Kirjaklassikko, jonka Pirsigin teoksen päähenkilö moottoripyörän korjauskäsikirjan ja yleisen vianetsintäoppaan lisäksi pakkaa matkatavaroihinsa, on Henry David Thoreaun Elämää metsässä (Leena Tammisen Pirsig-suomennoksessa siitä käytetään nimeä Elämää metsissä). Thoreaun kirjan muutama vuosi sitten ilmestynyt uusi suomennos on julkaistu nimellä Walden : elämää metsässä.
Voit etsiä supersankari-aiheisia kirjoja HelMet-tietokannasta, www.helmet.fi, kirjoittamalla hakuruutuun supersankarit. Hakutulos-sivulla voit rajata hakua vasemmasta reunasta valitsemalla Aineistosta kirjat ja Kielestä Suomi. Hieman lisää kirjoja löydät osoitteesta www.kirjasampo.fi kirjoittamalla hakuruutuun taaskin supersankarit.
Nimikirjojen mukaan Onni on vanhempien tunteita poikalapsen syntymän johdosta kuvastava nimi. Lisäksi nimi voidaan käsittää toivotukseksi, että onni seuraisi lasta hänen koko elämänsä ajan, tai lyhentymäksi sanasta "onnellinen".
Valtteri on saksalaisen Walther-nimen suomalainen muunnelma. Sen merkitys on kutakuinkin "valtias", "kansan hallitsija", "kansanjoukon johtaja".
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Tällainen kirja ja sen lisäosa ovat ilmestyneet Roivas-suvusta: Repo-Lehikoinen Päivi, Roivainen-Roivas-Roivanen-sukukirja (1996) ja Roivainen-Roivas-Roivanen sukukirjan lisäosa (2000).
Kirjoja ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit halutessasi tehdä niistä kaukolainapyynnön.
Autamme asiakasta parhaan kykymme mukaan Helmet-kirjastojen asiakastietokoneiden käytössä. Aina eivät kuitenkaan paikalla olevan henkilökunnan tiedot ja taidot tai aika riitä. Helmet-kirjastojen asiakastietokoneiden käyttösäännöissä sanotaan näin: "Muista kuitenkin, että olet itse vastuussa nettiasioimisestasi." Käyttösäännöt kokonaisuudessaan löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Asiakastietokone…
Kirjastojen työtehtävät vaativat hyvin monenlaista osaamista ja ammattitaitoa. Asiakkaiden välillä hyvinkin vaativiin tietotekniikkaongelmiin ei valitettavasti aina löydy ratkojaa.
Maija-Leena Noppari on kirjoittanut kirjat Penttahittisen pidot vuoressa (v. 1938) ja Penttahittisen kasvatti (v. 1946). Edellisen on kuvittanut Helga Sjöstedt, ja jälkimmäisen Soini Talaskivi.
Satuja on julkaistu myöhemmin kirjassa Vuorenkuningas Penttahittinen (v.1965). Tämä kirja sisältää kokonaan Penttahittisen pidot vuoressa -teoksen, ja joitakin satuja kirjasta Penttahittisen kasvatti. Lisäksi teoksessa on osia Maija-Leena Nopparin Topias Todenpuhuja -kirjasta. Vuorenkuningas Penttahittinen -kirjan on kuvittanut Leena Puranen.
Vuorenkuningas Penttahittinen -teoksesta on olemassa vielä v:lta 2005 selkokielinen versio, jossa on useita eri kuvittajia.
Aili Siniluodon kirjassa Jänö Pupula ystävineen seikkailujen tiellä (1948) seikkailee Jänö Pupula. Kun Jänö aivasti -sadussa Jänö sairastaa nuhaa, mutta muuta yhteistä muistamaasi satuun ei ollut. Eli ikävä kyllä tämä ei taida olla etsimäsi kirja.
Lähin kirjasto sinulle on Rikhardinkadun kirjasto: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Rikhardinkadun_kirjasto
Siellä voit ottaa kopioita paperilehdistä (Rikhardinkadun kirjasto säilyttää Helsingin Sanomia 6 kuukautta) tai tulostaa artikkelit kirjaston asiakastietokoneilta Helmet-kirjastoissa asiakkaiden käytössä olevan ePress-lehtitietokannan kautta (luettavissa kuluva ja kaksi edellistä kuukautta):
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Artikkeli_ja_lehtitiet…
Tässä muutamia kirjoja, joissa kuvataan vanhemman miehen ja nuoremman naisen suhdetta:
Daniela Krien: Vielä joskus kerromme kaiken
Marja-Liisa Vartio: Mies kuin mies, tyttö kuin tyttö
Jussi Valtonen: Siipien kantamat
Enligt Yles Fono-databas heter Anita Lindbloms version av den här sången Vårar kommer och går. Sången finns på skivan De 20 mest önskade med Anita Lindblom (1984):
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=750d75a3-af20-49e3-987f-06fa…
Tyvärr hittade vi inte texten till den här sången. La Paloma finns på svenska på boken Gröna visboken / Urval och redigering Tage Nilsson, Klas Ralf (1977), men den år en annan version:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1031943__Sgr%C3%B6na%20vis…
Det finns också en annan version på svenska. Den heter La Paloma, men
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1031943__Sgr%C3%B6na%20vis…
Gröna visboken / Urval och redigering Tage Nilsson, Klas Ralf
Suomalaisen nimipäiväkalenterin mukaan Annan päivää vietetään 9. joulukuuta ja Liisan päivää 19. marraskuuta.
Anna-Liisa ei ole saanut omaa päiväänsä nimipäiväkalenteriin. Kukka-Maaria taitaa olla ainoa siihen mukaan päässyt yhdysnimi.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html
Lyhyesti voi vastata: ei saa käyttää ilman taiteilijan tai muun oikeudenhaltijan lupaa. Kirjaston täytyy julkisena laitoksena noudattaa tekijänoikeuslakia tiukimman mukaan, joten kannattaa toimia varman päälle.
Hahmot eivät ideoina nauti tekijänoikeuden suojaa, mutta jos Pikku Myyn tai Mikko Mallikkaan piirtää niin, että sen tunnistaa alkuperäisen piirtäjän toteuttamaksi ideaksi, tarvitaan ilman muuta lupa. Käytännössä myös vakiintuneet nimet ovat suojattuja siten, ettei voi piirtää ihan toisenlaista hahmoa ja nimittää sitä Pikku Myyksi. Harry Potter on tässä joukossa hiukan eri asemassa, koska ei ole olemassa yhtä, kaikkien tuntemaa kuvittajaa, vaan eri maissa eri taiteilijat ovat tehneet kirjasarjan kansia. Siten on mahdollista piirtää...
Oletan nyt, että kyseinen vero on osakkeiden myynnistä maksettu luovutusvoittovero. Luovutusvoitto eli tuttavallisemmin myyntivoitto lasketaan tällaisella kaavalla:
luovutushinta – (hankintameno + varainsiirtovero) – voiton hankkimisesta koituneet menot = myyntivoitto
Myyntivoitto on pääomatuloa. Pääomatuloveroprosentit eri vuosille voit löytää esimerkiksi Veronmaksajat- sivuston lopussa olevasta taulukosta.
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Tuloverot/Tuloveroperusteet…
Voit maksamasi veron perusteella päätellä, mikä on ollut alkuperäinen myyntivoittosi. Tästä ei tietysti voi vielä suoraan päätellä kuinka paljon Nokian osakkeita olet omistanut. Myyntivoittosi kun on riippunut osakkeiden arvosta silloin kun olet hankkinut ne,...
Aili Nissisen Tätilään-runon voi lukea vaikkapa Pieni aarreaitta -kirjasarjan kolmannesta osasta Runoaitta (WSOY, 1993). Alun perin se on julkaistu Nissisen kirjassa Lasten toverina : tositapauksia ja taruja (Otava, 1916).
Nuotit J. N. Lahtisen runoon laatimaan sävellykseen sisältyvät esimerkiksi seuraaviin kokoelmiin:
J. N. Lahtinen, Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja (Valistus, 1927)
J. N. Lahtinen, Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset (Valistus, 1932)
Jouko Pesola & Joonas Kokkonen, Laulamme ja leikimme : lasten lauluja ja laululeikkejä (Valistus, 1958)
Lasten oma laulukirja : sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille. 1 (Fazer, 1972)
Sanat, nuotit ja tuntemattoman suunnittelijan laatimat...
Yleisillä keskustelupalstoilla tuntuu aina olevan myös vähemmän asiallisia keskustelijoita. Ehkä helpoimmin hyvät keskustelupalstat ovat harrastelijoiden palstoja, mutta niissä ei sitten tietenkään keskustella kaikista aiheista.
Vaikea kysymys, olisiko lukijoilla ehdotuksia?
Hakuprofiilin tekeminen tarkoittaa haluamiesi hakuehtojen määrittelyä. Rajusti yleistäen: hakuprofiilin voit aloittaa miettimällä aihettasi: perustermejä, avainsanoja, fraaseja jne. Sen jälkeen mietit vastaavia rinnakkaistermejä tai synonyymejä sekä ylä- ja alatermejä eli laajempia ja suppeampia asiaa koskevia sanoja. Termejä yhdistelemällä tai poissulkemalla voit sitten muotoilla hakulauseketta.
Eri tietojärjestelmissä hakuehtoja ja termejä saatetaan käsitellä eri tavoin, eli kovin yksityiskohtaista vastausta en voi antaa tietämättä mistä järjestelmästä haluat hakea tietoa. Internetin hakuprofiilit rakentuvat aivan eri lailla, kuin vaikkapa oman kirjastoni asiakkaille tarkoitetut hakuprofiilit. Tule kirjastoon, niin mietimme asiaa lisää...
