Laulusta ei tosiaan ole julkaistu nuottia, eikä Juha Vainioltakaan asiaa voi enää kysyä. Kuuntelin itse laulun YouTuben kautta kymmenisen kertaa ja olisin valmis väittämään, että Markku Aro laulaa tuossa kohdassa sanat "Sen onneni, jonka mä sain". Kokonaan eri asia on, onko se yhtään sen ymmärrettävämpi kuin kysyjän kuulema muoto. Haastan tämän kysymyksen lukijat ottamaan tähän kantaa ainakin siihen asti, kunnes teksti mahdollisesti jostain löytyy. Tuo YouTube-versio löytyy osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=mmgr2RyvU6U.
Heikki Poroila
Viron kirjallisuudesta ja kulttuurista löytyy internetistä aineistoa kohtalaisesti. Linkkejä on koottu Monikulttuurinen kirjasto -sivuston maailma-infoon http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm , tästä voi valita maan (Viro), erityisesti linkkiosasto Art, Culture and Literature sisältänee etsimäänne aineistoa.
Suosittelen kääntymään lähimmän julkisen kirjaston puoleen (pääkaupunkiseudun fyysiset kirjastot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi. Kirjastot ovat erikoistuneet vastaamaan yksittäistä kirjaa tai lehteä (tai levyä tai nuottia) koskeviin kysymyksiin. Mitä isompi kirjasto, sitä todennäköisemmin vastaus löytyy saman tien hyllyltä.
Jos taas asioi mieluummin netin kautta, kirjaston tietokannalta voi myös "kysyä" hyvin monenlaisia asioita. Se on vähän passiivinen, mutta kyllä se aika paljon myös tietää. HelMet-tietokannan selailemiseen on paras osoite http://luettelo.helmet.fi/. Löytämänsä voi saman tien varata. Varaaminen on nykyään maksutonta.
Heikki Poroila
Elokuva on La Coupe à dix francs ohjaus Philippe Condroyer (1975).
Suomeksi Kymmenen frangin tukanleikkuu, Suomessa esitetty tv- 1. 14.02.1978.
Elokuvan juonesta kerrotaan yhtenevästi kirjasssa French National cinema.
Lähteet: elonet.fi
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/197637
French national cinema / Hayward, Susan
London : Routledge, 1993.
ISBN 0-415-05729-9
Kirjaston lähteistä ei löytynyt tietoa nimestä. Dorff-nimeä ei mainita nimistöntutkija Pirjo Mikkosen artikkelissa Suomen ruotusotamiesten lisänimistä, joka tosin käsitteleekin suomalaisia, ei ruotsalaisia sotilasnimiä. Artikkeli löytyy alta:
https://www.genealogia.fi/nimet/nimi32s.htm
Nimestä on keskusteltu ruotsalaisella sukututkimusfoorumilla:
https://forum.genealogi.se/index.php?topic=67415.0
Anna-Leena Härkönen on kirjoittanut tyylilajiltaan varsin monenlaisia kirjoja. Hänen teoksiaan on luonnehdittu mm. psykologisiksi romaaneiksi, kehitysromaaneiksi, rakkausromaaneiksi, mustaksi huumoriksi ja tragikomiikaksi. Hän on kirjoittanut ainakin romaaneja, runoja, novelleja, pakinoita, laulujen tekstejä, näytelmiä ja tv-sarjojen ja elokuvien käsikirjoituksia.
Esimerkiksi psykologisiksi romaaneiksi luonnehditaan hyvin monia ja myös monella tavalla toisistaan poikkeavia kirjoja. Tämän maininnan ovat saaneet esimerkiksi jotkin Pauliina Rauhalan, Tommi Kinnusen, Jukka Viikilän, Elena Ferranten ja Selja Ahavan romaanit . Alla linkki Siilinjärven kirjaston aineistotietokannan hakuun aiheena psykologiset romaanit:...
Runon on kirjoittanut Hilja Haahti (1874-1966). Runo sisältyy hänen runokokoelmaansa "Vanhaa ja uutta" (Otava, 1908).
Runo on julkaistu myös laulun sanoituksena nuotissa Raala, R.: "Laululeivonen : kokoelma yksiäänisiä koululauluja" (nimeke etukannessa) tai "Laululeivonen : kokoelma koululauluja. Järjestänyt Anna Sarlin. 1:nen sarja: Yksiäänisiä lauluja" (nimeke takakannessa). Tämän "Laululeivosen" on kustantanut Otava vuonna 1912. Nuotissa on 10 vihkoa, joissa on R. Raalan eli Berndt Sarlinin säveltämiä lauluja eri sävellajeissa. "Poissa" on 6. vihon 7. laulu.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKESin mukaan "kyllästetty puutavara ei saa joutua kosketuksiin elintarvikkeiden tai juomaveden kanssa" (https://tukes.fi/kemikaalit/biosidit/biosidien-turvallinen-ja-kestava-k…).
Tee Itse -lehden artikkelin mukaan "kestopuuta ei saa käyttää kohopenkin rakentamiseen, jos siinä on tarkoitus kasvattaa vihanneksia tai yrttejä. Kaikessa painekyllästetyssä puutavarassa on aineita, jotka eivät sovi elimistöön. Yhdisteet voivat imeytyä kasvatusmultaan ja siitä kasveihin. Kestopuuta voi kuitenkin käyttää kasvilaatikon rakentamiseen, jos laatikon ja mullan väliin asennetaan suojaavat patolevyt." ( Bjarke Løgstrup: Kestopuu - kätevää vai myrkyllistä? https://teeitse.com/materiaalit/puu/kestopuu-katevaa-vai-...
Kaikkia 14 nidettä on lainattu useita kertoja. Lainaajat ovat usein myös uusineet lainansa.
Tässä ovat eri niteiden lainausluvut. Ensimmäinen luku kertoo, montako kertaa nidettä on lainattu. Suluissa oleva luku kertoo, montako kertaa lainaajat ovat uusineet lainansa.
7(3), 4(3), 5(5), 7, 6(1), 6(6), 13(16), 11(14), 8(10), 18(12), 9(3), 9(12), 8(10), 11(7)
Etsimiäsi kirjoja (mitään painosta niistä) ei valitettavasti löydy minkään HelMet-kirjaston kokoelmista, ei siis myöskään Pasilan kirjastosta.
Itä-Pasilassa sijaitsevasta Haaga-Helian kirjastosta näyttäisi löytyvän jälkimmäisestä teoksesta uudempia painoksia (v. 2000 ja 2005), mutta sielläkään siitä ei ole tuota mainitsemaasi vuoden 1990 painosta:
http://haltia.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?Search_Arg=Valuation+Measu…
Sen sijaan tieteellisistä kirjastoista molempia teoksia kyllä löytyy ja voit lainata ne sieltä. Tosin joudut silloin hakemaan ne muualta kuin Pasilasta. Katso tarkemmat saatavuustiedot alla olevista linkeistä:
http://finna.fi
http://finna.fi
Seuraavissa kirjoissa on joitakin tietoja 1940- ja 1950-lukujen sisustuksesta. Kirjan nimen perässä on linkki pääkaupunkiseudun HelMet –aineistotietokantaan, josta näet kirjan asiasanat.
Lindroos, Katja : Momo: koti elementissään (Siltala, 2013)
http://luettelo.helmet.fi/record=b2081213~S12*fin
Tulevaisuuden rakentajat : suomalainen muotoilu 1945-67 / [toimitus: Jukka Savolainen, Aila Svenskberg](Designmuseo, 2012)
http://luettelo.helmet.fi/record=b2052291~S12*fin
Weaving, Andrew : Kauneimmat klassikot : sisusta kotisi ajattomasti (Gummerus, 2009)
http://luettelo.helmet.fi/record=b1895624~S9*fin
Suomalaisen arjen suuri tarina / [toimituskunta: Kai Häggman ... et al.] (WSOY, 2010)
http://luettelo.helmet.fi/record=b1972323~S9*fin...
Kirjastojärjestelmän päivityksen yhteydessä tapahtuneen häiriön johdosta eräpäivämuistutuksia ei ole lähtenyt asiakkaille 17.6.-21.6.2015 välisenä aikana.
Kahden päivän ennakkoilmoitukset pystyttiin lähettämään uudelleen 22.6., eli ne joiden olisi pitänyt lähteä ajalla 20.6.-21.6.2015.
Ajalla 17.6.-19.6.2015 ei siis ole lähtenyt eräpäivämuistutuksia asiakkaille joille niitä olisi pitänyt lähteä.
Eräpäivämuistutusten lähetys on nyt saatu korjattua ja muistutusten pitäisi tulla asiakkaille normaaliin tapaan.
Sellaista nuorten hevoskirjaa ei löytynyt, jossa jännitettäisiin varsinaisesti kilpavalmennusryhmään pääsyä. Kirjoissa jännitetään enemmänkin ratsastuskilpailuja. Muun muassa seuraavissa kirjoissa kerrotaan valmentautumisesta kilpailuihin:
Puikkonen, Arja : Sydän saappaanvarressa (Otava, 2010)
St. John, Lauren : Yhden dollarin hevonen (Nemo, 2014)
Jalo, Merja : Hurjapää Oliver (Mäkelä, 2014)
Jalo, Merja : Voittoratsukko (WSOY, 2002)
Campbell, Joanna : Sierra yllättää (Stabenfeldt, 2000)
Campbell, Joanna : Voittoisa Wonder ( Stabenfeldt, 1999)
Näytelmän tekemisestä kertovat ainakin seuraavat nuortenkirjat:
Ellilä, Kirsti : Emma ja naapurin Romeo (Karisto, 2001)
Järvi, Annukka : Puut ja lyhdyt kukkivat (Tammi, 1997)
Palviainen, Jukka-Pekka...
Vanhimmat merkit ovat n. 3000vuotta eKr. sumerilaiset savimerkit nykyisen Iranin ja Irakin alueelta sekä egyptiläiset hieroglyfit ( pyhät kirjoitukset) samoilta ajoilta. Vanhin kristillinen merkki on kala, joka oli käytössä esikristillisellä ajalla. Kiinalainen kirjoitusjärjestelmä on yli 4000 vuotta vanha ja vanhin käytössä oleva.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1180711__Sviestiv%C3%A4t%2…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2040749__Skoivula%20veijo_…
Albania Kotkien maa löytyy HelMetistä (sitä on viisikin kappaletta ympäri seutua) ja voit tilata sen lähikirjastoosi.
Tekijän nimi onkin Anja Kinnunen. Siksi kirja ei löytynyt heti tekijähaulla.
Varsinaisesti Kalevankadun historiasta on aika niukasti kirjallisuutta. Siitä ei ole kirjoitettu kokonaista kirjaa, toisin kuin vaikkapa Mannerheiminkadusta, josta kertoo kirja ”Aikamatka Mannerheimintiellä” (Helsinki-seura, 2012).
Paras lähde Kalevankadusta lienee Kaija Ollilan ja Kirsti Topparin teos ”Puhvelista Punatulkkuun” (Helsingin sanomat, 1977), joka kertoo Helsingin vanhoista kortteleista ja toki myös Kalevankadun varrella olevista kortteleista. Teoksessa ”Helsingin kadunnimet” (Helsingin kaupunki, 1970) on lyhyt selostus kadun nimihistoriasta. Paljolti samoihin lähteisiin tukeutuu Wikipedian osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevankatu oleva artikkeli Kalevankadusta.
Aika heikosti on kirjoitettu suomeksi Britti imperiumista.
Tuorein Pikistä löytämäni teos on vuodelta 2004
Daniell, Christopher: Matkaopas historiaan : Englanti
Vuodelta 1993 löytyy myös historiateos.
Historiahan ei oikeastaan vanhene...
Leinonen, Hannu: Iso-Britannia : imperiumista Euroopan reunalle.
Kansojen historia sarjasta löytyy imperiumien ja Ison- Britanniankin historiaa, mutta ne ovat jaksoteltu vuosisadoittain eli yhden maan seuraaminen vaatii monen kirjan kahlaamista.
Yliopistokirjastoista löytyy Imperiumeja käsitteleviä aineistoja myös suomeksi, mutta ne ovat yleensä keskittyneet johonkin aiheeseen. Yleisteoksia ei uusimpien joukossa näkynyt.
Historia netistä voi löytää joitakin viitteitä imperiumeihin.
http://historianet.fi/...
En löydä tätä Helmet-kirjastoista. Kylläpä sen luulisi löytyvän sentään tästä yhteiskirjastosta:
Hakaniemenranta 6:n yhteiskirjasto
Arkistojen henkilökunta
Katariina Rouvala, erityisasiantuntija, puh. 0295 333 277
Helinä Uusitalo, erityisasiantuntija, puh. 0295 333 298
Arkistojen sähköpostiosoite
Osoitteeseen arkisto[ät]kotus.fi voi lähettää kaikki aineistoihin liittyvät yhteydenotot.
Kotimaisten kielten keskuksen, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO), Opetushallituksen ja Suomen Akatemian yhteiskirjasto sijaitsee Hakaniemenranta 6:ssa, ensimmäisessä kerroksessa.
Kirjasto on avoinna maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin 12.00–15.45 sekä torstaisin ja perjantaisin 9.00–12.00. Juhlapyhien aattoina kirjasto...
Yksittäisellä lainaajalla on oikeus omalla päätöksellään pitää ns. lainaushistoriaansa tallessa, mutta tämä tieto on vain asiakkaan itsensä käytössä.
Kirjastolla ei ole oikeutta säilyttää lainaajaan liittyvää koottua tilastotietoa eli ns. lainausprofiilia. Kun laina on palautettu, tieto sen viimeisestä lainaajasta säilyy seuraavaan lainaustapahtumaan saakka, sen jälkeen se pyyhkiytyy lopullisesti pois. Tätä tietoa viimeisestä lainaajasta ei voi yhdistää asiakkaan muihin palautuksiin, sen tehtävänä on vain tilapäinen tiedon säilytys mahdollisten sotkujen varalta.
Heikki Poroila
