Tässä muutama kirja Helmet-kokoelmista, joista saattaisi olla apua. Voit varata kirjoja Helmet-verkkokirjastossa (https://www.helmet.fi/fi-FI) ja noutaa omasta lähikirjastosasi.
Pannunalunen / mallit, työvaihekuvat ja tekstit: Susanna Uusitalo ; valokuvat valmiista pannunalusista: Ritva Tuomi. - Moreeni, 2016
Metallitöitä kotikonstein : sisustus, valaistus, kattaus, säilytysratkaisut / teksti ja valokuvat: Laura Putnam. - Kustannus-Mäkelä, 2017
Metalliaskartelutyöt : 20 ohjetta tyylikkäisiin käyttö- ja koriste-esineisiin / Lisa Brown. - Mäkelä, 2008
Metallipunonta / Mary Maguire. - Atena, 2004
Wirework : 25 designs for decorative and practical wirework projects that are easy to make at home / Mary...
Teflon on alun perin kauppanimi polytetrafluorieteenille (lyhenne PTFE). Muitakin kauppanimiä on. Wikipedia-artikkelista lisätietoa polytetrafluorietyleenistä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Polytetrafluorieteeni
PTFE-muovi keksittiin vahingossa vuonna 1938. Ensimmäiset teflonpannut tulivat myyntiin vuonna 1954. Siitä, koska niitä saattoi ostaa Suomesta, emme valitettavasti löytäneet tietoa.
Suolahappoa nimenomaan syntyy vetykloridin liuetessa veteen. Mahanesteen suolahappo syntyy mahalaukun seinämän parietaalisoluissa. Itse reaktio on selitetty linkeissä.
http://www.kysy.fi/kysymys/mahalaukun-seinaman-solut-erittavat-suolahap…
https://en.wikipedia.org/wiki/Parietal_cell
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suolahappo
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vetykloridi
"Suomen sanojen alkuperä - Etymologinen sanakirja" (SKS, 1995) kirjasssa kerrotaan, että laukkaamista tarkoittava 'nelistää' on johdettu sanasta 'neljä'.
Samassa teoksessa kerrotaan, että 'sadatella' on johdettu verbistä 'sataa'. 'Sataa' on tarkoittanut vesisateen lisäksi myös 'putoilemista ja katkeilemista'. 'Sadatella' verbin merkitys on siis 'pudotella manauksia'.
Kirjoitusmenetelmä, jossa vältetään tiettyä kirjainta tai kirjaimia, on nimeltään lipogrammi. Tunnetuimpia esimerkkejä tällä tavalla kirjoitetuista kirjoista lienevät Ernest Vincent Wrightin Gadsby (1939) ja Georges Perecin La Disparition (1969). Kummassakaan romaanissa ei esiinny e-kirjainta, joka on sekä englannin että ranskan kielen yleisin kirjain. Kumpikaan ei ole ilmestynyt suomeksi, mutta ainakin Perecin kirjasta on tehty käännöksiä. Vuonna 1972 Perec julkaisi romaanin Les Revenentes, josta puuttuvat vastavuoroisesti kaikki muut vokaalit paitsi e.
Lipogrammitekstejä tunnetaan jo antiikin ajoilta. Esimerkiksi Pindaroksen (n. 520-440 eKr.) runo "Ode minus sigma" ei sisällä kreikan sigma-kirjainta, ja Tryphiodoruksen Odysseia-version...
Rottia tavataan yleisesti siellä missä ihmisiäkin. Ne ovat älykkäinä ja kaikkiruokaisina oppineet tehokkaasti hyödyntämään ihmisten ruoantähteitä ja ruokavarastoja. Helpon ja monipuolisen ruoan vuoksi niillä ei juurikaan ole tarvetta siirtyä pois ihmisten läheisyydestä. Tilanne on tietenkin toinen, jos ihmisten tarjoama "pikaruoka" ehtyy. Silloin rotankin on itse hankittava ravintonsa ja se joutuu etsimään ruokansa luonnosta. Eri rottalajien elintapoihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Rattus .
muita lähteitä:
- https://www2.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/ohjeet_yleista…
- https://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/rotta
Englannin kielessä on paljon naista tarkoittavia sanoja. Osa niistä kirjakielisiä ja osa murteellisia tai slangisanoja.
Kirjakielisiä löytyy helpoiten sanakirjoista esim. Suomi-englanti-suomi -sanakirja / Raija Hurme, Riitta-Leena Malin, Maritta Pesonen, Olli Syväoja tai
Suomi-englanti-suursanakirja = Finnish-English General Dictionary / Olli Syväoja, Kaarina Turtia, Sini Sovijärvi ; avustavat leksikografit: Marjut Karasmaa-Donovan, Jukka Keränen ; englannin kielen asiantuntija: John Calton
Sanakirjoista on hieman murteellisimpiakain ilmauksia kuten akka tai eukko.
Kirjastoista löytyy myös slangisanakirjoja esim. Fucktionary : englannin kielletyt sanat / Kate Moore & Tiina Tuominen, ...
Hautojen sijaintia voi tiedustella kunkin Keski-Suomen kunnan seurakunnan hautauspalvelujen toimistosta, esim. Jyväskylässä: https://www.jyvaskylanseurakunta.fi/haudan-etsiminen
Kotimaisten kielten keskuksen sananparsikokoelmasta löytyy samantapainen sanonta Loimaalta: "Kuru kuru kuppiin vaivasten vattiin, se, joka antaa, joutuu kultaportin päälle, se, joka ei anna, joutuu rautaportin päälle." Hämeen kansan vanhat loitsut -kirja tuntee monta eri variaatiota tästä sanonnasta. Esim. Lopella tunnettiin lasten loru "Kuru, kuru kuppia, vaivasen nuppia, joka minut pettää, kuolkoon mettään."Tästä voitaisiin päätellä, että sanonta on ollut käytössä laajemminkin vähän erilaisina versioina.
Hämeen kansan vanhat loitsut (Salakirjat, 2016)
https://kaino.kotus.fi/korpus/sp/meta/loimaa/loimaa_rdf.xml
Paikannimien taivutuksessa pyritään aina suosimaan paikallista käytäntöä. Pirkkalan seudulla on perinteisesti matkustettu Pereelle (vuonna 1914 höyryalus Viikinsaari kulki sunnuntaisin ja juhlapäivinä "klo 3 ja 8 ip. Tampereelta Pereelle ja takaisin"), asuttu ja eletty Pereellä (12. helmikuuta 1919 Etelä-Pirkkalan suojeluskunnan jäseniä muistutettiin siitä, että "suojeluskunnan kokous ja harjoitustilaisuus on Pereellä ensi sunnuntaina") sekä tultu Pereeltä (Etelä-Pirkkalan ja Anian Maalaisseuran syysjuhlan kyntökilpailussa vuonna 1915 "kolmas palkinto annettiin Eino Kiwirannalle Pereeltä"). - Sitaatit Pirkkalan Uutiset -lehdestä)
Toisinajattelijoitakin toki löytyy. Alahärmästä syntyisin oleva dekkarikirjailija Heleena...
Tietomme kuningas Salomosta perustuvat pelkästään Raamattuun. Ensimmäisen kuninkaiden kirjan (11:42) mukaan Salomo hallitsi isänsä Daavidin kuoleman jälkeen Israelia neljäkymmentä vuotta. Usein tämä aikakausi on ajoitettu 900-luvulle eKr.
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/1KI.11.42
Emme kuitenkaan tiedä tarkasti, minä vuonna hänen hallitsijakautensa alkoi tai loppui. Jotkut raamatuntutkijat ovat myös kokonaan kyseenalaistaneet Salomon historiallisuuden. Koska Raamatun ulkopuolista aineistoa Salomosta ei oikeastaan ole, on hänen sijoittamisensa aikajanalle siis käytännössä mahdotonta. Esimerkiksi Salomon temppelistä ei ole säilynyt minkäänlaista yksiselitteistä arkeologista todistusaineistoa.
Lähde:
R.G., Kratz,...
Nateva Oy oli tamperelainen laukkutehdas, joka oli olemassa vuosina 1959–93. Se toimi pitkään Pienteollisuustalossa osoitteessa Tammelan puistokatu 60 (nykyinen Yliopistonkatu 58–60); loppuaikoina yrityksen toimipaikka sijaitsi Jankan alueella (Alasniitynkatu 30). Aikanaan Nateva oli yksi maamme johtavista naisten käsilaukkujen valmistajista ja ensimmäinen vientimarkkinoilla jalansijaa saanut suomalainen alan yritys.
Lähteet:
Sininen kirja
Finnish trade review
Astrid Lindgrenin lastenkirjassa Marikki (Madicken) kyseinen kohta on suomennettu seuraavasti: "Sinä olet ihan hassu, sanoo Liisa, sinä olet ihan hassu." Sitaatti on teoksen kolmannesta luvusta Marikki ja Liisa huviretkellä kohtauksesta, jossa Marikki haluaa lentää isän sateenvarjolla. Marikki-teoksen on suomentanut Laila Järvinen vuonna 1962.
Apselut-sanalle ei siis ole löytynyt käännöstä, jossa olisi sanan hauska lapsenomainen väännös sanasta absolut.
Astrid Lindgren: Meidän Marikki (sisältää teokset Marikki ja Merikka ja KesäkummunTuikku, 1986, s.46)
Etsimäsi runo on varmaankin nimeltään Pölhö Pekka. Runo alkaa riveillä "Pölhö Pekka Pöllölästä / tortun näki kerran."
Runo on Kirsi Kunnaan suomentaman Hanhiemon iloisen lippaan (The tall book of mother goose, 1987) sivulla 28.
https://lukki.finna.fi/Record/lukki.129356?sid=4253132052
Kirjastoalalle voi työllistyä osa-aikaisesti ja kirjastolaiseksi voi opiskella oppisopimuksella.Työkokeilu voisi olla helpoin tapa tutustua alaan ennakolta. Linkki sivustolle (esimerkkinä Espoo)
Diana Gabaldonin Matkantekijä-sarjan kirjoja on julkaistu tähän mennessä yhdeksän, joista kahdeksan on tällä hetkellä saatavissa suomeksi. Yhdeksäs kirja Kertokaa se mehiläisille on tulossa suomeksi tänä vuonna 2023. Kirja julkaistaan kahdessa osassa. Sarja ei pääty vielä, vaan Gabaldon kirjoittaa parhaillaan sarjan kymmenettä kirjaa, jonka julkaisuaikataulu ei ole vielä tiedossa. Ainoastaan seitsemässä ensimmäisessä osassa on Mika Launiksen kansikuvitus.
https://www.gummerus.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/cqdjyv0ESsCjm_q5O-BOLA/diana-gabaldonin-matkantekija-saa-vihdoin-jatkoa-gummerus-julkaisee-sarjan-yhdeksannen-romaanin-ensi-kevaana/
https://www.dianagabaldon.com/misc/when-will-the-next-book-be-out/
Hei!
En löytänyt lauluun useampaa kuin yhden säkeistön. Sanat löytyvät mm. Rakkaudesta opeiluun -blogista Rakkaudesta opeiluun: Vinkkejä musiikkiin ja Keski-kirjastoista nuottikirjasta Laulava Toivonliitto: lasten ja nuorison laulu- ja laululeikkikirja.
Ruotsinkieliset sanat löytyvät mm. ruotsinkielisestä Wikipediasta: Min hatt den har tre kanter – Wikipedia. Sanat lauletaan kuitenkin laulun Venetsian karnevaali (tai Kai tunnet Venetsian) melodialla. Laulu löytyy myös Keski-kirjastojen kokoelmista, nuoteista 100 lätta barnsånger: ukulele, Våra bästa barnvisor ja Kompa på piano : rock, pop, schlager, visa. Del 1 /Birger Nilsson.
Ukko Nooan melodiaan on keksitty useita muita ruotsinkielisiä sanoituksia, joita löytyy mm....
Tällaista laulua en onnistunut löytämään. Jos joku lukija tunnistaa laulun, tiedon voi kirjoittaa kommenttina tähän vastaukseen.
Saamani lisätiedon perusteella täydennän vähän vastausta. Laulu siis alkaakin "Jo painuu päivä metsän taa". Näilläkään alkusanoilla en löytänyt mitään, mutta laulua esittäneen kuoron johtajalta sain tietää, että hänelläkään ei ole laulusta painettua nuottia, vaan vain valokopio käsin kirjoitetusta nuotista. Sen hän on saanut Nuorten kuoroliiton kuoropäivillä Moskovassa 1980-luvulla laulun säveltäjältä Georgi Struvelta (nimi nuotissa Georgij Struve), joka on ilmeisesti venäläinen. Kopiossa ei ole mainintaa suomenkielisen sanoituksen tekijästä eikä kustantajasta.
Näyttää siis siltä, että laulusta...
Kyseessä on ollut kameralainaus (valokuvaus- eli kameramenetelmä).
Lisätietoa kameralainauksesta voi lukea esimerkiksi Kirjastotyön perusteet -teoksesta vuodelta 1984.
Tässä lisäksi kaksi aikaisempaa kysy krjastonhoitajalta -palstan kysymystä, joissa kerrotaan kameralainauksesta:
Aikoinaan kirjastoissa oli käytössä kameralainausjärjestelmä, lainauskoneella otettiin kuva muistaakseni kirjan takasisäkannesta ja kirjastokortista. Miten… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Tässä iltapuhteeksi heräsi mieleen seuraava kysymys: Miten ennen tietokoneaikaa kirjastoissa hoidettiin lainaus ja palautus? Miten tiedettiin, mitä oli… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
