Vanhoja astioita myyvän Astiataivaan sivuilla kerrotaan, että tehtaan sisäistä käytäntöä varten jokaiselle esineelle on annettu mallitunnus, joka astioissa on kirjain tai kirjainpari. Tämä näkyy esineen pohjassa massaan painettuna milloin selvemmin, milloin heikommin leiman syvyydestä tai lasitteen paksuudesta riippuen. Kirjainparit ovat siis tehtaan sisäiseen käyttöön tarkoitettuja tunnisteita.Lähde ja lisätietoa: Astiataivas: Arabian pohjamerkinnät https://www.astiataivas.fi/arabian-pohjamerkinnat
Tyrnävä sijaitsee Tyrnäväjoen varressa. Nimen Tyrnävä kantasana on tyrnä, joka tarkoittaa syvännettä tai rotkoa. Ängeslevän läpi virtaa Ängeslevänjoki, josta kylä on saanut nimensä. Alkuosan Änges tausta on epävarma. Se voi juontua saamen kielen sanasta äägis, joka tarkoittaa hangasta eli aitamaista peuran- tai hirvenpyydystä. Molemmista löytyy pidemmät selitykset Suomalaisesta paikannimikirjasta, joka on kokonaisuudessaan luettavissa myös verkossa. Lähde ja lisätietoaSuomalainen paikannimikirja: https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
Esititpä vaikean kysymyksen! Vastaajaksi tarvitaan alan asiantuntija, juristi tai vakuutusasioiden ammattilainen. Jos haluat itse pohtia asiaa, voit tutkailla mitä aiheesta löytyy Valtion säädöstietopankista http://finlex.om.fi/ . Etene näin: klikkaa Lainsäädäntö ja kirjoita hakulaatikkoon vaikkapa peitelty osingonjako, valitse Tekstihaku lainsäädäntöön ja sitten vain haku käyntiin. Avuksi on myös Suomen Laki I ja II, vaikka tulkitsijaa siihenkin tarvitaan, joten käänny alan ammattilaisen puoleen.
Hei,
Tässä muutamia nettiosoitteita, joiden tiedot tuntuvat luotettavilta opinnäytettä varten:
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/bo.html
http://www.a4media.fi/ml/valkovenaja.htm
http://www.britannica.com/eb/article?eu=117993
http://www.kolumbus.fi/eero.balk/BALK_5.HTM
http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina_tau…
Lisää osoitteita löydät MCL:n (monikulttuurisen kirjaston) sivuilta:
http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm
Finpron (entisen Ulkomaankauppaliiton) maakansio Valko-Venäjältä on osoitteessa
http://www.finpro.fi/markkinatieto/countryfiles.asp?Section=54&Country=…
Sieltä löytyy maaprofiili sekä tietoja Finpron julkaisuista.
Ja kirjatietoa Valko-Venäjältä:
Maailma tänään [14]--IVY ja...
Sex Pistols: Lydon, Johnny Rotten 78.9 (lainassa), Paytress: Sid Vicious, nuorena kuolemisen jalo taito 78.9 (lainassa)Montonen, Uuden aallon tekijät (varasto)
Nirvana: Cobain, Päiväkirjat 78.9, Black, The story of Nirvana 78.9
Get on: 101 rocklyriikan parasta 82.2 (Sex Pistols, Nirvana) Mötley Crue kirjallisuutta ei meiltä valitettavasti löytynyt.
Kalajoki, Anneli. Kirjanystäviä Tallinnassa.- Bibliophilos (1991) No. 1, s. 26
Kalajoki, Anneli. Tallinnan antikvariaatteja.- Bibliophilos (1997) No. 1, s. 57-59
Kalajoki, Anneli. Viron ensimmäiset vanhan kirjan päivät.- Bibliophilos (1991) No. 4, s. 38
Kalajoki, Anneli. Viron ihannekirjasto vuodelta 1935.- Bibliophilos (2000) No. 1, s. 44-45
Kalajoki, Anneli. Viron kirjan juhlavuodet.- Bibliophilos (2001) No. 2, s. 50-52
Kirjaa on tulossa useita kappaleita HelMet-kirjastoihin mutta siitä voi tehdä varauksen vasta kun niteitä on lainattavassa tilassa. Siitä kuinka kauan siihen menee emme tiedä. Kannatta seurata tilannetta HelMet-osoitteesta: www.helmet.fi. Varausta tehtäessä on oltava voimassa oleva HelMet-kortti sekä siihen liittyvä PIN-koodi.
Radonia esiintyy alueilla, joiden kallio- tai maaperässä on riittävästi radioaktiivisia mineraaleja. Uraaniamalmien ja uraanikaivosten alueella radonia varmaankin esiintyy, mutta usein myös tavallisessa graniittisessa kivessä on niin paljon radioaktiivisia aineita, että ilmaan tai vaikkapa porakaivon veteen erittyy radonkaasua. Esimerkiksi Suomessa itäisellä Uudellamaalla on graniittisia alueita, joilla radon on huomattava ongelma.
Joten Venäjäällä varmasti on radonia uraanimalmien ja jätealueiden ympäristössä, mutta saattaa olla myös joidenkin graniittien alueilla, vaikka niissä ei hyödynnettäviä uraanimalmeja olisikaan. Tarkempaa tietoa Venäjän radon alueista saattaa olla Suomen Säteilyturvakeskuksella http://www.stuk.fi/
Voisikohan kyseessä olla Terence Robertsonin Kultainen hevosenkenkä (Otava 1957), joka kertoo saksalaisesta sukellusvenekomentajasta Otto Kretschmeristä?
Otto Kretschmeristä löytyy tietoa esim. englanniksi uboat.net-sivustolta
(http://www.uboat.net/men/kretschmer.htm) ja suomeksi Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Otto_Kretschmer).
Argelanderin merkittävä ”löydös” oli kun hän tutkimustensa perusteella pystyi osoittamaan aurinkokunnan ja Auringon liikkuvan avaruudessa. Tämä havainto on ollut erittäin tärkeä ja sillä on ollut pysyvää arvoa Linnunratajärjestelmän rakenteen kannalta. Tämän havainnon lisäksi Argelanderin kattavat taivaankartoitus- ja luettelointityöt nostivat hänet 1800-luvun arvostetuimpien tähtitieteilijöiden joukkoon.
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3118/
Terttu Pajunen-Kivikkään näytelmä Lentoon, lentoon löytyy Valistuksen vuonna 1968 julkaisemasta kirjasta Kouluteatteri : Koulujen näyttämötoiminnan keskuksen 1967 järjestämän kilpailun satoa.
Artikkeli "Kieltolain Helsinki oli kostea kaupunki" oli Helsingin Sanomissa 5.4.2002. Kirkkonummen kirjastossa näin vanhoja Helsingin Sanomia ei ole. Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto) on lehti mikrofilmiltä luettavissa ja myös kopioitavissa. Helsingin kaupunginkirjastossa voi lehteä ja sen arkistoa lukea myös verkossa.
Lähinnä tulee tietenkin mieleen kirjallisuuden klassikkoteokset, joita kysytään yhä edelleen. Tällaisia teoksia on sekä maailmankirjallisuudessa että kotimaisessa kirjallisuudessamme. Se, kuinka suosittuja kirjailijat olivat aikanaan, vaihtelee varmaankin jonkin verran, mutta heidän teoksensa ovat syystä tai toisesta jääneet elämään.
Joitain tällaisia klassikkokirjailijoita ovat mm. William Shakespeare (1564-1616), Molière (1622-73), Voltaire (1694-1778), Johann Wolfgang von Goethe (1749-1832), Carl Mikael Bellman (1740-95), Hans Christian Andersen (1805-1875), John Keats (1795-1821), Jane Austen (1775-1817), Charlotte ja Emily Brontë, Edgar Allan Poe, Victor Hugo, Alexandre Dumas vanhempi (1802-70), Nikolai Gogol(1809-52), Gustave...
Elokuva Liian paksu perhoseksi löytyy Vaski-kirjastoista DVD-muodossa ja voit tarkistaa sen saatavuuden tietokannasta osoitteessa:
https://vaski.finna.fi/
Jos haluat varata teoksen, maksaa se yhden euron ja varauksen tekemiseen tarvitset kirjastokorttisi numeron sekä nelinumeroisen salasanasi.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei sensuroida vastauksia aihepiirien vuoksi. Vastaukset, joita emme julkaise, sisältävät henkilökohtaisia tietoja kysyjistä tai muista yksityishenkilöistä tai koskevat sellaisia asioita (esim. varausasioita tai lainaajatietoja), joista muille lukijoille ei ole hyötyä. Palvelumme periaatteet löytyvät sivulta Tietoa palvelusta, http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/tietoa-palvelusta/ . Mainitsemasi kysymys näyttää siltä kuin se olisi tahattomasti jäänyt suljettuun arkistoon, siirsin sen julkiseksi.
Nina Granlund
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaava suunnittelija
Kirjastot.fi-toimitus
Lauluun "Ei ole mulla avaint' eikä tiirikkaa" elokuvasta "On lautalla pienoinen kahvila" ei valitettavasti löydy laulunsanoja. Laulun sanat voi kuulla elokuvasta, jota on saatavana DVD-levynä joissakin maakuntakirjastoissa (Tampere, Pori). DVD:n voi tilata oman kirjaston kautta lainaksi.
Sinuna palkkaisin asianajajan, vaikka se hieman maksaakin.
Perunkirjoituksen voi tietysti tehdä kuka tahansa, mutta jo vero.fi sivun ohje tuntuu aika vaikealta maallikolle.
https://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Perinto/Perunkirjoitus_ja_pe…
Perunkirjoitus pitäisi tehdä kolmen kuukauden sisällä kuolemasta.
Pesänjakoon käyttäisin tällaisessa ongelmatapauksessa ehdottomasti asianajajaa. He osaavat hoitaa ilmoitukset perille tarvittaessa haastemiesten välityksellä.
Hollolasta en löytänyt asianajotoimistoa, mutta Lahdesta löytyi useita.
http://www.webinfolahti.fi/?search_string=perunkirjoitus
Hollolasta löytyi asiakirjapalvelu Mervi Reini-Kaukinen
http://www.asiakirjapalvelu.fi/etusivu
Eri kirjastojen tietokannoista ei sanalla ruokailijatyypit tai ruokailijat löytynyt yhtään viitettä. Lehtitietokanta Aleksista löytyi kolme viitettä, joista voisi olla sinulle hyötyä. Hallinto-lehdessä (vuosi 1991, n:o 4) on artikkeli nimeltä Kestävä kehitys ja ravitsemus: suomalaiset ruokailijatyypit. Kotitalous-lehdessä on kaksi artikkelia: Kotiruoka on yhä arvossaan: tutkimustietoa suomalaisista ruuanlaittajina ja ruokailijoina (1995, n:o 5-6) ja Ruokailijoiden roolit ja odotukset (1992, n:o 10).
Tutkijat löysivät vuonna 2016 kanadalaisesta kaivoksesta noin kolmen kilometrin syvyydestä pienen vesialtaan, jonka vesi on tutkimusten mukaan kaksi miljardia vuotta vanhaa. Veden ikä on laskettu analysoimalla radiogeenisiä isotooppeja.
Tämä vesi on juomakelvotonta, sillä se on hyvin suolaista.
https://www.bbc.com/news/science-environment-38311781
https://www.latimes.com/science/la-xpm-2013-jun-08-la-sci-ancient-water-qa-20130608-story.html
