodostavat ns. misellikolloideja. Liuoksen pintajännitys on huomattavasti pienempi kuin veden, mihin suurelta osalta perustuu saippuoiden käyttö kostutus- ja pesuaineena. Ne muuttavat rasvan emulsioksi ja irrottavat lian, joka sitten helposti huuhtoutuu veden mukana. Saippualiuos on neutraali tai lievästi emäksinen. PH on yleensä enintään 10, joskin pesuvaikutus on parhaimmillaan pH:n ollessa 10-12. (Facta 2001, osa 14. 1985)
Saippuan ja shampoon vaikuttavat...
Internetistä löytyy sivusto, jossa on vertailtu eri maiden sotilasarvoja 1. maailmansodan aikana, sen osoite on http://www.theaerodrome.com/aces/ranks/r-g.html
Teoksessa Puna-armeija Stalinin tentissä (1997) kerrotaan sotilasarvoista ja myös siitä sekoittava seikasta, että vielä talvisodan päätyttyä Neuvostoliiton sotilasarvojen järjestelmä poikkesi varsin paljon Euroopassa yleisesti käytetystä. Upseerin ja aliupseerin arvot oli sosialistisen vallankumouksen jälkeen poistettu tasa-arvoisuuden nimissä. Kuitenkin jo 1930-luvun mittaan oli käyttöön otettu jo sellaisia "vanahnaikaisia" nimityksiä kuin majuri ja marsalkka, ja paine vanhaan palaamiseen oli 1940 suuri.
Tietoa voi etsiä hakusanoilla rank insignia Russia Internetistä
Wikpedian...
Hääpuheen tilalle sopivia tekstejä löytyy esimerkiksi Kotiliesi -lehden kokoamana lukijoidensa suosikeista:
https://kotiliesi.fi/juhlat/haat-ja-kihlajaiset/onnittele-haaparia-kauniilla-runolla-valitse-sopiva-juhlavarssy-lukijoiden-suosikeista/
Listalta löytyy monta kaunista tekstiä, kuten katkelma Kahlil Gibranin teoksesta Profeetta, joka alkaa seuraavasti:
"Rakastakaa toinen toistanne,
mutta älkää tehkö rakkaudesta kahletta.
Olkoon rakkaus mieluummin aaltoileva meri teidän sielujenne rantojen välillä..."
Häihin sopii myös vaikkapa Franciscus Assisilaisen rukous, jonka Ruotsin prinsessa Victoriakin luki sisarensa häissä:
https://evl.fi/verkkokirkko/rukous/kirkon-vanhoja-rukouksia
Tällaista palvelua ei Suomessa ole. Digi- ja väestötietoviraston maksullisesta osoitepalvelusta on mahdollista tiedustella yli 15 vuotta täyttäneiden osoitteita, https://dvv.fi/osoitepalvelu. Syntymäaikoja ei sieltä luovuteta.
Joihinkin HelMet-kirjastoihin on sallittua mennä koiran kanssa, toisiin taas ei. Jos katsot sivua http://www.helmet.fi/fi-FI, näet yläoikealla kohdan "Löydä kirjastosi". Valitse siitä se kirjasto, johon haluat mennä. Kirjaston nimen ja osoitteen alapuolella on pieniä kuvakkeita; jos yksi niistä on pieni koiran kuva, kirjastoon saa ottaa koiran mukaan.
Laulun nimi on Pikkurumpu, mutta sanojen alkuperästä ja merkityksestä ei ole muuta tietoa kuin, että hengellisestä laulusta on kysymys ja se on alunperin amerikkalainen. Useat tahot ovat tehneet laulun sanoista omia versioitaan, eikä alkuperäisestä suomentajasta löydy tietoja.
Fyysikkokillan sivulla on samat sanat kuin Velipuolikuun esityksessä: http://www.fyysikkokilta.fi/fiisut/pikkurumpu.html
Laulun historiata on kerrottu teekkarien lehdessä http://arkisto.lehti.tek.fi/content/pikkurumpu :
"Pelastusarmeijan tapa musisoida on iät ja ajat ollut suosittu parodiakohde. Armeijan sotilasesikunta ei taida olla kovin mielissään tavasta, jolla teekkarit ovat ottaneet asiakseen ”pelastaa” toistensa sieluja. Armeijan käyttämän, amerikkalaisen...
Kielitoimiston sanakirjan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ ) mukaan muutama viittaa lukumäärältään epämääräisiin olioihin tai asioihin: joku (harva), jokunen, joitakin, eräitä.
Wikisanakirjan (https://fi.wiktionary.org/wiki/muutama ) mukaan muutama viittaa vähäiseen määrään laskettavissa olevia kohteita, joiden tarkkaa lukumäärää puhuja ei tiedä tai ilmaise.
Redfox-sanakirjan (https://redfoxsanakirja.fi/sanakirja/-/s/fin/eng/muutama ) mukaan muutama on "vähäinen määrä (vähintään kaksi kappaletta) laskettavissa olevia kohteita, joiden tarkkaa lukumäärää puhuja ei tiedä tai ilmaise" .
Kotuksen blogissa asiaa on pohdiskeltu aikaisemmin: https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/blogiarkisto/olavi_uusivirta/miten_niin_muutama.8562.blog...
