Valitettavasti en onnistunut löytämään tämän nimistä teosta. Paloheimo on kirjoittanut paljon sielunhoidosta ja mielenterveydestä. Samantyyppisiä nimekkeitä ovat Joutsenen sulka ja Perhosen siipi. Teosluetteloon voit itse tutustua osoitteessa https://finna.fi
Saat uuden salasanan asioimalla henkilökohtaisesti kirjaston asiakaspalvelupisteessä. Koska henkilöllisyys on voitava todentaa, ei tietosuojan vuoksi tunnuslukuja anneta puhelimitse eikä sähköpostin välityksellä.
Hutiluksesta kertova runo löytyi vanhasta kuvakirjasta:
Katila, Aina: Herra Hutilus. Kuvitus Kerttu Böök. Kuvataide 1932.
Tupakan polttoon liittyvää lorua ei ole onnistuttu jäljittämään.
Alfred de Mussetilta on ilmestynyt saksaksi viisiosainen Gesammelte Werke (1925) ja englanniksi kaksiosainen Complete writings of Alfred de Musset (1905). Suomen kirjastoista löytyy vain Gesammelte Werke Bd. 2 : Novellen und Erzählungen, ja siinä ei ainakaan ole etsittyä novellia. Suomeksi eikä ruotsiksi ei novellia ole käännetty.
Kyseinen laulu on albumilta "Koko yön minun poikani valvoi" (Love Records LRLP 74, p1973, CD-versio 1998) ja sen nimi on "Ne tulevat, Maria". Albumin laulujen latinalaisen Amerikan teemaiset tekstit ovat kaikki Matti Rossin käsialaa ja sävellykset on tehnyt Henrik Otto Donner. Levyn pääsolistina on Arja Saijonmaa, bändissä soittavat mm. Juhani Aaltonen, Esko Linnavalli, Pekka Sarmanto ja Esko Rosnell.
CD-versio löytynee useimmista hyvinvarustetuista suomalaisista musiikkikirjastoista, LP-versio ainakin HelMet-musiikkivarastosta ( http://luettelo.helmet.fi/record=b1677255~S9*fin).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Johann Wolfgang von Goethen teoksen Aus meinem Leben. Dichtung und Wahrheit (1808 - 1831) kolmannen osan motto kuuluu saksaksi "Es ist dafür gesorgt, daß die Bäume nicht in den Himmel wachsen."
J. Hollo on suomentanut moton näin: "Siitä on huoli pidetty, etteivät puut kasva taivaaseen asti."
http://www.deutschestextarchiv.de/book/view/goethe_leben03_1814?p=7
Goethe, Johann Wolfgang von: Tarua ja totta elämästäni. 3-[4] , Kirjat XI-XX (suom. J. Hollo, Otava, 1925)
Suomalaisen kirjallisuuden seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Aaro Hellaakosken runoja on käännetty vain saksan ja unkarin kielille:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Tästä tietokannasta puuttuvat tiedot lehtiin ja kirjoihin sisältyvistä yksittäisistä runoista. SKS:n kirjastossa asiaa selviteltiin käymällä läpi SKS:n käännösjulkaisukokoelmaa ja venäjänkielisiä kirjallisuuslehtiä. Näistäkään ei "Hauen laulua" löytynyt.
Täyttä varmuutta asiasta on hyvin vaikea saada, mutta on varsin todennäköistä, että tätä runoa ei ole käännetty venäjäksi.
Ensimmäisenä ehdokkaana mieleen tulee Riitta Vartin vuosina 1990-93 julkaistu neljän romaanin sarja, vaikka se sijoittuukin Pispalaan vain osittain: Sun lapsuutes (1990), Pispalan enkeli (1991), Nuoruuden yliopistot (1992), Naaraan aika (1993).
Lauluun "Ei ole mulla avaint' eikä tiirikkaa" elokuvasta "On lautalla pienoinen kahvila" ei valitettavasti löydy laulunsanoja. Laulun sanat voi kuulla elokuvasta, jota on saatavana DVD-levynä joissakin maakuntakirjastoissa (Tampere, Pori). DVD:n voi tilata oman kirjaston kautta lainaksi.
Nykyisen Siltasaarenkadun suoralle jatkolle Hakaniemen torilta Kallion kirkolle oli vuonna 1901 vahvistettu nimeksi Tavastgatan ja sen suomenkieliseksi vastineeksi vuonna 1909 Hämeenkatu. Vuonna 1928 nimi Hämeenkatu poistettiin ja Siltasaarenkatu ulotettiin myös tämän katuosuuden nimeksi.
Helsingin kadunimet (1992) https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunnimien_historia/pdf/Helsingin_kadunnimet_1.pdf
Pirjo Mikkosen Sukunimet kirjassa esitetään kaksi alkuperää Hulkko-sukunimelle. Alpo Räisänen (1982) on selittänyt nimen sanan hulkka (joukko) pohjalta. Helposti nimi selittyisi myös saksalaisperäisen henkilönimen pohjalta. Viljo Nissilä (1980) onkin rinnastanut suomalaiset nimet Hulkka, Hulkki, Hulkko ja Hulkkonen saksalaisiin nimiin Fulca, Fulco, Fulka, Fulk ja Hulke. Turusta löytyy asiakirjatieto Fulco dictus Skelgestä 1338. Viipurissa oli 1558 Pouell Hulk, Viipurin pitäjässä 1559 Knuth Hulcoin, parikkalassa 1614 Rijgoi Hulcko ja Pielisjärvellä 1651 Oloff Hulkonen. Sortavalassa Hulkko esiintyi etunimenä: 1645 Hulcko Semenoff ja 1642 Hulcko Ifvanoff. Muoto Hulkko on säilynyt sukunimenä lähinnä kiteellä, Nurmeksessa ja Tuusniemellä....
Rottamies voi tarkoittaa monia eri asioita. Se voi viitata Sigmund Freudin Tapauskertomukset-teoksessaan kuvaamaan mieheen, jolla oli muun muassa pakkomielle rottiin. Muita mahdollisia viittauksia voivat ovat esimerkiksi seuraavat: Ratman on Giuliano Carnimeon ohjaaman Quella villa in fondo al parco -elokuvan englanninkielinen nimi. Leonardo Ortolanin erään sarjakuvan nimi on Rat-Man. Mangataiteilija Sekihiko Inuin erään sarjan nimi on Ratman.
Turtles-sarjakuvissa taas esiintyy Rottakuningas, joka pystyy mielensä avulla hallitsemaan rottia.
Nuorisotyöstä löytyy eri näkökulmista runsaahkosti teoksia - tässä muutamia niistä, jotka löytyivät pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta: Sydänmaanlakka, Olavi: Jengistä aseman lapsiin ja Walkersiin (2000); Kemppinen, Pertti: Nuoriso 2000 - nuorisotyön käsikirja (1999); Ilves, Kirsi: Stadi ja sen nuoret - nuorisotyötä Helsingissä 1948-1997 (1998); Cederlöf, Petri: Nuorisotyön yhteiskunnallinen merkitys... (1998); Katutyön opas / toim. Lahti, Isomäki, Tilus (1996); Nieminen, Juha: Nuorisossa tulevaisuus - suomalaisen nuorisotyön historia (1995); Järvinen, Kimmo: Elämä hallintaan - erityisnuorisotyön opas tekijöille (1993); Näkökulmia nuorisotyöhön / toim. Nieminen (1991); Vesikansa, Sari: Toimintaan nuorten kanssa -...
Kysymiäsi Wilderin kirjoja ei ole suomennettu. On the way home : the diary of a trip from
South Dakota to Mansfield, Missouri, in 1894 (ed. by Rose Wilder Lane, Harper 1962) löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista. Se löytyi myös Akateemisen kirjakaupan listalta. Teosta West from home: letters of Laura Ingalls Wilder, San Francisco 1915 (ed. by Roger L. MacBride, Harper 1974) ei sen sijaan löytynyt mistään.
Kyse on varmaankin tekijän nimen kirjoitusmuodosta. Jos käyttää tekijähakua, tekijän hakukenttään kirjoitetaan mccall smith alexander, siis sukunimi ensiksi. Tulokseksi saadaan 76 viitettä McCall Smithin teoksiin eri kielillä. Nimen kirjoitusasun täytyy olla täsmälleen oikeassa muodossa, muuten haku epäonnistuu. McCall Smithin suomeksi käännetyt teokset saa esiin valitsemalla HelMetin sanahaun ja kirjoittamalla hakukenttään a:mccall smith alexander. Aineistovalikosta valitaan kirjat ja kielivalikosta kieleksi suomi. Tulokseksi saadaan 13 viitettä, joista osa saman teoksen eri painoksia. Tarkempia hakuohjeita löytyy HelMet-aineistohaun vasemmalta puolelta kohdasta Ohjeita.
Kaikki mainitut ohjelmat näyttäisivät olevan ladattavissa ainakin täältä: http://www.brothersoft.com/ kirjoittamalla ohjelman nimen software search- ruutuun.
Ole hyvä ja ota yhteyttä lähimpään kirjastoon.
Sysmän kirjastosta löytyy kyllä merikartta alueesta Vesijärvi-Päijänne.
Katso lisää
http://weborigo.sysma.fi/
Kirjoista, joissa Ralph "Sonny" Barger on tekijänä, on HelMet-kirjastoissa kaksi lainattavissa:
- Hell´s Angel: Sonny Bargerin elämä ja Hell´s Angels Motorcucle Club. 2008
- Ridin´high, livin´ free: hell-raising motorcycle stories. 2003
Näiden lisäksi häneltä on julkaistu ainakin
- Dead in 5 heartbeats. 2004
- 6 chambers, 1 bullet. 2006
Toivon mukaan tarkoitit jotain näistä kirjoista.
Riippuu viruksesta, mutta voihan se tartutella itseään kaikille mahdollisille kiintolevyille, jos se on sellaiseksi ohjelmoitu. Eli ei se kakkoslevykään silloin turvassa ole.
Olisiko kyseessä tämä kirja?
Lönnblad, Helvi: Mittee se pellavapiä? : Mykkästen, Zacheusten ja Rissasten vaiheita Pohjois-Savossa 1600-luvulta lähtien sekä kuvaus nuoruudesta 1930- ja 40-lukujen Tuovilanlahdessa
Kirja on saatavilla ainakin Kuopion kaupunginkirjastosta. Voitte tehdä siitä kaukolainapyynnön oman kirjastonne kautta.
