Sota-ajan päivärahoista on kirjoittanut Marko Palokangas Kylkirauta-lehdessä Perinnetietoutta -palstalla 3/2018. Päiväraha vaihteli sotilasarvon mukaan sekä ajan myötä. Rintamasotilaan päiväraha poikkesi kotijoukkojen vastaavasta. Helmikuusta 1940 alkaen myös kiinteää peruskuukausipalkkaa maksettiin, johon vaikutti perheen koon lisäksi paikkakuntakohtaiset arvoluokitukset. Vaihteluväli siis oli melkoinen. Pienimmillään talvisodan alussa sotamiehen päiväraha oli 5,00 mk.
Lähde ja lisätietoja:
Palokangas, M. (2018). Perinnetietoutta - tiesitkö tätä? Päiväraha ja sota-ajan palkka. Kylkirauta, 3, 34.
Kemin ohitustie on valmistunut vuonna 1980. Tien jatko-osa Tornioon avautui 2001.LähteetHelsingin Sanomat 24.9.1980: Perämerentien viimeinen osuus valmistui Kemissä Valtatie 4 historia (Matti Grönroos): https://www.mattigronroos.fi/w/index.php/Valtatie_4#KemiHelsingin Sanomat 16.9.2001: Tornion-Keminmaan moottoritie avautuu torsona https://www.hs.fi/suomi/art-2000003997154.htmlWikipedia: Valtatie 29 https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtatie_29Wikipedia: Valtatie 4 historia https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtatien_4_historia#Kemin_seutu
Kyseessä on Elina Vaaran runo ”Balladi”. Se löytyy ainakin CD-levyltä Sydänyön lauluja (Lintu, 2008) Pekka Ristolan säveltämänä ja Timo Kaitaron esittämänä. Nuotit löytyvät teoksesta Sininen laulu : runoja ja sävelmiä (Musiikki Fazer, 1977).
Ilmeisesti myös Einari Marvia on säveltänyt kappaleen, mutta se taitaa löytyä esitettynä ainoastaan vanhalta C-kasetilta Einari Marvian lauluja I. Esittäjä on mezzosopraano Eeva-Liisa Saarinen. Tieto löytyy arkistoluettelosta osoitteesta https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94602/688a%20Marvia.pdf?sequence=2. Kasettia ei näytä listatun Kansalliskirjaston tietokantaan, eikä sen nuotteja ole ilmeisesti julkaistu.
Kuvanveistäjä Gutzon Borglum valitsi nämä neljä presidenttiä massiiviseen teokseensa sillä perusteella, että he edustivat hänen näkemyksensä mukaan Yhdysvaltain siihenastisen historian tärkeimpiä tapahtumia.
Washington oli "maan isä" ja amerikkalaisen demokratian perustuksen luoja. Hänet Borglum otti mukaan kuvastamaan Yhdysvaltain syntyä.
Jefferson oli Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen pääasiallisin kirjoittaja. Tämän lisäksi hän järjesti Louisianan oston Ranskalta, mikä kaksinkertaisti Yhdysvaltain maapinta-alan. Borglumille Jefferson edustaa Yhdysvaltain kasvua.
Roosevelt johti maata menestyksekkäästi 1800- ja 1900-lukujen taitteen nopean taloudellisen kehityksen aikana; hän heikensi ratkaisevasti trustien...
Nimistötutkimuksessa on esitetty, että sanoilla on yhteys. Tosin niin päin, että nimi Jomala on johdettu sanasta jumala. Sana jumala on voinut tarkoittaa jonkinlaista (jumalan)kuvaa, jolla on merkitty suojaisaa satamapaikkaa. Jomala-nimi voi siis juontua suomenkielisestä lahdennimestä Jumalanlaksi. On myös esitetty, että Jomala on tietoisesti luotu nimi, joka otettiin käyttöön pitäjän perustamisen yhteydessä, mahdollisesti 1200-luvulla.
Jumala-sanalla on vastineita kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä.
Kielitieteilijöiden parissa on näkemyseroja sanan alkuperästä. Sen on arveltu olevan lainasana jostain ei-suomensukuisesta kielestä. Tosin monet kielitieteilijät ovat suhtautuneet tähän olettamukseen epäillen tai...
Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirja määrittelee ryyni-sanan seuraavasti: kuorittuja (ja rikottuja) viljakasvien jyviä, esim. mannaryynit.
Arkikielessä esim. kaurahiutaleista voidaan puhua myös kauraryyneinä.
Runo on Tomas Tranströmerin Mustia maisemakortteja (Svarta vykort, vuonna 1983 ilmestyneestä kokoelmasta Det vilda torget). Siitä on olemassa ainakin kaksi suomenkielistä käännöstä: Jarkko Laineen ja Caj Westerbergin. Ilmaus "puku ommellaan hiljaisuudessa" löytyy kummastakin versiosta.
Laineen tulkinta löytyy Parnasso-lehden numerosta 4/1985 sekä antologioista Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (Otava, 1991), Vain unen varjo (Otava, 1997) ja Maailman runosydän (WSOY, 1998). Kahdessa jälkimmäisessä ei käytetä runon otsikkoa, vaan se löytyy sisällysluettelosta ensimmäisen maisemakortin alkusanoin ("Päivyri täyteen kirjoitettu"). Westerbergin suomennos sisältyy Tranströmer-koosteisiin Kootut runot 1954–2000 (...
Kyseessä on todennäköisesti koisaperhosiin kuuluva jauhokoisa.Alla olevien linkkien takaa löydät tietoa kyseisestä hyönteisestä. wikipedia.org: https://fi.wikipedia.org/wiki/JauhokoisaHyonteismaailma.fi: https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/keittiotuholaiset/koisaperhonen/antitec.fi: https://www.antitec.fi/fi/tuholaiset/lentavat-hyonteiset/koisat/vieraslajit.fi: https://vieraslajit.fi/lajit/MX.61149 Vaihtoehtoisesti kyseessä saattaa olla tallikoisa.laji.fi: https://laji.fi/taxon/MX.61151inaturalist.laji.fi: https://inaturalist.laji.fi/taxa/219284-Ephestia-elutella/browse_photos
Hyvä pohdiskelija! Suosittelen sinulle luettavaksi F.M Dostojevskin romaania Rikos ja rangaistus. Siinä lakitieteen ylioppilas Raskolnikov pohtii hieman samankaltaisia kysymyksiä ahtaassa komerohuoneessaan. Kenellä on oikeus kulkea jättiläisen askelin? Mikä on kenenkin olemassaolon tarkoitus?
Kirja on Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastossa, Turun kauppakorkeakoulun kirjastossa ja Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kirjastossa.
Kaukolainamaksu on noin 30 mk riippuen lähettäjäkirjastosta.
Kannattaa tarkistaa saatavuus Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta puh. 43138422 ja noutaa kirja sieltä.
HelMet-aineistohaun hakutuloksissa teoksen nimi on linkki saatavuustietoihin eli klikkaamalla hiirellä nimen kohdalta näet sijainnit ja lainatilanteen. Saatavuustietojen näkeminen ei edellytä viitteiden ruksittamista ja tallentamista. Sähköpostiin tai näytölle lähetetyistä viitteistä ei enää pääse saatavuustietoihin. Hakulistojen tulostamisesta ja lähettämisestä sähköpostiin löytyy ohje Helmetistä: http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#tulostaminen
Black metal ei ole sinänsä sensuroitua tai kiellettyjen listalla, kuten asian ilmaisit, ei ainakaan Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston musiikkiosastolla. Jos käytät verkkokirjastoamme osoitteessa http://www.lastukirjastot.fi/lahti/
voit esim. mennä siinä 'tiedonhakuun' ja edelleen 'tarkennettuun hakuun', jossa voit kirjoittaa ruutuun 'asiasanat' termin 'black metal'. Tulokseksi pitäisi tulla 48 CD-äänilevyä ja yksi kirja. - Olipa kyseessä mikä musiikin laji tahansa, kirjastoon aineistoa valitsevat työntekijät joutuvat toisinaan harkitsemaan, onko yksittäisen tallenteen sisältö sellaista, että se soveltuu yleiseen kirjastoon loukkaamatta ketään.
Kaupallisilla kustantamoilla on omat ISBN-numerosarjansa, joita he käyttävät kaikissa kustantamissaan ja julkaisemissaan kirjoissa. Jos onnistuu saamaan aiemmin omakustanteena julkaisemansa kirjan kaupalliselle kustantajalle, tämä varustaa julkaisunsa omalla ISBN-numerollaan. Omakustanteen ISBN ei silti mitenkään estä tarjoamasta sisältöä toiselle kustantajalle. ISBN yksilöi julkaisun, ei varsinaisesti sen sisältöä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Pääkirjaston toisen kerroksen lukusalin yhteydessä on it-tila. Siellä on käytössä mm. kaksi digitointilaitetta, joilla voi maksutta digitoida VHS-kasetit DVD-levylle.
Ajan digitointihuoneeseen voi varata lehtilukusalista. Henkilökunta opastaa ensimmäisellä kerralla laitteen käytössä, tämän jälkeen voi työskennellä itsenäisesti.
Ajanvaraus ja lisätiedot lehtilukusalista:
puh. 03 - 8125 550
lehtilukusali.kirjasto@lahti.fi
Lisätietoja It-tilasta:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/it-tila.htm#digipiste
Valitan, että vastaus on viipynyt. Toivottavasti ehdit saada sen ennen kuin lähdet matkalle. Lista ei ole täydellinen, mutta tässä on joitakin.
Aluksi Anna Janssonin Gotlanti-kirjojen murhapaikkoja:
Hopealantti = Silverkronan: Jungfrutornet
Hylynryöstäjä = Inte ens det förflutna: Gotska Sandön
Murhan alkemia = Alkemins eviga eld : Visbyn sairaala (potilas kaapataan)
Outoja lintuja = Främmande fågel: Visby (yksityisklinikka), Signalgatan
Pääkallovaras = Pojke försvunnen: Katthamra vik / Herrvik
Unissakävelijä = Drömmen förde dej vilse: Visbyn kasvitieteellinen puutarha, Fridhems pensionat, Ryska gränd (pahoinpitely), Specksgränd
Dans på glödande kol : Ölandsgatan (tuhopoltto)
När skönheten från Bro: Visbyn uimaranta
Mari Jungstedtin...
Palvelumme ei anna juridista neuvontaa.
Todettakoon kuitenkin, että perintö- ja lahjaveroa säätelee perintö- ja lahjaverolaki. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1940/19400378
Lakia selittäviä teoksia saadaa Helmet-haulla lahjavero
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser…
Perintöoikeutta säätelee perintökaari.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Dahlerup, Rina.
Teos:[Pigejob - drengejob]
Nimeke:Yhdessä osataan / Rina Dahlerup ; [suom. Kaarina Ripatti].
Kieli:suomi
Julkaistu:Hki : Tammi, 1978
Painettu/Valmistettu:(pain. Italiassa)
Ulkoasu:[29] s. : kuv. ; 21 cm.
Sarja:Nalle ja naapurit
Alkuteoksen kieli:dan
ISBN:951-30-4508-0 (sid.) :
UDK-luokitus:839.8 -3 (024.7)
Muu(t) tekijä(t):Ripatti, Kaarina.
Tämä oli hyvin suosittu kirja Töölön kirjaston satutunneilla 1980-luvulla. Samaan sarjaan kuului myös samalta vuodelta kirja "Suututaan ja sovitaan". Kirjan sidos oli hyvin heikko, joten ainuttakaan kirjan kappaletta ei löydy helmetistä.Ruotsiksi nimellä "Brumme och Mickelina" kirja löytyy Pasilan varastosta luokasta 2.7.
Kyösti Teräksestä eli Gustaf Adolf Anderssonista ei näytä olevan lähteissä kovin paljon tietoa. Kirjasammossa olevat tiedot kirjailijasta ovat peräisin Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan kirjailijatietokannoista, joiden tietoja ovat keränneet ja ylläpitäneet alueiden maakuntakirjastot. Teoksessa ”Suomen kirjailijat 1809-1916” (SKS, 1993) on tietoa hänen nimimerkeistään, teoksistaan ja muutamista elämänvaiheista. Vanhemmista kerrotaan teoksissa ”Kuopion lyseo : 90-wuotisjulkaisu : oppilasmatrikkeli 1872-1962” (Kuopion lyseon seniorit, 1962) ja ”Kuka kukin on 1909” (Kansa, 1908).
Laajempi elämänvaiheiden selvittely vaatisi ehkä arkistojen koluamista. Lehdet, joissa Teräs työskenteli, voisivat olla myös lähtökohtana hänen elämänsä...
