Suomen kielen fraasisanakirjoista ei ilmaisua löytynyt. Kirjassa: ALVRE, Paul: Suomen sanontoja virolaisine vastineineen, 1995, sanonta "veljekset kuin ilvekset" on määritelty. Se on viroksi: vennakset, kes on sarnased v. kaklevad teineteisega. Suomeksi sanakirjan avulla käännettynä: veljekset, jotka ovat samannäköiset tai nahistelevat(tappelevat)toistensa kanssa.
Tilastokeskuksen julkaisemat rahanarvokertoimet löytyvät osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi/til/khi/2010/khi_2010_2011-01-14_tau_001.ht….
Suomen Pankin sivuilla annetaan taulukon käyttöön seuraava ohje: "Kun muunnetaan vuoden x rahaa nykyrahaksi, rahasumma kerrotaan taulukon kertoimella. Kun nykyrahaa muunnetaan vuoden x rahaksi, summa jaetaan kertoimella. Laskelmien nykyraha vastaa vuoden 2009 rahaa. Laskelmassa on otettu huomioon vuoden 1963 rahanuudistus sekä euroon siirtyminen." (http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/faq/Pages/rahan_arvo.aspx)
Lähetimme kysymyksesi TraFin tietopalveluun ja sieltä vastattiin: "Ajoneuvoliikennerekisterin tilastotietoja löytyy jonkin verran kotisivuiltamme osoitteesta http://www.ake.fi/AKE/Tilastot/.
Merkin/ mallin perusteella tehdään koko liikennekäyttöön rekisteröitynä olevasta ajoneuvokannasta kantatilasto vuoden viimeisen päivän tilanteesta vuosittain ja tästä tilastosta voidaan luovuttaa yksittäisiä tietoja puhelimitse numerosta 020 618 5100 (pvm/mpm) tai sähköpostilla osoitteesta tietopalvelu@trafi.fi.".
Trafin verkkosivuilta ilmenee, että ajoneuvoliikennerekisteri ALR pitää sisällään tiedot mm. 5,0 miljoonasta rekisteröidystä ajoneuvosta sekä 3,5 miljoonasta voimassaolevasta ajokortista. Ajoneuvotietojen osalta rekisteri on julkinen....
Kielitoimiston sanakirjan määritelmä koiranilmasta MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
koiranilma hyvin huono, sateinen, myrskyinen, pyryinen tms. sää. Tuonne koiranilmaan ei tee mieli lähteä.
Valitettavasti sanan etymologiaa ei löydy suomalaisisista etymologisista sanakirjoista. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen etymologien mukaan sana vaikuttaa kansainväliseltä käännöslainalta.
Muistorunoja löytyy moniltakin nettisivuilta, mutta useimmissa runoissa ei mainita tekijää. Tekijänoikeussyistä kokonaisten runojen julkaiseminen ilman tekijän lupaa ei myöskään ole sallittua ennen kuin tekijän kuolemasta on kulunut vähintään 70 vuotta:
http://www.kirjailijaliitto.fi/kirjailijan-tyo/tekijanoikeus/
Runosto.net-sivustolta löytyy vanhoja suomalaisia runoja. Sivustolta löytyy tällä hetkellä Aleksis Kiven, Eino Leinon, Saima Harmajan ja Uuno Kailaan runoja, sekä runoja Kantelettaresta:
http://runosto.net/
Moniin kirjoihin on koottu muistorunoiksi sopivia runoja, joissa on myös suomalaisten kirjailijoiden runoja. Alla muutamia:
- Sanoja surun hetkiin
- Haikea on aika jäähyväisten : lohdutuksen sanoja suruun
- Nuku, nurmilintu :...
Katsastuksen jälkitarkastus voidaan tehdä eri paikassa kuin alkuperäinen katsastus, jos kyseessä on ollut tavanomainen määräaikaiskatsastus. Jos taas kyseessä on ollut esim. rekisteröintikatsastus, on jälkitarkastus tehtävä samassa paikassa.
Ajoneuvolaki (6 luku § 59) kertoo asian näin:
Määräaikais- ja valvontakatsastuksen jälkeen suoritettava jälkitarkastus saadaan suorittaa missä tahansa ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetussa laissa tarkoitetussa katsastustoimipaikassa, jolla on katsastusluvan mukaan oikeus katsastaa kyseinen ajoneuvo. Rekisteröinti-, muutos- ja kytkentäkatsastuksen jälkeen suoritettava jälkitarkastus suoritetaan samassa katsastustoimipaikassa, joka on hylännyt ajoneuvon katsastuksessa.
http://www.finlex.fi/fi/laki/...
Tässä jotain tietoa sinulle kolmesta apinasta - valitettavasti en onnistunut löytämään sinulle yhtään teosta, missä olisi kyseinen tarina kerrottuna - saattaa myös olla, yhtä ainoaa tarinaa ei olekaan, vain erilaisia muunnelmia tästä myytistä eri muodoissa: veistoksia, erilaisia viittauksia uskomuksissa jne. Sen sijaan löytyy tietoa myytin lähteestä, ja tarinaan liittyvistä kuvista. Jos joskus onnistut löytämään sadun, olisimme iloisia, jos lähettäisit tiedon meille!
Eli: Kolme apinaa liittyy ikivanhaan japanilaiseen uskomusperinteeseen. Japanissa legendan aihe ilmenee niin uskonto- kuin kirjallisuustieteessäkin. Aihetta on käytetty paljon taiteessa: Nikko-nimisestä paikasta Japanissa löytyy puukaiverrustyö, missä kolme apinaa esiintyvät;...
Kirjekaveria ulkomailta voi etsiä esim. näiltä www-sivuilta, jotka näyttävät olevan nuorille:
http://www.studentsoftheworld.info/
Sivulla on tieto kohderyhmästä For kids, students and teachers only !
http://nettinappi.ouka.fi/pulmakulma/viewtopic.php?id=2832
Lateraalinen ajattelu on englantilaisen tutkijan Edward de Bonon kehittämä "sivuttainen" ajattelutapa vastakohtana suoraviivaiselle vertikaaliselle ajattelulle. de Bonon mukaan tavanmukainen vertikaalinen ajattelu ei useinkaan kykene löytämään ratkaisua johonkin pulmaan. Tällöin olisi hyödyllistä käyttää hyväkseen lateraalista ajattelutapaa asettumalla uuteen ja sattumanvaraisen asemaan. De Bonon mukaan vertikaalinen ajattelu on todennäköisyysajattelua ja lateraalinen ajattelu on epätodennäköisyysajattelua. Lateraalinen ajattelun avulla voidaan synnyttää uusia tehokkaita ideoita. Luovaa ajattelua voidaan de Bonon mukaan pitää osana laajempaa lateraalista ajattelua.
Lateraalisesta ajattelusta voi lukea lisää de Bonon teoksista esim. Uusi...
Kyseinen enkelitaulu löytyi Web-Factasta, WSOY:n Web-tietosanakirjassa kerrotaan taulusta näin:
"Monen lastenhuoneen seinältä tuttu E. Jaatisen maalaus kuvaa suojelusenkeliä naiivin romanttisella tavalla."
Tekijäksi mainitaan E. Jaatinen, suomalainen taiteilija joka teki mm. postikortteja. Vuosilukua ei mainita. Jaatisesta löytyi lyhyt luonnehdinta Postimuseon sivuilta.
"Taidemaalari Eeli Jaatinen syntyi Tampereella 1905 ja kuoli Helsingissä 1970. Hän opiskeli taidetta Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1920-21. Tämän jälkeen taidemaalari Eero Järnefelt opetti hänelle maalausta 1922-23. Jaatinen kuvitti paljon kirjoja ja kirjojen kansia. Hän piirsi myös pilakuvia mm. Joulukärpänen lehteen ja ensimmäiset sarjakuvat Maailma-lehteen...
Animaatiotaiteilija, kirjailija ja kuvittaja Mikko Kunnas on lastenkirjailija Mauri Kunnaksen veljenpoika. Mauri Kunnas ja Kirsi Kunnas eivät ole sukua toisilleen. Kirsi Kunnaksen vanhemmat olivat taiteilija Väinö Kunnas ja Sylvi Karlsson (ja hänen poikiaan ovat Eppu Normaali -yhtyeen Martti Syrjä ja Mikko Syrjä). Mauri Kunnaksen vanhemmat ovat Martti Kunnas ja Martta Lastunen.
Lähteet:
Kuka kukin on 100 vuotta (Otava, 2008)
Wikipedia: Mikko Kunnas. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikko_Kunnas. Luettu 4.2.2019.
Tätä lyhennettä käytetään punasolujen kokojakaumasta. Tulos ilmoitetaan prosentteina.
Tutkimuksen viitevälit ovat:
Naiset alle 15 %
Miehet alle 14 %
eli olisi hyvä, jos tulos jäisi esim. naisilla 15 % tai alle.
Lisätietoa asiasta on osoitteissa
http://huslab.fi/ohjekirjan_liitteet/tutkimustiedotteet/tutkimustiedott…
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03…
Nykyään sadassa grammassa mustamakkaraa (alunperin "kuuma sian verimakkara") on 214 kilokaloria eli 907 kilojoulea energiaa, 9 g proteiinia, 17,5 g hiilihydraattia, 12 g rasvaa (josta tyydyttyneitä rasvahappoja 4,8 g), 0,5 g kolesterolia ja 0,6 g natriumia. Lisäaineita mustassamakkarassa ei ole. Sen lihapitoisuus on 40%, suolaa mustassamakkarassa on 1,4%. Vielä 50-luvulla mustanmakkaran rasvapitoisuus oli jopa 30% valmistuksessa käytetyn rasvaisen peräsuolen vuoksi. Nykyinen mustamakkara paistetaan tavallisesti ohutsuolessa.
Mustamakkaraa on väitetty terveelliseksi. Ruoan terveellisyys tosin tuntuu nykymaailmassa olevan niin suhteellinen asia, että varmasti tästäkin löytyy eriäviä näkemyksiä.
Lähde:
Olli Helen & Matti Pitko, Mustaa!
1. Alla on kahden ilmaisen sanakirjan linkit. Niiden kautta voi hakea mm. norjan kielen sanoja:
http://www.sanakirja.org/
http://ilmainensanakirja.fi/
Netitse pääsee myös harjoittelemaan norjan kielen alkeita:
http://www.sofn.com/norwegian_culture/languagelessons_index.jsp
2. Ainakin yksi tällainen sanakirja on myytävänä: Suomi-norja-suomi: taskusanakirja / laatineet Turid Farbregd, Aili Kämäräinen. Hinta on n. 19 euroa. Kirjaa saa myös kirjastoista.
3.Tässä muutama norjan kielen oppikirja:
- Norwegian / Margaretha Danbolt Simons (2003)
- Brillefint! : norjan kielen alkeiskirja / Hadle Oftedal Andersen, Anne Riikola (2000)
- Akkurat - sa nordmannen : kompendium i norsk / Hans Kristiansen, Einar Lundeby (1998)
- Norjan kielikurssi :...
Helsingin Yliopiston Almanakkatoimiston sivuilta löytyvät kalenterit, joissa on Suomen auringonnousu- ja laskuajat, sivut linkissä https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto.html
Makupalat-hakemiston Ajanlaskulinkeistä löytyy lisää kalentereita, osoite https://www.makupalat.fi/fi/k/1043%2B6560/hae?category=114398&sort=titl…
Cd-levyjä ja DVD-levyjä voi puhdistaa esim. nukkaamattomalla liinalla: Vileda professional, microclean. Tämän mikrokuituliinan voi pestä myös 95 asteessa. Tahmean saa pois kostuttamalla liinaa ja sitten pyyhkimällä. Puhdistusliike on levyn keskiöstä ulkoreunaan suorilla vedoilla,siis mielummin ei pyöritysliike.
Kymmenen maata, joista Suomeen muutetaan eniten, on listattu vuoden 2010 maahanmuuttotutilaston mukaan. Maan perässä on vuoden aikana muuttaneineiden henkilöiden lukumäärä.
Viro 4043
Ruotsi 2875
Venäjä 2353
Britannia 923
Somalia 899
Irak 824
Yhdysvallat 818
Thaimaa 786
Saksa 755
Kiina 660
Esimerkiksi Sisäsiainministeriön julkaisun Maahanmuuttajien
työllistyminen ja kannustinloukut ttp://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/D5A6B24123947ACEC225754C004B836E/$f… mukaan yleisin Suomeen suuntautuvan maahanmuuton syy on ollut ja on edelleen perhesiteet. Työperäinen maahanmuutto on lisääntymään päin.
Ilman tiheys vaihtelee paineen ja lämpötilan mukaan. Jos ollaan normaalipaineessa - eli merenpinnan tasolla - ja lämpötila on 0 °C, ilman tiheys on 1,293 kg/m³. Lämpötilan noustessa ilman tiheys laskee, esimerkiksi 20 asteen lämpötilassa tiheys on 1,205 kg/m³.
Yhteen kuutiokilometriin mahtuu miljardi kuutiometriä, joten normaaliolosuhteissa (normaalipaine, lämpötila 0 °C) ilmakuutiokilometrin massaksi saadaan 1 293 000 000 kg, eli vajaat 1,3 miljardia kilogrammaa.
Tähän ja muihin ilmakehän ilmiöitä käsitteleviin kysymyksiin löytyy lisää tietoa esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen sivuilta: http://www.fmi.fi/kysymyksia/index.html
Käytetyt lähteet:
Karttunen et al.: Ilmakehä ja sää
Valtanen, Esko: Matematiikan ja fysiikan käsikirja
Seppänen et...
Maisteri on ylemmän korkeakoulututkinnon nimi Suomen yliopistoissa. Se on siis oppiarvo eikä arvonimi. Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta löytyy tietoa tutkinnoista ja niiden nimistä, samoin kuin linkki luetteloon, jossa luetellaan tutkintojen nimet:
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/opiskelu_ja_tutkinn…
Valtion säädöstietopankki Finlexin kautta löytyy Tasavallan presidentin asetus arvonimistä. Siinä on mm. lueteltu arvonimet ryhmittäin:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381
