Kari Tuomisaari on sanoittanut kappaleen "Long tall Sally" suomeksi nimellä "Rehtorin luiseva Salli". Long tarkoittaa pitkää ja tall pitkää tai kookasta ja Sally on naisen nimi.
Tähän kysymykseen on vaikea vastata yleisluontoisesti, sillä jokainen kirja kannustaa omalla tavallaan lukijaa jatkamaan eteenpäin. Kirja voi herättää lukijan mielenkiinnon esimerkiksi jännittävällä ja vaikeasti ennalta arvattavalla juonikuviolla tai hauskoilla tai erikoisilla henkilöhahmoilla. Rikosromaanissa lukija saattaa "koukuttua" jännityksen tunteeseen tai innostua siitä, että hän pääsee johtolankoja seuraamalla ratkomaan arvoitusta yhdessä kirjan salapoliisin kanssa.
Tässä muutamia vanhempia oppaita lasten kasvatukseen (kyseisiltä tekijöiltä saattaa löytyä muitakin kasvatusoppaita):
Gordon Thomas, Viisaat vanhemmat (alkuperäinen painos 1970):
https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=%22viisaat+vanhemmat%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22
Koch Jaroslav, Onnellinen lapsi: Vauvaikäisen kotikasvatus (alkuperäinen painos 1976):
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22onnellinen+lapsi+%3A+vauvaik%C3%A4isen+kotikasvatus%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Makarenko A.S., Lasten kotikasvatus (1950):
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Lasten+...
Mikäli kysymyksessä tarkoitetaan itsenäisen Suomen historian ensimmäistä pääministeriä, oli hän Pehr Evind Svinhufvud.
Kun bolshevikkit kaatoivat lokakuun (1917) vallankumouksessa Venäjän väliaikaisen hallituksen, ei Suomen senaatti tunnustanut heitä enää Suomen korkeimman vallan haltijoiksi. Suomen senaatti totesi Suomen ja Venäjän valtioyhteyden lakanneen. 15.11.1917 eduskunta julistautui Suomen korkeimman vallan haltijaksi, ja valitsi 27.11 itsenäisyyssenaatin, jonka puheenjohtajana eli pääministerinä Svinhufvud toimi.
Lisää aiheesta voi lukea Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kansallisbibliografiasta:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/501
Tekijänoikeus on voimassa kirjailijan eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Sata vuotta sitten ilmestyneen kirjan tekijänoikeudet saattavat olla vielä voimassa, jos kirjailija on elänyt vielä vaikkapa 1960-luvulla.
Teoksen suoja-ajan päättymisen jälkeen tekstiä saa käyttää vapaasti eli sen voi myös suomentaa. Kannattaa kuitenkin varmistaa, ettei teosta ole suomennettu koskaan aiemmin, koska kääntäjällekin muodostuu oma tekijänoikeutensa.
Tietoa tekijänoikeuksista löytyy Sanaston sivuilta.
Kokeilin asiaa windows tietokoneella ja Iphone puhelimella. Kokeilussa molemmat antoivat saman alimman hinnan arviot sekä selaimella että puhelimen aplikaatioilla.
Hnnat varmaan nousevat varaamisen aikana esim. paremman palvelupaketin esim. matkatavaroiden, ilmaisen peruutuksen tai matkustusajankohdan muuttuessa.
Joskus myös matkan kysyntä nostaa hintoja esim. kerran kaveriporukan varatessa 50 hengen voimin matkaa Kosovoon, noisivat hinnat varaajien määrän takia. Viikkoa ennen varanneet saivat halvemman hinnan kuin viikkoa myöhemmin varanneet porukan jäsenet.
Tietenkin myös ei matkantarjoajien sivustoilla voivat hinnat vaihdella huomattavasti.
MTV.fi sivun uutisista löytyi Jussi Rintalan asiantuntijalausunto aiheesta:"– Lentolippujen...
Runo löytyy kirjasta Kultainen aapinen / laatineet Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen ; kuvitus Maija Karma (useita painoksia).
Runon nimi on Salakka ja sisällysluettelossa tekijätiedoksi on merkitty: Anna Maria Roosin mukaan.
Pienen etsinnän jälkeen olemme tulleet siihen tulokseen että sinulla on puutarhassasi isopirkon toukka (Anatis ocellata). Lisätietoa löytyy mm. https://www.otokkatieto.fi/species?id=663
Helsingin kaupunginkirjastoon on tulossa kolme kappaletta tiedustelemaanne kirjaa: Levine, Judith: Not buying it : My year without shopping. Kirjan ilmestymisajankohdaksi on ilmoitettu Helmikuu, 2007, joten on mahdotonta sanoa tarkkaa ajankohtaa siitä milloin kirja ilmesyy Helmet-tietokantaan. Heti kun ensimmäinen nide ilmestyy tietokantaan siitä voi tehdä varauksen. Kannattaa siis seurata tilanna verkko-osoittessa: www.helmet.fi
Etsimääsi kirjaa ei löydy mistään suomalaisesta kirjastosta, eikä edes viitettä siitä että tällainen kirja olisi olemassa. Onko kyse jostain uutuudesta joka ei ole vielä ilmestynyt? Vai mahdollisesti opinnäytetyöstä jota ei ole luetteloitu käytössämme oleviin tietokantoihin?
Sibelius-Akatemian kirjasto voinee opastaa eteenpäin tiedonhaussa.
Tähän kysymykseen on vastattu myös maaliskuussa. Vastaus on edelleen sama kuin silloin: kustantajan kotisivuilta ei löydy tietoa jatko-osien suomentamisesta. Jos haluat kysyä asiaa suoraan kustantajalta, WSOYn sivuilla on palautelomake sitä varten.
Ohessa vielä maaliskuussa annettu vastaus:
Libba Braylta on ilmestynyt tähän mennessä kolme kirjaa, A great and terrible beauty, Rebel angels ja The sweet far thing. Ensinmainittu julkaistiin vuonna 2007 suomeksi nimellä Kauhun ja kauneuden valtakunta. Kaksi muuta ovat sen jatko-osia. Niiden ilmestymisestä Suomessa ei ole ainakaan vielä tietoa kustantajan verkkosivuilla (www.wsoy.fi).
Kysymäsi kirja löytyy kaikenkaikkiaan 9 Vaski-kirjastosta, tällä hetkellä se on niistä jokaisessa vieläpä hyllyssä! Pääkirjastosta sen löytää Luonto ja harrasteet -aihealueelta uuden kirjastotalon toisesta kerroksesta, luokka on 58.9 ja tekijä Judson, Olivia. Saatavuuden voi tarkistaa myös verkosta, osoitteesta http://www.turku.fi/vaski . Tässä vielä suora linkki kysymäsi teoksen tietoihin:
https://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?boo1=AND&dat1=tohtori+tatjanan+seks…
Monissa kirjastoissa on mahdollisuus musiikin kuuntelemiseen kirjaston tiloissa, ja tällaisissa kirjastoissa on tarjolla asiakkaille myös kuulokkeita. On myös mahdollista, että kirjastossa on varauduttu kuulokkeilla myös tietokoneiden kanssa työskentelyssä. Kaikissa kirjastoissa kuuntelemisen mahdollisuutta ei kuitenkaan ole.
Asia selviää vain kysymällä suoraan vaikka puhelimitse siitä kirjastosta, jossa kysyjä haluaisi YouTuben videoita kuunnella. Kaikkien pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://helmet.fi sivun oikeassa reunassa olevasta Löydä kirjastosi -kohdasta.
Heikki Poroila
Pakkasilta-niminen kuva löytyi Suomen kansan aikakirjat osasta 8, sivulta 605. Kollega tunnisti maalauksen Y. Y. Kleverin teokseksi Nevski Prospekt illalla (1870).
Kirja on Mette Newthin kirjoittama Pimeä valo (Tammi 1998). Norjankielisen alkuteoksen nimi on Det mörke lyset. HelMet-verkkokirjaston sivulla
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1426849__Spime%C3%A4%20val… on tiedot tämän nuortenkirjan saatavuudesta pääkaupunkiseudulla.
Oheisesta Liikenteen turvallisuusvirasto TraFin sivulta löytyvät pakettiautoja koskevat nopeusrajoitukset:
http://www.trafi.fi/autoilu/auton_kaytto/nopeusrajoitukset
Hei!
Suomen kokonaisveroaste eli Verokertymä suhteessa bruttokansantuotteeseen löytyy avoimesta kansantalouden tilinpidon tietokannasta.
Katso sivun http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/kan/vtp/vtp_fi.asp
taulukoista Lisätiedot 1975-2012, Valitse osataulukko, tee valinnat (Valintaohje) eli Valitse Verokertymä suhteessa bruttokansantuotteeseen jne.
Tilastotiedot myös liitetiedostossa.
Terveisin,
Tauno Tyllinen
TILASTOKESKUS
TILASTOTIETOPALVELUT
Ma - pe 9.00 - 16.00
puh. 09 1734 2220
sähköposti: info@tilastokeskus.fi
Seuraa meitä:
www.facebook.com/Tilastotohtori
https://twitter.com/tilastokeskus
.......................................................................
Kyseinen lause esiintyy Kivimiehen v. 1956 Suomalainen Suomi-lehteen kirjoittamassa artikkelissa Laaki talrikilla eli mietteitä ”kirjallisesta esitystaidosta”, jossa lause menee seuraavanlaisesti: ”Ja jotta kohta sata vuotta tyyliopitta villiytyneen suomen proosan turruttamat aivot saataisiin ajattelemaan, tajuamaan ja näkemään tyyliä, niiden kallokuorta on käsitykseni mukaan kumautettava halolla. ”
Artikkeli löytyy Suomalainen Suomi lehden numerosta 8/1956, sivuilta 479-483, ja lainattu lause sivulta 480.
Helsingissä artikkelin voi käydä lukemassa Pasilan kirjastossa, jonka varastosta kyseisenkin lehden vanhoja numeroita löytyy.
