Kyseessä on saksalaisen Peter Bicshelin novellikokoelma Lastentarinoita (Kindergeschichten, suom. Markku Mannila, Otava, 1982). Kokoelmaan sisältyy novelli Terveisiä Joodokilta, jossa on mainitsemasi Joodok-eno. Lastentarinoita Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6832https://vaski.finna.fi/
Suomen esihistoriallinen aika on melkoisen pitkä. Se alkaa jääkaudesta ja jatkuu pohjolan viikinkiajan loppuun ja kristinuskon tuloon. https://web.archive.org/web/20160411022107/http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria
Koska kirjoitettuja lähteitä ei ole, on ihmisten arki jäänyt arvailujen varaan. Emme aivan varmasti tiedä, miten he suhtautuivat vähäväkisiin kanssakulkijoihinsa.
file:///C:/Users/e23lib/Downloads/58694-Artikkelin%20teksti-59976-1-10-20160620%20(1).pdf Ihmiskuvaa voidaan hahmottaa esimerkiksi esinenäyttelyjen perusteella.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/154774/ihmisjak.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Monissa suomen historiasta kertovissa kirjoissa on pieni...
Suosittelen tutustumaan kirjastot.fi-sivustolta löytyvään Koulutus ja opiskelu-sivuun, josta löytyy tietoa koulutusta tarjoavista oppilaitoksista: www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Monissa oppilaitoksissa voi nykyään opiskella monimuotokoulutuksena, jossa suuren osa opinnoista voi suorittaa etäopiskeluna.
Kirjastolakiin kannattaa myös tutustua, sillä pätevyysvaatimukset ovat muuttuneet viime vuosina.
Kysy kirjastonhoitajalta -palstalta kysytään kirjastoalalle kouluttautumisesta usein, ja kannattaa myös etsiä vanhoja vastauksia mm. hakusanalla kirjastoala.
Kappale "Kun", jonka alkuperäinen nimi on "Du", sisältyy nuotteihin "Suklaasydän : piikkikorot ja ihanat iskelmät" (F-Kustannus, 2011), "Elämää ja erotiikkaa : Junnun parhaat" (F-Kustannus, 2005) ja "Sanojen takana Juha Vainio : 80 Juha Vainion laulua" (Warner/Chappell Music Finland, 1998). Kaikissa näissä nuoteissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Ruotsinkielisin sanoin laulu sisältyy myös nuottiin Zetterlund, Monica: "Monica Z : sångbok : 69 sånger inspelade med Monica Zetterlund" (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1997).
Laulu alkaa: "Kun sua katselen, tunnen kutsun kuumeisen". Laulun on säveltänyt Bo Nilsson. Alkuperäiset sanat on tehnyt Cornelis Vreeswijk ja suomenkieliset sanat ovat Juha Vainion.
Tälle VeniceExpert-sivustolle on koottu Tallinnan luomu- ja ekokauppoja. Sitä,mikä niistä muistuttaa eniten Ruohonjuuri-myymäläketjua, on vaikea sanoa:
https://www.veniceexpert.com/tallinnan-eko-ja-luomukaupat.html
En löytänyt tietoa Suomen käytännöistä, mutta esimerkiksi Hong Kongin tautikeskus (Centre for Health Protection) suosittelee tuhkausta: https://www.chp.gov.hk/files/pdf/grp-guideline-hp-ic-precautions_for_handling_and_disposal_of_dead_bodies_en.pdf.
Tiedämme vielä kovin vähän uudesta koronaviruksesta (COVID-19). Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (http://thl.fi/) on asiantuntijataho, joka seuraa ja arvioi koronavirustilannetta.
Valitettavasti minulla ei ole kirjastosulun aikana pääsyä Tiihosen koko tuotantoon, joten voi olla, että etsimäsi runo ei ole lukemissani kokoelmissa. Kävin kuitenkin läpi kymmenen Tiihosen kokoelmaa (Sarkunmäen palo 1975, Teille ei tarjoilla enää 1978, Arjen armada 1980, Eroikka 1982, Hyvät pahat ja rumat 1984, Enkelin tavara 1986, Boxtrot 1998, Eros 2002, Largo 2004 ja Jumalan sumu 2009). Näiden kokoelmien runoista kuvaukseesi voisi sopia Aurinkosirkus-runo kokoelmasta Eroikka tai Kiima-runo kokoelmasta Eros.
Kysymyksessä kuvailtu kirja voisi olla Marja-Leena Tiaisen Alex ja pelon aika (Tammi, 2006). Alexin tarina jatkuu kirjoissa Alex, Aisha ja Sam (Tammi, 2007) ja Alex, Aisha ja toivon aika (Tammi, 2008).
14-vuotias Alexander Sylvanov asuu maassa, jossa poljetaan ihmisoikeuksia. Alexin isä Anton on vallanpitäjien mustalla listalla, ja myös isoveli Zaza on sekaantunut politiikkaan. Alexin elämä on kuitenkin turvallisissa uomissa aina siihen päivään asti, kun Plataanikaupungissa räjähtää tuhoisa pommi. Isoveli Zaza lähtee karkuun, ja turvallisuuspoliisi pidättää Antonin. Alex on järkyttynyt ja peloissaan. Eivät kai isä ja veli mitään terroristeja sentään ole? Syksy kuluu, eivätkä isä ja veli palaa. Vuokraemäntä Lidia huolehtii Alexista, mutta...
Sudet ovat laumaeläimiä, joilla on tarkat reviirit. Ne merkitsevät reviirinsä rajat hajuposteilla ja puolustavat aluetta muilta lajitovereiltaan. Lauman hajuposti on vakava varoitus vieraille susille loitolla pysymisestä. Laumojen kohtaaminen voi johtaa taisteluun, häviäjän kuolemaan ja kannibalismiin. Sudet siis saattavat syödä laumojen välienselvittelyissä kuolleitten laijotovereidensa ruhoja.
On myös viitteitä siitä, että sudet saattavat nälkäänsä syödä esimerkiksi metsästäjien ansalankoihin kuolleita lajitovereitaan. Tätä käyttäytymistä on esiintynyt dokumentoidusti ainakin Alaskassa.
Lisätietoja ja lähteitä:
Pulliainen, Erkki Suomalainen susi (2019)
Artikkeli susien lajinsisäisestä väkivallasta Alaskassa
Ikävä kyllä meillä ei kirjastossa ole riittävää asiantuntemusta arvioida esineiden arvoa. Kuvassa näkyvät kermakot ovat kauniita ja ilmeisen hyvässä kunnossa, joten kyllä niille varmasti ostaja löytyy.
Antiikkiliikkeiden kautta on mahdollista saada hinta-arvioita vanhoista esineistä. Nykypäivänä he voivat vastata kyselyihin myös sähköpostitse.
Varmaankin huumaa, sillä polttoaine höyryt ovat ampiaisille tappavia. Kenties kyse on jonkinlaisesta vaaran viehetyksestä. https://www.yarrarangeslandcare.org.au/images/Wasp_Information_v3.pdf
https://extension.okstate.edu/fact-sheets/paper-wasps-yellowjackets-and-other-stinging-wasps.html
Lisätietoa saat esim. Ötökkätieto.fi
Hei
"Toinen kuudenikäinen
Palaa kasvot tummuen
Syliin oman äidin alla pommien...
Lapset leikkii pihoillaan, Äidit valvoo omiaan
Vaan jossain perheet kodin jättää saa
Lapsi koskaan tiedä ei
Minne miehet isän vei
Lapsensilmin katsoo lapsi maailmaa…"
Nähdäkseni tämä toinen kuudenikäinen on jossakin konfliktialueella ja isä lienee toisinajattelija, jonka "miehet" vievät. Isän kohtalosta lapsi ei saa koskaan tietää.
Tämähän on totta monissa maissa tänäkin päivänä.
Englantilaisen Philip Larkinin tuotantoa on suomennettu varsin vähän. Mainitsemassasi Maailman runosydän –antologiassa on viisi Larkinin runoa Jyrki Kiiskisen ja Risto Ahdin suomennoksina. Teos Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja (toim. Salme Saure, 1995) sisältää runon Seuraava, olkaa hyvä (Next, please) Pekka Saurin suomennoksena. Kari Aronpuro on suomentanut runon Häätuuli (Wedding Wind), joka on luettavissa Aronpuron runojen kokoelmasta Retro 1964-2008 (toim. Vesa Haapala, 2010).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/Record/outi.1001043
https://finna.fi/Record/outi.309450
Suomen pankki halusi välttää varojensa sitomista markkoihin. Ne eivät enää olleet virallista valuuttaa, mutta niihin oli sitoutunut paljon rahaa.
Suomen pankin vuosikertomuksessa 2012 todetään:"Rahoitusmarkkinoiden haavoittuvuuden vuoksi on tärkeää välttää epävarmuutta lisääviä tekijöitä. Vuonna 2012 tällaiseksi tekijäksi nousi markkinoiden läpinäkyvyyden osittainen puutteellisuus, joka vaikeutti pankkiriskien hinnoittelua. Vakuudellisen varainhankinnan lisääntymisen myötä kasvanut pankkien varojen sitoutuneisuus oli niin ikään yksi tekijä. Markkinoilla esiintyi myös epätietoisuutta siitä, miten vertailukelpoisia eri pankkien lainanhoitojoustot ja vakavaraisuuslaskennan riskipainot olivat" Suomen pankki
Markkoja palautui paljon, mutta...
Vuosittain tuhottavaksi päätyy n. 500 000 kiloa apteekeista, terveydenhuollosta sekä kuntien jätehuollosta (kotitalouksista) tulevaa lääkejätettä. Jätelaki määrää, että lääkejäte kerätään erilleen muusta jätteestä ja toimitetaan asianmukaisesti vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Hyvistä käytännöistä huolimatta lääkkeitä uskotaan päätyvän vuosittain viemäriin ja sekajätteeseen kymmeniä tuhansia kiloja.
Suomalaiset ovat omaksuneet lääkejätteen asianmukaiseen hävittämiseen liittyvän ohjeistuksen suhteellisen hyvin. Yli puolet kuluttajista vie lääkkeensä apteekkiin tai kunnan järjestämään hävityspisteeseen ja käyttämättömistä lääkkeistä arviolta 60-80% palautuu asianmukaisesti hävitettäväksi.
Lähde:
Ari Rytsy, Jäteongelma. - Farmasia 3/2016...
Jean Estorilin (Mabel Esther Allan) Anne-sarjaa on ilmestynyt alkukielellä kaiken kaikkiaan 11 osaa. Alkukielisessä teoksessa päähenkilö on nimeltään Drina. Sarjasta on suomennettu vain viisi osaa ja mainitsemasi Anne Skotlannissa (Drina dances again, 1960) on siis sarjan viides ja viimeinen suomennettu osa.
https://www.fantasticfiction.com/a/mabel-esther-allan/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au40141acd-7b91-49cf-99c9-d…
Kysymäsi kaltaista jakelulista-osoitetta ei ole eduskunnan sivuilla, joten jokainen sähköpostiosoite täytyy kirjoittaa erikseen.
Kansanedustajien osoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)eduskunta.fi ja eduskunnan sivuilta löytyy lista kansanedustajista aakkosjärjestyksessä: https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/Kansanedustajat-aakko…;
Suomalaisten sijoituksista Billboard-listoilla ei todennäköisesti ole olemassa erillistä seurantaa tai tilastointia, ainakaan helposti verkossa saatavilla.
Listoja on myös useita erilaisia, ne löytyvät osoitteesta Chart Landing Pages – Billboard. Esimerkiksi Billboard 200 -listalla (Billboard 200 – Billboard) seurataan myydyimpien ja nykyään myös streamatuimpien albumien sijoituksia viikottain. Hakutoiminnolla listauksia pystyy selaamaan ainakin 1960-luvulle asti. Sivustolla voi myös kokeilla yleisesti hakea suomalaisia artisteja ja uutisia, mutta erillistä artistiluetteloa tuloksista ei saa.
Billboardin listoista on julkaistu kirjoja, esimerkiksi Billboard's hottest hot 100 hits | Kyyti-kirjastot | Finna.fi. Kirjat...
Marcus Junius Brutus (85-42 eKr.) oli merkittävä roomalainen poliitikko, puhuja sekä kenties yksi historian kuuluisimmista salamurhaajista. Brutus syntyi nimekkääseen Juniuksen plebeijisukuun, mutta ei voinut edetä poliittisella urallaan, koska hänen isänsä oli 80-luvulla eKr. nimetty valtion viholliseksi Lucius Cornelius Sullan proskriptioissa. Noin vuonna 59 eKr. Quintus Servilius Caepio adoptoi jo aikuisen Brutuksen, jonka jälkeen hänen viralliseksi nimekseen tuli Quintus Caepio Brutus. Adoptoinnin jälkeen Brutus kykeni edistämään julkista uraansa.
Brutus toimi poliittisella urallaan varsin huomattavissa toimissa. Hän oli esimerkiksi Gallia cisalpinassa (vastaa suurin piirtein nykyistä Pohjois-Italiaa) ensin maaherrana ja sitten...
Hipsuvarvas ja Nököhammas on käännös englantilaisen May C. Byronin kirjoittamasta tarinasta Twinkletoes and Nibblenuts (1917). Helmi Krohnin suomennos julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1920.
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audd7dd300-0b2c-43e1-a056-5…
