Ensimmäinen kortti on asiakkaalle maksuton. Uuden kortin hankkiminen taittuneen tai rikkoutuneen tilalle maksaa 2 e.http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/maksut
Helsingin tai Porvoon kaupunginkirjastoilla ei ole pääsyä The Guardian -lehden arkistoon. Kansalliskirjastossa on lehti mikrofilminä, täältä tietoa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/ulkomaise…
Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa on myös The Guardian -lehti elektronisena aineistona:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/paakirjasto/
Paketteja lähtee vuodessa eri puolille maailmaa kahdesta kolmeen. Palvelun käyttöä rajoittaa se, että liittyäkseen asiakkaaksi, asiakkaalla on oltava HelMet-kirjastokortti ja yhteysosoite Suomessa. Tästä johtuen palvelun käyttö ei ole mahdollista kaikille ulkosuomalaisille.
National Geographic -lehti tulee Jyväskylän kaupunginkirjastoon sekä suomeksi että englanniksi. Suomenkielinen lehti löytyy pääkirjaston 1. kerroksen lehtilukusalista sekä Huhtasuon, Tikkakosken ja Vaajakosken kirjastoista (joista Vaajakoski on tällä hetkellä remontin takia kiinni). Englanninkielinen lehti tulee pääkirjaston 3. kerroksen lukusaliin. Lehtiä voi lainata, lukuun ottamatta uusinta numeroa. Lehtiä voi myös varata aivan niin kuin kirjojakin.
Englanninkielisen National Geographic -lehden voi lukea myös Zinio-verkkopalvelun kautta. Zinion käyttöön tarvitaan kirjastokortti ja yksi tai kaksi käyttäjätiliä, riippuen siitä, millä laitteella palvelua käyttää. Lisätietoa Ziniosta e-kirjasto-sivuillamme: https://www.keskikirjastot.fi/web...
Isänne lienee vuonna 1914 syntyneenä suorittanut varusmiespalveluksensa oletettavasti 1930-luvun puolivälin tienoilla. Tuolloin Viipurissa sijainnut joukko-osasto oli nimeltään Karjalan Kaartin Rykmentti, jossa isänne on siis hyvin voinut palveluksensa suorittaa.
Lähisukulainen voi saada varmuuden asiasta tilaamalla Kansallisarkistosta kyseisen henkilön kantakortin, johon on merkitty palvelustiedot niin varusmiesajalta kuin viime sodistakin.
Lisätietoja ja ohjeet kantakortin tilaamiseen:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kantakortti
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Hei!
Lainojen uusiminen, varausten tekeminen ja omien tietojen hallinnointi edellyttää verkkokirjastoon kirjautumista. Kirjautuminen tapahtuu kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla (pin-koodi). Pin-koodin saa käymällä jossakin Kuopion kaupunginkirjaston toimipisteessä. Mukana tulee olla kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus. Puhelimitse tai sähköpostilla pin-koodia ei anneta.
Kirjastojen aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät verkkokirjasto Finnasta https://kuopio.finna.fi/
Voisikohan kyseessä olla Neil Gaimanin vuonna 1998 suomennettu fantasiaromaani Neverwhere - maanalainen Lontoo? Ks. https://www.risingshadow.fi/library/book/5-neverwhere--maanalainen-lontoo
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjeen mukaan 8b on pitkällinen nivelreumatismi. Luokka E viittaa tapaukseen, jossa prognoosi näyttää hyvältä (esim. tulehduspesäkkeitä löydetty ja poistettu). 38 tarkoittaa perifeerisen hermoston sairauksia ja vammoja. Sen yhteydessä pitäisi periaatteessa olla alaluokka a, b tai c joka tarkentaisi onko kyseessä ylä- (a) vai alaraajojen (b) hermojen sairaus vai muu periferisen hermoston sairaus tai vamma (c). E-luokka viittaa tässä pitkällisiin tapauksiin, jotka näyttävät paranevan.
Etsimäsi kirja näyttäisi olevan Kirsti Mannisen Suuri tipujahti (1995). Kirja sisältää myös tarinan Pietarin ja Petronellan uudet seikkailut. Kirjaa on muutama kappale Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa. joten voit tilata kirjan omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Esimerkiksi näissä kirjoissa käsitellään lapsettomuutta. Mukana on sekä tietokirjallisuutta että romaaneja.
Tietokirjat ja muistelmat:
Hakkarainen, Anna-Kaisa: Ihmeet tapahtuvat muille: lapsettomuuspäiväkirja
Joensuu, Kirsti (toim.): Kun syli on tyhjä: kokemuksia lapsettomuudesta
Korpiola, Lilly: Pitkä tie äidiksi
Parviainen, Hanna (toim.): Ei kenenkään äiti: kertomuksia lapsettomuudesta
Saario, Pirre: Haikara lentää ohi
Romaanit:
Hannah, Kristin: Rakkauden tähden
Ivey, Eowyn: Lumilapsi
Koulumies, Terhi: Vauvaa vailla
Rusko, Maria: Äidit
Ulitskaja, Ljudmila: Medeia ja hänen lapsensa
Nimet Valentin ja Valentina pohjautuvat roomalaiseen suvunnimeen Valentinus, jonka lähtökohta on latinan ’vahvaa, tervettä’ merkitsevä sana valens.
Nimet Eeva ja Eva pohjautuvat heprean ’elämää’ ja ’elämän antajaa’ tarkoittavaan sanaan havva. Nimestä on käytössä myös muunnos Eevi.
Muinaissaksalainen nimi Vilhelm merkitsee ’lujatahtoista kypäränkantajaa’. Nimestä on useita muunnoksia, esim. Viljami, Ville ja Vilho. Myös nimi Vilhelmiina ja sen lyhentymät Vilma ja Miina ovat samaa alkuperää. Myös kirjoitusasut Wilhelm, Wilma ja Wilhelmiina ovat käytössä.
Lähteet:
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen laulun! Palaamme asiaan heti jos vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseenomaista laulua?
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 vuokralla-asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli 34 prosenttia. Omistusasunnossa taas asui vuoden 2018 lopussa 63 prosenttia. Alla linkit Tilastokeskuksen sivuille:
https://www.stat.fi/til/asas/2019/01/asas_2019_01_2020-10-14_fi.pdf
https://www.stat.fi/til/asas/2018/01/asas_2018_01_2019-10-10_tie_002_fi…
http://www.stat.fi/til/asas/2019/01/asas_2019_01_2020-10-14_tau_003_fi…
Kosin saaresta ja sen historiasta kerrotaan esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
Davaris, Dimitris: Kos:Hippokratexen saari. Kukas, Jorgos: Kos:historia, taiteet, perinteet, matkailu.Lisää aineistoa aiheesta ja näiden kirjojen saatavuustiedot voit katsoa Plussa-aineistotietokannasta (valitse asiasanahaku) http://www.libplussa.fi/.
Sun Tzulta löytyy yksi suomennettu teos nimeltään Sodankäynnin taito. Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi voitte etsiä teoksen saatavuustiedot.
Kyllä runo on suomennettu, se löytyy ainakin Villonin teoksesta Testamentti. O 1974. Runo on suomeksi Ballaadi menneen ajan naisista. Tuo Veijo Meren suomentama teos näyttää löytyvän Mäntsälän pääkirjaston varastosta.
Sellaista lähdettä, jossa suoraan mainittaisiin, mitkä Kleen teokset ovat Carpelanin runojen taustalla en löytänyt.
Paul Kleen maalausten saksan- ja englanninkielisiä nimiä löytyy Kleetä käsittelevistä teoksista, joista Hämeenlinnan kirjastoissa on seuraavat.
Grohmann, Will: Paul Klee
Jardi, Enric: Paul Klee
Naubert-Riser, Constance: Klee
Raboff, Ernest: Paul Klee
Jardin teoksessa on 116 maalusta ja niiden saksan- ja englanninkieliset nimet.
Mainitsemanne HeSa: arvostelu Carpelanin runoteoksesta on kirjastossa luettavissa Kirjallisuusarvosteluja-lehdestä. Se on numerossa 1/2000 s. 10 ( lehden ylälaidassa oleva sivunumero).
Internetistä google-haulla hakusanalla ”Paul Klee” löytyy useita sivuja, joissa on kuvia Kleen maalauksista.
