En löytänyt tietoa Suomen käytännöistä, mutta esimerkiksi Hong Kongin tautikeskus (Centre for Health Protection) suosittelee tuhkausta: https://www.chp.gov.hk/files/pdf/grp-guideline-hp-ic-precautions_for_handling_and_disposal_of_dead_bodies_en.pdf.
Tiedämme vielä kovin vähän uudesta koronaviruksesta (COVID-19). Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (http://thl.fi/) on asiantuntijataho, joka seuraa ja arvioi koronavirustilannetta.
Laulu on Georg Malmsténin säveltämä ”Pikku Tipin laulu” satukuunnelmasta ”Onnea etsimässä”. Laulu alkaa: ”Mä pikkulintu oksalla nyt laulan riemuiten” tai ”Mä pikku lintu oksalla nyt laulan riemuiten”.
Laulun sanoittajasta on erilaisia tietoja. Esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannassa laulun sanoittajaksi nimetään Georg Malmstén, mutta yhden viitteen mukaan sanoittaja on tuntematon. Kansalliskirjaston hakupalvelusta löytyy nuotti, jonka tiedoissa sanoittajiksi on nimetty R. R. Ryynänen ja Karin Mandelstam. Todennäköisesti Karin Mandelstam on kirjoittanut laulun ruotsinkielisen sanoituksen, sillä nuotissa ovat myös laulun ruotsinkieliset sanat. Laulun ruotsinkielinen nimi on ”Lilla Tippis visa” ja se alkaa: ”Jag är en liten fågel...
Kysymykseesi on vaikea löytää tarkkoja lukuja. Tässä artikkelissa mainitaan, että linnut syövät kolmanneksen hyttysistä:
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/1238022
Voisi siis olettaa, että linnut syövät myös tuhohyönteisiä suuren määrän.
Tiedämme, että esimerkiksi puukiipijä on merkittävässä roolissa kirjanpainajan torjunnassa. Kirjanpainaja on merkittävä metsien tuholainen.
https://www.puutarhakauppa.fi/index.php/uusin-juttu/144-linnut-viljelijan-apureina
Sen sijaan en löytänyt tietoa oravien roolista tuholaiskantojen harventajina. Oravat syövät jonkin verran hyönteisiä, mutta niiden pääravintona ovat kuitenkin kävyt. Oravia on myös määrällisesti vähemmän kuin lintuja.
Kertomus Na pervom duhanii - löytyy Makaninin teoksesta nimeltä Utrata - povesti i rasskazy, jota on saatavilla Korson kirjastosta.
Saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi - ainakin tällä hetkellä se on siellä paikalla. Korson kirjaston puhelinnumero on 83932251, ja hyllyssä olevan kirjan voit tilata maksutta pääkaupunkiseudulla toiseen kirjastoon.
Myös yliopiston kirjastolta löytyy kyseistä teosta, mutta ainakin kurssikirjalainaamo on suljettuna vielä heinäkuun loppuun saakka. Yliopiston kirjaston niteiden sijainti- ja saatavuustietoja voit tarkistaa osoitteesta http://wwls.lib.helsinki.fi/lomake.html
Kirjaa on aikuisten osastolla vapaana ja varastossakin pari kappaletta. Lisäksi lähikirjastoista löytyy vapaita kappaleita.
Näet itse kirjan tilanteen osoitteessa http://weborigo.lappeenranta.fi tai kirjaston kotisivut osoitteessa http://www.lappeenranta.fi/kirjasto -> Aineistohaku.
Jos haluat, että kirja varataan sinulle, ilmoita sähköpostitse (kirjasto@lappeenranta.fi) tai puhelimella 05-6162341.
Hei, Suomen kielen ja ruotsin kielen lautakuntien kannanotto julkishallinnon erisnimistä ja niiden suunnittelusta
Lautakunnat ovat vakavasti huolestuneita julkisessa nimistönsuunnittelussa esiintyvistä puutteista ja siitä, että uudistuksia suunniteltaessa ei ole käytetty kieli- ja nimistöasiantuntemusta.
Lautakuntien kannanotto on osoitteessa:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3398
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuskuksen
Nimistönhuollon neuvontapuhelin 020 781 3203 (maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9–11)
Oulun kaupunginkirjastossa voi saada maksutonta henkilökohtaista opastusta kirjastossa käytössä oleviin tiedonlähteisiin http://www.ouka.fi/kirjasto/tiedonhaku/index.html . Varauksen opastukseen voi tehdä netillä, puhelimitse tai sähköpostitse http://www.ouka.fi/kirjasto/tiedonhaku/tiedonhakulomake.html . Lisäksi on tiedonhaun ja internetin opetusryhmiä http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/tietotekniikkapalvelut3.html . Refworks-opastusta ei Oulun kaupunginkirjastossa anneta. Yliopistojen kirjastot tarjoavat Refworks-viitteidenhallintajärjestelmää asiakkaidensa käyttöön. Oulun yliopiston kirjasto järjestää aiheesta tietoiskuja http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=253 . Jos ei pääse tietoiskuihin, voi tiedustella henkilökohtaista...
Punakaartilaisten hauta on Kaupintie 22:n ja Tinatie 2:n välistä lähtevän ulkoilutien ja sähköradan vierellä, kukkulan alarinteellä. Paikalla on vuonna 1996 paljastettu muistolaatta, jossa teksti 24 haudatusta punakaartilaisesta, jotka kuolivat 12.4.1918.
Helsingissä oli vuonna 1918 Englannin kuninkaallisen laivaston neljä E-luokan sekä kolme C-luokan sukellusvenettä. Välttääkseen alusten joutumisen saksalaisten käsiin, brittikomentaja tuhosi veneensä räjäyttämällä ne Harmajan edustalla 4.4.1918.
Lähteet: Antero Rautio: Pääkaupunkiseudun julkiset muistomerkit ja taideteokset ( Karisto, 1998)
Markku Melkko: Suomen sukellusveneet ( Minerva, 2008)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1472266__Santero%20rautio_…
Valitettavasti kysymääsi kirjaa ei etsinnöistä huolimatta ole löytynyt. Satua on kyselty lastenkirjastonhoitajilta, yritetty etsiä sopivalta tuntuvista satukirjoista ja peräänkuulutettu kirjastoväen valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta tuloksetta.
Kysymäsi laajuista bibliografiaa ei tietääkseni ole olemassa. 1970-luvulta 90-luvun loppupuolelle Helsingin yliopiston kirjasto julkaisi Suomen kirjallisuus -nimistä vuosiluetteloa, jossa myös käännöskirjat olivat omassa luokassaan lueteltuina.
Nykyisin painettuja luetteloita ei julkaista, mutta verkossa vapaasti käytettävissä olevasta Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyy periaatteessa kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus. Tietokannan hakuun pääset osoitteessa finna.fi/. Sinun kannattaa käyttää tarkennettua hakua ja aloittaa merkitsemällä hakusanaksi lyhenne eng (hakutyyppi alkuteoksen kieli). Toisena hakusanana voit käyttää UDK-luokkaa 820, englanninkielinen kirjallisuus, se mm. rajaa hakusi kaunokirjallisuuteen. Tarkemman...
Meillähän kirjaston alakerrassa sijaitsee Mediamaja, josta saa apua tietoteknisiin ongelmiin, joten jos päivityksessä tarvitsette apua niin sieltä kyllä löytyy. Mediamaja on auki arkisin nyt vielä toukokuussa ma,ti, to 12-18 ja pe 10-16. Siellä päivitys ainakin onnistuu ilman ongelmia.
Tšekkolovakialaisen kommunistipoliitikon Artur Londonin (1915 – 1986) alunperin ranskaksi kirjoittama teos L’aveu : dans l’engrenage du Procès de Prague ilmestyi vuonna 1968. Se käännettiin tšekiksi jo vuonna 1969 nimellä Doznání : V soukolí pražského procesu. Teoksen käänsi Ivo Fleischmann. Toinen painos teoksesta ilmestyi vuonna 1990.
http://www.nkp.cz/
http://aleph.nkp.cz/F/1YBY54QX9FTGEFRQUJBKRYGDQYTX7KDQ183LKEKBJ2HK35DVC…
https://global.britannica.com/biography/Artur-London
https://fi.wikipedia.org/wiki/Artur_London
Olet jo löytänyt vuonna 1947 syntyneitä suomalaisia runoilijoita paljon. En löytänyt muita kuin yhden lisää: Marja-Leena Koski, jolta on ilmestynyt kaksi runokokoelmaa: "Valvottu uni" ja "Tukka tulessa".
Kappale sisältyy ainakin teokseen Suuri iskelmätoivelaulukirja, jota on aika hyvin saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Lähde:
Viola – Suomen kansallisdiskografia
Einari Vuorelan runo Rikasmies ja aarreaitta julkaistiin runokokoelmassa Kolmen teinin lauluja (1928), joka on Vuorelan, Heikki Asunnan ja Martti Merenmaan yhteinen kokoelma. Kolmen teinin lauluja kuuluu Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavaraston kokoelmiin. Teoksen saatavuuden voitte tarkistaa alla olevasta linkistä.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1144146__Skolmen%20teinin%20lauluja__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Viime kesäisessä (2017) Romanovs Newsin numerossa suvun nykyiset jäsenet leimaavat koko tarinan pelkäksi legendaksi ja ainakaan kesään 2017 mennessä ei dna-testejä oltu tehty. Jos osaatte englantia niin juttu on luettavissa verkossa osoittessa http://yourievsky.net/upload/Romanov_News_111_ENG.pdf
Artikkeli alkaa sivulta 49. Artikkelissa viitattu vuonna 2016 esitetty tv-dokumenttiin, joka on edelleen verkossa nähtävissä, mutta se vaatisi venäjän kielen taitoa. Se löytyy osoitteesta: https://russia.tv/brand/show/brand_id/61971
Ilmeisesti Seuran artikkeli perustuu tähän tv-dokumenttiin.
Suomen kuvalehden ja Ilta-sanomien vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjastossa. Ilta-Sanomat on luettavissa mikrofilmattuna. Voitte pyytää aineiston käyttöönne Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
Karl Johan Lindin teos Ur en själasörjares anteckningar angående sinnessjuka och deras vård: 1. (1911) on Kansalliskirjaston kokoelmissa, mutta sieltä sitä ei saa kotilainaan, teos on siis käytettävissä vain lukusalissa. Teoksen voi tilata kaukolainaan Kuopion Varastokirjastosta. Lisää kaukopalvelusta voitte lukea alla olevasta linkistä.
Finna.fi https://finna.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Helmetin Kaukopalvelu http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://finna.fi/Record/vaari....
Kollegani Anja Korkala Sellon ja Tapiolan kirjastoista tiesi että kyse on sanasta moping eli murjottava. Myrtle sanoo elokuvassa Ronille että miksi tämä tietäisikään hänestä ” Who would ever talk about ugly, miserable, moping, moaning Myrtle.” eli ”Kuka puhuisikaan rumasta, surkeasta, murjottavasta/mököttävästä, voihkivasta/valittavasta Myrtlestä?"
Sudet ovat laumaeläimiä, joilla on tarkat reviirit. Ne merkitsevät reviirinsä rajat hajuposteilla ja puolustavat aluetta muilta lajitovereiltaan. Lauman hajuposti on vakava varoitus vieraille susille loitolla pysymisestä. Laumojen kohtaaminen voi johtaa taisteluun, häviäjän kuolemaan ja kannibalismiin. Sudet siis saattavat syödä laumojen välienselvittelyissä kuolleitten laijotovereidensa ruhoja.
On myös viitteitä siitä, että sudet saattavat nälkäänsä syödä esimerkiksi metsästäjien ansalankoihin kuolleita lajitovereitaan. Tätä käyttäytymistä on esiintynyt dokumentoidusti ainakin Alaskassa.
Lisätietoja ja lähteitä:
Pulliainen, Erkki Suomalainen susi (2019)
Artikkeli susien lajinsisäisestä väkivallasta Alaskassa
