Kirjaudu ensin tunnuksillasi sisään palveluun harmaasta palkista, ylhäältä oikealta. Kirjautuneena voit uusia lainasi, jotka saat näkyviin klikkaamalla oikeasta laidasta, mustasta palkista kohtaa, jossa lukee omat sivut / lainojen uusinta.
Tarkempia ohjeita uusintaan sivulla:
http://lastukirjastot.fi/Gemensamt/Dokument/b4479a05-5219-4c03-a957-c02…
Mikäli et ole vielä luonut tunnuksia uuteen verkkokirjastoon, ohjeet löytyvät sivulta:
http://lastukirjastot.fi/Gemensamt/Dokument/e47e062d-3a23-4c95-8093-8f4…
Myös vanhaa verkkokirjastoa voi vielä käyttää, osoite:
http://www.lahdenseudunkirjastot.fi/lahti/
Tällöin kirjaudutaan kohdasta omat tiedot vanhoilla tunnuksilla. Kirjautuneena voit uusia lainasi.
Lainaa EI voi uusia jos:
- siitä on...
Hei!
Someron kaupunginkirjastossa olisi, mutta saadaksesi lehtinumeron pitää tehdä lähikirjastossasi tai netin kautta maksullinen kaukolainatilaus http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Voit myös tiedustella josko numeron voi vielä ostaa:
Käsityön suomenkielinen tilaajapalvelu numerossa 050 5743 463 ja osoitteessa kasityo@virolainenkasityo.fi.
Kirja näyttäisi olevan paikalla sekä Vaasan että Kokkolan kaupunginkirjastoissa. Kaukolainaus onnistuu kyllä ja meidän kaukolainamksu on 3€, kun teos on saatavissa yleisestä kirjastosta. Kaukolainapyynnön voit tehdä verkossa osoitteessa www.kyyti.fi ja sieltä lomakkeista löytyy kaukolainapyyntölomake tai soittamalla kirjastoon tai täyttämällä kaukolainapyyntö kirjastossa.
Tekijänoikeuslaki määrää ns. suojattujen teosten lainaamisesta kirjaston kautta siten, että luvanvaraisia ovat vain elokuvateokset ja tietokoneohjelmat. Muita suojattuja teoksia saa lainata vapaasti.
Tekijänoikeuslaki ei koske esineitä, joten niiden lainauksen saa kirjasto järjestää ilman erillisiä lupia tai ylimääräisiä kustannuksia.
(Retoriseen) kysymykseen, miksi joka kunnasas ei ole tavaralainaamoja, voi olla monia vastauksia, mutta tässä muutamia. Ensinnäkin monilla kirjastoilla on jo nyt valikoimissaan myös esineitä, mutta määrät ovat pieniä, valikoimat satunnaisia eivätkä suinkaan samoja edes kaikissa niissä yksiköissä, jotka tällaista harjoittavat.
Yleisten kunnallisten tavaralainaamoiden syntymisen esteenä on epäilemättä sekä...
En löytänyt mitään Valkealan Sanomista ja tänään ehdin käydä pintapuolisesti Kouvolan Sanomat väliltä 15.11.-6.12 läpi enkä löytänyt tuollaisesta kolarista mitään mainintaa. Ehdin jatkamaan etsintöjä ensiviikolla. Minua tietenkin auttaisi huomattavasti jos pystyisit määrittämään ajankohdan vähän tarkemmin.
Kun elokuvatallenteelle on hankittu lainaus- ja esittämisoikeus, itse esittämisen lisäksi myös esityksen mainostaminen on laillista.
Laki on tosiaan kirjoitettu sillä lailla, että niin lainaus- kuin esittämisoikeuskin on sidottu kirjaston tapauksessa fyysiseen teoskappaleeseen. Käytännössä asialla tuskin on merkitystä, mutta jos se oikeuksilla varustettu on käsillä, aina varminta käyttää juuri sitä.
Heikki Poroila
Seinäjoen pääkirjastossa on mikrofilmattuna Ilkka-, Ilmajoki- ja Vaasa-lehtiä tuolta ajalta. Filmeihin ei voi tehdä mitään hakuja eli niitä täytyisi katsella selaamalla. Pääkirjastossa on mikrofilminlukulaitteita tätä varten. Kopioivalla laitteella voi ottaa myös haluamastaan artikkelista itselleen kopion. Kopio maksaa 20 senttiä.
Kysymäsi kirja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Voit itse tehdä haun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/)ja soittaa sellaiseen kirjastoon, jossa kirja näyttää olevan paikalla ja pyytää lähettämään sen nimelläsi haluamaasi lähikirjastoon.
Kirjaan Sherlock Holmesin seikkailut sisältyvässä Beryllikruunu-tarinassa O. E. Juurikorven uudistettu suomennos vuodelta 1957 (ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1933) kuuluu seuraavasti:
"[Vanha sääntöni on, että] kun asiasta erotetaan pois kaikki se, mikä on sinänsä mahdotonta, on jäljelle jäänyt asianosa totta, tuntuipa se miten uskomattomalta tahansa."
Sherlock Holmes : kootut kertomukset -kirjassa vuonna 2010 julkaistussa Jaakko Anhavan Beryllikruunu-suomennoksessa vastaava kohta on tällainen:
"[Vanha oppilauseeni kuuluu, että] kun kaikki mahdoton on karsittu pois, niin se mitä jää jäljelle, kuinka uskomatonta se lieneekään, on väistämättä totuus."
Vuonna 1916 syntynyt kymenlaaksolainen kirjaileva rautakoura Väinö Salmi on eri henkilö kuin samanniminen entinen punakaartilainen, joka on kirjoittanut teokset Olin punikki, Pakolaisena Itä-Karjalassa : 14 vuotta sosialismia rakentamassa ja Punaisen sirpin Karjala : suomalaisten kommunistien kohtaloita Neuvostoliitossa.
Olin punikki -kirjassa Salmi kirjoittaa: " -- siirryin jo 17-kesäisenä Helsinkiin, pari vuotta ennen ensimmäistä maailmansotaa", joten hän on syntynyt vuoden 1895 paikkeilla.
Väinö Salmi -- Kymenlaakson kirjailijat
Alla linkki tilastoon Kuntasektorin kuukausipalkoista ammateittain vuonna 2017. Ne on julkaistu toukokuussa 2018. Tämän vuoden palkoista ei vielä ole tilastoa. Tilastojen lähteenä on Tilastokeskus.
https://www.kvtes.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=32&Itemid=226
Kirjastonhoitajana tai alan muilla nimekkeillä työskennellään myös tieteellisissä, yritys- ja erikois- sekä erilaisten laitosten kirjastoissa, joiden palkat poikkeavat kunta-alan palkoista.
Sisällöllisesti vuosien 2007 ja 2013 laitokset Kärpästen herrasta eivät eroa toisistaan: molemmat sisältävät saman suomennoksen William Goldingin romaanista. Sivumäärien eroavaisuus selittyy erilaisella typografialla (tekstityyppi, kirjasinkoko, riviväli, tekstin määrä sivulla).
Juhana Perkin käännös ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1960. Kaiken kaikkiaan kirjasta on otettu toistakymmentä painosta. Keskiyön kirjasto -sarjassa vuonna 2007 ilmestynyt 336-sivuinen Kärpästen herra lienee kuitenkin ainoa alkuperäisen kustantajan Otavan julkaisema versio, jota varten on valmistettu kokonaan uusi ladelma. Muut näyttävät 264 sivuineen vastaavan vuoden 1960 ensipainosta. Otavan lisäksi Kärpästen herra on Perkin suomennoksena...
Helsingin kaupunki, mm. kaupunginkirjasto, palkkaa jonkin verran 16-17-nuoria kesätöihin. Palkka on 1000 euroa kuukaudessa kokoaikaisena työaikana. Osa-aikatyössä palkka on suhteessa työaikaan. Hakuaika alkaa tammi-helmikuussa. Lisää tietoa helsinkirekry.fi-sivuilta:
https://www.hel.fi/rekry/fi/Kesatyot/ukk-kesa/
https://www.hel.fi/rekry/fi/Kesatyot/nuortenhaku/
Tietoa runonlaulusta löytyy mm. seuraavista teoksista:
- A.O. Väisänen: Hiljainen haltioituminen : A. O. Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista
- Suomen musiikin historia. Kansanmusiikki
- Kansanmusiikki
Ilona Korhonen: Tulin kuin tulikipuna : Larin Parasken runolauluopissa
Valitettavasti luotettavaa vastausta ei löytynyt. Jotkut lähteet väittävät sen olevan kurdin kieltä ja tarkoittavan valoa (names.org), jotkut taas väittävät sen tulevan hepreasta, jossa se tarkoittaisi joko elämää (explorebabynames.com) tai jumalan iloista laulua (nameberry.com). Osa lähteistä sen sijaan kertoo Ronyan olevan vain ulkomaalaisittain tyylitelty versio Ronjasta, jonka alkuperää tosiaan oli jo selvitelty täällä. Mainintaa siitä, että Ronya olisi intialaista alkuperää, en valitettavasti löytänyt.
Names.org - https://www.names.org/n/ronya/about
ExploreBabyNames.com - https://www.explorebabynames.com/meaning-of-ronya
Nameberry.com - https://nameberry.com/babyname/Ronia
Mitä Ronjan nimi tarkoittaa? - https://www.kirjastot.fi/kysy...
Baltian maissa on yhteensä kymmeniä yliopistoja ja ammattikorkeakouluja ja niissä eri oppiaineita, joten listaa on mahdotonta tehdä. Koulutusten pääsyvaatimukset vaihtelevat. Jokaisella maalla on oma sivusto opiskelemaan haluaville ulkomaalaisille. Näille sivuille on koottu laajasti tietoa mm. eri korkeakouluista sekä hakukriteereistä. Voit tutustua eri vaihtoehtoihin näillä sivuilla.
Viro: Englanninkielinen sivusto Study in Estonia:https://www.studyinestonia.ee/
Latvia: Englanninkielinen sivusto Study in Latvia: http://www.studyinlatvia.lv/
Liettua: Englanninkielinen sivusto Study in Lithuania https://studyin.lt/
Viro-instituutti tekee yhteistyötä Study in Estonian kanssa Helsingissä toimivassa Eesti Majassa. Heillä on...
Lewis Carrollin Alice in wonderland -klassikon on ensimmäisenä suomentanut Anni Swan, ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1906 nimellä Liisan seikkailut ihmemaailmassa. Swanin käännöksen myöhempiin painoksiin nimi muutettiin muotoon Liisan seikkailut ihmemaassa. Kysymäsi Liisan repliikki kuuluu Swanin suomennoksessa näin: "Hassumpaa, yhä vain hassumpaa!".
Sekä alkuteksti että Swanin käännös ovat luettavissa Project Gutenbergin sivuilla:
Englanniksi: https://www.gutenberg.org/files/11/11-h/11-h.htm
Suomeksi: https://www.gutenberg.org/cache/epub/46569/pg46569.html
Tietoa eri painoksista Kansalliskirjaston tietokannassa: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=lewis+carroll…
Kumiankka on ihmisen suunnittelema ja tuottama. Sen olemassaolo kytkeytyy siis jollain tavoin ihmisen olemassaoloon. Filosofi Georg Henrik von Wright
on kirjoittanut:"Ihminen lajina sammuu varmasti joskus; tapahtuuko se muutaman sadantuhannen vuoden tai parin vuosisadan kuluessa, on kosmisessa
perspektiivissä hyppysellinen nuuskaa. Kun ajattelee, miten monia lajeja ihminen itse on nitistänyt, tällainen luonnon nemesis voi ehkä tuntua oikeutetulta."
(Tiede ja ihmisjärki, 1987) Jos kävisi niin että ihmissuku sammuisi parinsadan vuoden kuluttua, oletettavasti kumiankka olisi vielä "elossa", se ei olisi maatunut maaksi,
niinkuin suunnittelijansa ihminen. Tässä siis yksi vastaus: kumiankalla saattaa olla elämää pidempään kuin ihmisellä.
Ruotsin maatunnus on se.
Osoitteestamme http://www.kirjastot.fi pääsee valitsemalla Tiedonhaku internetistä kohdan selailemaan pohjoismaisia hakupalveluja.
Eduskunnan kirjastosta löytyy mm. tuore teos Sijoitusrahastolainsäädäntö / Ilkka Harju, Jarkko Syyrilä Helsinki, 2001. Teos löytyy ainakin käsikirjastosta. Muutoin Eduskunnan kirjaston aineistoa voi etsiä Selma-kokoelmatietokannasta osoitteesta
http://selma.CSC.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&PAG…
Tätä aihetta koskevaa aineistoa on todennäköisesti enemmän mm. Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastossa, http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/
Kauppakorkeakoulun aineisto näkyy myös Linda-yhteistietokannassa, joka on käytettävissä niissä kirjastoissa, jotka ovat hankkineet siihen käyttäjälisenssin. Lindaa voi selata mm. Eduskunnan kirjaston asiakaskoneilla.
