Tietoturvan takia kirjaston salasanan saa vain kirjastossa käymällä. Leppävirran kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löydät tämän linkin kautta:
http://www.leppavirrankirjasto.net/?Lepp%26auml%3Bvirran_kirjasto
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle: ehkä joku kollega jossakin päin Suomea tunnistaisi runon. Ilmoitamme heti, mikäli vain saamme sieltä vastauksen!
Tunnistaisiko joku lukijoistamme runoa?
Kyseiset koneet eivät valitettavasti kuulu HelMet-kirjastojen valikoimiin. Viikon ajaksi lainattava poravasara kuitenkin löytyy Etelä-Haagan ja Pohjois-Haagan kirjastoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sporavasara__Orightresult__U…
Joseph Finderiltä on Paranoian lisäksi suomennettu kolme kirjaa: Punainen tori klo 11.00 (1991), Operaatio Oraakkeli (1994) ja Nollahetki (1997). Vangin 322/88 vaiheista kansainvälisen terrorismin ja suuren rahan maailmassa kertoo Nollahetki.
Kirjastokortin saa esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen ja ilmoittamalla yhteystietonsa. Alle 15-vuotias tarvitsee huoltajan takauksen. Kirjastokortin saadessaan asiakas sitoutuu noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Forssan sekakuorosta ei ole kukaan kirjoittanut ainakaan itsenäistä teosta. Myöskään artikkelitietokanta Artosta ei löytynyt kuoroon yhtään viitettä.
Tuomo Väkevä on kirjoittanut 1983 julkaistun kirjan "Tanssien soittajista ja tanssipaikoista Lounais-Hämeessä 1917-1970 ; Forssan seudun muusikot 1958-1983", mutta tässä on tuskin yksittäisen kuoron vaiheista mitään tarkempaa, vaikka joitain viitteitä voikin olla.
Voisi olla hyödyllistä ottaa yhteyttä Forssassa mahdollisesti vielä toimiviin kuoroihmisiin ja kysellä, löytyisikö jostain talletettuna kuoron vanhoja dokumentteja. Jos niitä on säilynyt, on ne voitu siirtää kaupunginarkistoon tai mahdollisesti jopa maakunta-arkistoon Hämeenlinnaan....
Kymenlaakson kirjastoissa (Kyyti-kirjastot) varatut teokset pidetään asiakkaalle varattuna 10 päivän ajan. Asiakkaalle lähetettävässä saapumisilmoituksessa (tekstiviesti, sähköposti tai kirje) mainitaan aina viimeinen noutopäivä.
Toistaiseksi tämä teos on kadonnut pääkaupunkiseudun kirjastoista. Se saattaa myöhemmin löytyäkin, esim. Töölön kirjaston remontin valmistuessa v. 2016. Tällä hetkellä emme pääse tarkistamaan voisiko kirja olla jossain remontin keskellä vai onko se kokonaan kadonnut.
Teos ei näytä löytyvän myöskään Suomen korkeakoulukirjastojen yhteistietokannasta Melindasta http://melinda.kansalliskirjasto.fi/ Teos ei kuitenkaan ole kokonaan kadonnut markkinoilta ja jos on tärkeää saada se luettavaksi sen voi ostaa itselleen parin kympin hintaan esim. bocus.comista ks. linkki http://www.bokus.com/bok/9789187247514/matematisk-utflykt/
Kallion kirjastossa saa monenlaista opastusta mm. kirjastojen e-aineistojen käyttööbn, katso alla oleva linkki kirjastojen opastuksiin. Opastuksiin pitää varata aika. Kalliossa päivystää myös Digitalkkari muutamana päivänä ja myös Enter ry antaa opastuksia. Luentosarjassa annetaan vinkkejä laitteiden valinnasta ja julkisen hallinnon palveluista.
Linkki Helsingin kaupunginkirjaston opastuksiin:
http://www.helmet.fi/download/noname/%7BB4182409-B245-4BC0-9176-9A6F22A…
Maahanmuuttoviraston ohjeistuksen mukaan ei kannata olla suoraan yhteydessä vastaanottokeskuksiin, koska niissä pitää pystyä keskittymään ydintyöhön
http://www.migri.fi/asiointi/asiakastiedotteet/1/0/ohjeistus_turvapaika…
Ylen uutisessa kehoitetaan ottamaan yhteyttä Refugees welcome -verkostoon, joka organisoituu tällä hetkellä Facebookissa. Uutisessa on linkki ryhmään.
http://yle.fi/uutiset/haluaisitko_majoittaa_turvapaikanhakijan_kotiisi_…
Helsingin Sanomien 5.9. julkaistun jutun "Perhe otti kotiinsa irakilaisperheen Tampereella" -mukaan pakolaisperhe oli löytynyt SPR:n kautta http://www.hs.fi/kotimaa/a1441340640565
Tilanne on siis tällä hetkellä (7.9.2015) se, että toiminta on vasta organisoitumassa, eikä vielä ole vakiintunutta väylää...
Tämän A.V. Koskimiehen tekstin on säveltänyt myös Leevi Madetoja ja sen englanninkielisen käännöksen pitäisi löytyä levyn Madetoja, Leevi, säv. : Meet the composer : complete songs for male voice choir. Finlandia Records, p1997. tekstiliitteeestä nimellä The Land of Ten Mighty Streams. Levy on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1388632__Smeet%20the%20com…
Emagz on valitettavasti käytettävissä vain Kymenlaakson kirjastoissa, joissa se toimii sekä kirjastojen että omilla tietokoneilla sekä mobiililaitteilla.
Useimmissa Helsingin kaupunginkirjaston on käytössä ns. mobiilitulostus. Se tarkoittaa, että asiakas voi tulostaa omalta läppäriltään tai mobiililaitteeltaan PDF-tulosteita kirjaston tulostimelle. Muiden tallennemuotojen tulostus ei mobiilitulostuksena onnistu. Tulostus edellyttää kirjautimista kirjaston PaperCut-palveluun. Paloheinän kirjastossa mobiilitulosmahdollisuutta ei ole.
Mobiilitulostus on mahdollista seuraavissa kirjastoissa:
Arabianranta
• Etelä-Haaga
• Itäkeskus
. Herttoniemi
• Kallio
• Kannelmäki
• Kirjasto 10 / Kaupunkiverstas
• Kontula
• Lauttasaari
• Malmi
• Oulunkylä
• Pasila
• Rikhardinkatu
• Vuosaari
Tietoa ja ohjeita:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=3f16a9a1-3624-436…
http://www.helmet.fi/fi-FI/...
En onnistunut löytämään yhtään mainintaa kyseisestä sanonnasta. Koska länget ovat työvajaiden osa joka välittää vetovoiman vedettävään kuormaan, voisi päätellä sanonnan viittaavan siihen että henkilöä on pyritty saamaan jonkinlaiseen välittäjän rooliin.
Kuva puisista längistä: http://www.kantapuu.fi/objectinfo.php?id=290913&image_id=334486&viewimg…
Oulun puutarhureista ja puutarhoista voi mahdollisesti löytyä tietoa Oulun historiaa käsittelevistä teoksista:
- Näsänen, Maija-Liisa: Owla - Oula - Oulu : kaupungin perustamisesta maailmansotiin / Maija-Liisa Näsänen. [Oulu] : Pohjoinen, 1998
ISBN 951-749-270-7
- Valkean kaupungin vaiheet : Oulun historiaa / toim. Kyösti Julku ; kirj.: Anja Allas...[ja muita] ; [julk.] Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys = Societas historica Finlandiae septentrionalis. [Oulu] ; Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 1987 - (Studia historica septentrionalia, ISSN 0356-8199 ; 13.) - (Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys. Studia Historica Septentrionalia, ISSN 0356-8199 ; 13.)
ISBN 951-95473-4-7
- Halila, Aimo.
Oulun kaupungin historia 2 : 1721-1809 /...
Tässä muutama nettiohje nyörisukkien tekoon:
http://nemirannurkkaus.blogspot.fi/2014/08/nyoritetyt-polvisukat.html
http://yarn-spirit.com/?page_id=1924
http://violettilanka.blogspot.fi/2015/10/nyorisukat.html
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta ei voi uusia lainoja. Sen asian voi hoitaa oman lähikirjaston kautta. Sieltä saat selville salasanasi, tai Sinulle annetaan uusi salasana.
Marjatta Hietalan artikkelissa Eugeniikan ja rotuhygienian tausta ja seuraukset rotuhygieenisin perusteiden vuoksi pakkosterilisoitujen määräksi kerrotaan 7530. Iltasanomien artikkelissa "Rotuhygienia johti tuhansien suomalaisten pakkosterilisointiin" mainitaan, että pakkosterilisoiduista noin 4000 kärsi eri mielisairauksista. Löytämistäni lähteistä missään ei mainittu Wikipedia-artikkelissa ollutta lukua 43000. Olisikohan siinä vain käynyt näppäilyvirhe?
Lähteet:
Hietala, Marjatta: Eugeniikan ja rotuhygienian tauta ja seuraukset (https://journal.fi/tt/article/view/2559/2363)
Iltasanomat: "Rotuhygienia" johti tuhansien suomalaisten pakkosterilisointiin (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005523008.html)
Lisätietoa:
Pakolla...
Ainoa löytämäni kirjallinen viite asiaan on Gustav Hägglundin et al. teoksessa Värikkäät kenraalit:
”Ehnroothin tähden loistaessa kirkkaimmillaan keskusteltiin joissain veteraanipiireissä hänen ylentämisestään marsalkaksi. Ajatus ei liene ollut aivan tuntematon Adolfillekaan, sillä hän ehdotti minulle, että marsalkan arvo lisättäisiin upseeriluetteloon.”
Tuolloinen tai nykyinenkään Asetus sotilas- ja palvelusarvoista (500/1994) ei tunne marsalkan tai sotamarsalkan arvoa, joten ehdotus olisi edellyttänyt lakimuutosta. Tekstistä ei käy ilmi oliko ehdotus virallinen. Mahdollisen virallisen ehdotuksen jättämä asiakirjajälki on periaatteessa jäljitettävissä, mutta helppoa se ei olisi.
Jos veteraanipiireissä keskusteltiin sotilasarvon sijasta...
Kyseessä on Maila Pylkkösen otsikoimaton runo, joka alkaa lauseella Yhtenä iltana minä putosin niinkuin patjan alle. Runo sisältyy Pylkkösen runokokoelmaan Monologit vuodelta 1976.
Saat runon sähköpostiisi.
