Tutkailin vertailukelpoisen esimerkin toivossa, mitä sanottavaa ihanan kielemme kielioppia käsittelevillä kirjoilla abessiivista on, mutta paljonkaan tukea en näistä vastauksen laatimiseen saanut. Oma kielikorvani sanoo, että abessiivimuoto hiihtäjätär-sanasta monikossa on "hiihtäjättärittä". Tämä muoto sai kannatusta myös kollegoiltani, kun esitin piinaavan pulmanne heille.
Arkikielessä kiinteistöllä tarkoitetaan usein omakotitaloa tai muuta rakennusta, mutta varsinaisesti kiinteistö merkitsee sitä itsenäistä maanomistuksen yksikköä, kuten tilaa tai tonttia, jolla mahdollinen rakennus sijaitsee. Periaatteessa voidaan sanoa, että kiinteistöä hankkiessa ostaa siis maa-alueen, johon kuuluvat sillä sijaitsevat rakennukset, kiinteät rakennelmat ja laitteet, osuudet yhteisiin alueisiin sekä kiinteistölle kuuluvat mahdolliset rasitteet ja etuudet.
Kiinteistö katsotaan Suomessa kiinteäksi omaisuudeksi, kun taas asunto-osake tulkitaan irtaimeksi omaisuudeksi.
https://www.aurealkv.fi/blogi/mita-eroa-kiinteistolla-asunto-osakkeella/
Artikkeli rakennuksen asemasta Suomessa: Matti Ilmari Niemi: Rakennus...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy muutama teos, joista saattaisi olla apua. Kaikissa näissä
on mm. luetteloita hopea- ja kultaseppien mestarimerkeistä, nimikirjaimista, vuosileimoista yms.
Mårtensson, Gunnar: "Hopeakirja: Suomen hopea- ja kultaseppätaidon vaiheita keskiajalta 1870-luvulle" v. 1966.
Fagerström, Raimo: "Hopean hohdetta: Oululaista hopeaa 1600-luvulta 1900-luvulle" v. 1996
Hohto: suomalainen hopea 1600-1830, Kansallismuseon julkaisuja, v. 2018
Halutessanne voitte varata nämä teokset, varaaminen onnistuu verkkokirjastossa, puhelimitse tai paikan päällä.
Verkkosivustoja löytyy mm. tällainen linkki https://www.helander.com/fi/blog/osaatko-tulkita-suomalaisten-hopeaesineiden-leimoja-lue-...
Kuvauksen perusteella kyseessä vaikuttaisi olevan alunperin Pohjois-Australiasta kotoisin oleva didgeridoo. Tässä lainaus soittimen ominaispiirteistä:
"Soittimen pituus on yleensä 1–2 metriä. Reikiä puuhun ei porata, mutta putkilon kapeampaan päähän laitetaan suukappaleeksi mehiläisvahaa. Soitin saatetaan koristella perinteisin kuvioinnein, mutta myös koristelemattomat soittimet ovat yleisiä. Koska luonto on muovannut soittimen, kahta samanlaista didgeridoota ei ole.
Didgeridoon ääni tuotetaan suuaukosta puhaltamalla ja samalla huulia pärisyttämällä samoin kuin esim. trumpettiin tai pasuunaan puhallettaessa. Soitin vaatii niin paljon ilmaa, että keuhkojen tyhjäksi puhaltaminen tapahtuu jo muutamassa sekunnissa. Tämän vuoksi syntyi...
Mikael Agricolan hautaa ei ole löydetty. Hautapaikan epäillään olevan Viipurin vanha tuomiokirkko. Tiedot Agricolan kuolemasta ja hautaamisesta Viipuriin arkkipiispan läsnä ollessa perustuvat Paavali Juusteenin 1560-luvulla kokoamaan Suomen piispain kronikkaan. Vanhasta tuomiokirkosta ja Mikael Agricolasta voi lukea lisää Mikael Agricola -seuran sivuilta.
Kyllä voi. Perustuslaissa säädetään vaalikelpoisuudesta eduskuntavaaleissa (PL 27 §). Edellytyksenä on mm. vähintään 18 vuoden ikä ja Suomen kansalaisuus. Kaksoiskansalaisuus ei ole este kansanedustajana toimimiselle.
Lisätietoja vaalikelpoisuudesta: https://vaalit.fi/vaalikelpoisuus
Ajantasainen perustuslaki: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Sisä-etuliite järvistä puhuttaessa ei tuo sanan merkitykseen mitään lisäarvoa, koska järvet jo sinänsä ovat sisävesiä. Sanakirjamme suosittelevatkin sisäjärven asemesta käyttämään sanaa järvi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/sisäjärvi
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/sisävesi
Kirjallisuutta:
Matti Leppäranta, Lauri Arvola, Timo Huttula, Suomalainen järvikirja
Holvi-sana on skandinaavinen laina sanasta, jota nykyruotsissa edustaa sana valv , joka siis tarkoittaa holvia.
Suomen kirjakielessä sana holvi on mainittu ensi kerran sanakirjassa vuonna 1637, mutta laina on todennäköisesti vanhempi, sillä holvejahan on rakennettu Suomessa jo keskiajalla.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Lähetin sinulle sähköpostitse muutaman englanninkielisen artikkelin Ebsco artikkelitietokannasta (löytyy ainakin suurimmista yleisistä kirjastoista). Voit arvioida onko niissä etsimääsi aineistoa. Aiheesi on kaikenkaikkiaan sellainen että on vaikea näin neuvottelematta kanssasi tehdä relevantteja hakuja. Oletko tehnyt hakuja jollain Internetin hakukoneella?
Kokeilin sanoilla java and "internet security" (fraasina) ja käytin Northern Lightia http://www.northernlight.com/ . Sain näin maallikon silmin arvioituna ihan hyviä sivuja. Helsingin Yliopiston tietojenkäsittelytieteenlaitoksen julkaisemana löytyy Antti Viljamaan lyhyehkö tutkimus nimellä Java and Internet security (1998)
Raili Mikkanen on voittanut Topelius-palkinnon vuonna 2001 teoksellaan Aavikoiden seikkailija Yrjö Wallin sekä Finlandia Junior-palkinnon vuonna 2002 teoksella Ei ole minulle suvannot.
Raili Mikkasen kotisivun osoite on http://personal.inet.fi/koti/mikkanen
Hakemalla Turun kaupunginkirjaston kokoelmista osoitteessa http://www.turku.fi/kirjasto/ löytyy International Who's Who of Professional and Business Women vuodelta 1989. Hakutuloksesta käy lisäksi ilmi että teos on sijoitettu Käsikirjaston hyllyyn (ts. ei ole lainakappale). Mutta International Who's Who of Professionals -nimistä kirjaa ei löydy, ja näyttää siltä että on perin hankalaa löytää Suomesta ylipäätään: sekä Manda (yleisten kirjastojen yhteistietokanta) että Linda (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) antavat kielteisiä hakutuloksia.
Lahden toisella puolella Kungliga biblioteket, Stockholms stadsbibliotek, ja Stockholms universitetsbibliotek eivät nekään tunnista ko. kirjaa.
(Ns. vapailta markkinoilta löytyy sen sijaan, esim....
Runosta on olemassa kaksikin muuta suomennosta. Toinen on Veijo Meren ja nimeltään Aralle rakastetulle. Se on julkaistu runokokoelmassa Runoni rakkaudesta (toim.) Salme Saure. Otava 1981.
Toinen käännös on Kirsti Simonsuuren ja nimeltään Kainolle rakkaalleen. Tämä suomennos löytyy ainakin Parnassosta vuodelta 2001 niteestä 3.
Marilyn Kayen kirja Mallioppilaat on ilmestynyt 2003, WSOY:n kustantamana (Replica -sarjan 15 kirja).
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&cat=nuortenkirjat&isbn=951-0-275… .
Juice Leskistä käsittelevää dvd-videota on kirjastoissa kaksi. Toinen on Minä-sunnuntailapsi ja toinen Klassikoiden ilta.
Edellinen on saatavana vain Kouvolan maakuntakirjastosta.
Klassikoiden ilta on sen sijaan useimmissa maakuntakirjastoissa kuten Turun, Tampereen, Kouvolan, Lahden, Mikkelin, Kuopion, Oulun, Rovaniemen, Joensuun ja Porvoon maakuntakirjastoissa.
Aalto-kirjastoista Jämsänkosken, Suolahden ja Äänekosken sekä Jyväskylän maalaiskunnan Palokan kirjastossa on Klassikoiden ilta, mutta ei Minä-sunnuntailasta.
Kääntymällä lähimmän kirjaston puoleen näitä videoita on mahdollisuus saada kaukolainaksi maakuntakirjastoista.
Kuka kukin on -teos vuodelta 2005 kertoo, että Sinikka Nopolalla on yksi lapsi.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy tietoa ja tiedonlähteitä kirjailijasta. Kirjoita hakusanaksi nopola sinikka.
Nuoruustangossa ainakin mainitaan Siikainen muutamassa kohdassa, tapahtumista suurin osa taitaa silti sijoittua Merikarvialle ja Turkuun. Vares ja kaidan tien kulkijat sijoittuu esittelytekstien perusteella myös maaseudulle, mutta hieman Siikaista pohjoisemmaksi, Keski-Pohjanmaalle. Paljon tietoa Reijo Mäestä löydät mm. Otavan sivuilta http://www.otava.fi/kirjailijat/ ja Dekkarinetistä http://www.tornio.fi/MakiReijo.
Ydinvoima on yksinkertaistetusti sanottuna energiantuotantotapa, jossa atomien ytimiä hajottamalla tai yhdistämällä saadaan energiaa. Fissio eli ytimien hajottaminen on tapa, jolla ydinvoimaloissa uraanista tai plutoniumista saadaan energiaa. Ydinvoimalan toiminnasta syntyy radioaktiivista ydinjätettä. Suomessa mielipiteet ydinvoimasta vaihtelevat: toiset kannattavat sitä energiamuodon halpuuden ja vähäisten hiilidioksidipäästöjen vuoksi, kun taas toiset vastustavat sitä ydinvoimaan liittyvien turvallisuusriskien ja hyvin pitkään radioaktiivisena pysyvän jätteen vuoksi
Ydinvoima on sen verran laaja aihe, ettei tässä ole oikein mahdollisuutta kertoa siitä kattavasti. Siksi annankin tässä alla sinulle linkkejä sivustoilla, joista voit lukea...
Varauksen tekeminen onnistuu kyllä jonkin ajan kuluttua, mutta ei vielä, sillä suomenkielinen Nana 17 -sarjakuva on niin uusi, että se on vasta tulossa kirjastoon.
Hei!
Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjaston informaatikko vastasi kysymykseen näin:
"ei löydy tietoa Kallaksen runojen englannin kielisistä käännöksistä, vain proosaa on käännetty jonkin verran (Barbara von Tisenhusen, Bathseba Saarenmaalla, Reigin pappi, Sudenmorsian ja Valkea laiva)."
