Uskonnollinen todistajan vala - "lupaan ja vannon kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan kautta" - jäi pois käytöstä vuoden 2015 lopussa. 1.1.2016 alkaen kaikki antavat samanlaisen uskonnollisesti neutraalin vakuutuksen: "Minä N. N. lupaan ja vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta, että minä todistan ja kerron kaiken totuuden tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä taikka sitä muuttamatta." Sama koskee myös asiantuntijan valaa.
Vastaavasti myös uskonnollinen tuomarin vala on jäämässä pois käytöstä: "Pykälän 1 momentissa säädettäisiin tuomarin vakuutuksesta, joka olisi kaikille samanlainen. Tuomarin tehtävä on maallinen tehtävä, mistä syystä uskonnollisesta tuomarinvalasta luovuttaisiin." (Hallituksen esitys...
Valitettavasti laulua ei tunnistettu. Kysymyksesi on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Toivon mukaan sitä kautta vastaus löytyy.
Turun pääkirjastossa saa otettua kopioita Uutistorilla, Tieto-osastolla ja Kirjallisuus- ja taideosastolla. Paperitulosteet maksavat 20 senttiä/sivu. Värillisiä kopioita saa Uutistorilta.
Skannaus on mahdollista samoilla osastoilla ja skannatut tiedostot saa sekä muistitikulle että sähköpostiin. Kirjallisuus- ja taideosastolla skannattuja tiedostoja voi lähettää sähköpostiin, mutta ei tallentaa muistikulle.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakaspäätteellä tehtyä varausta ei asiakas itse pysty perumaan, mutta voit kirjastossa käydessäsi pyytää virkailijaa poistamaan varauksen.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Otavan julkaisema, Antti Virmavirran lukema Kalevala näyttäisi olevan uudelleen julkaistuna Elisa-kirjassa https://kirja.elisa.fi/aanikirja/kalevala . Alkuperäinen cd-kirja (2009) myytiin loppuun.
Helmet-kirjastoista löytyy useita jääkautta ja jääkauden vaikutuksia käsitteleviä tietokirjoja. Tässä on pari lupaavan näköistä teosta:
Marjatta Koivisto: Jääkaudet, WSOY 2004
Pirkko Ukkonen, Kristiina Mannermaa, Jääkauden jälkeläiset, Museovirasto Helsinki 2017
Tietoa jääkaudesta Suomessa löytyy myös seuraavista kirjoista, mutta ainakin osa niistä tuntuu olevan hiukan teknisiä:
Juha Pekka Lunkka, Maapallon ilmastohistoria: kasvihuoneista jääkausiin, Gaudeamus 2008
Kalle Taipale, Levoton Maapallo, Kirjayhtymä 1996
Kalle Taipale Jouko T. Parviainen, Jokamiehen geologia, Kirjayhtymä 1995
Kalle Taipale, Matti Saarnisto, Tulivuorista jääkausiin: Suomen maankamaran kehitys, WSOY 1991
Aaatto Ratia, Lohkareesta emäkallioon...
Juoni tuntuu jotenkin kovin tutulta, mutta en löytänyt enää kouluradion ohjelmistoa 1960-luvun alusta. Kenties ohjelmatietoja löytyisi Elkasta? Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on 20.1.2020 selvitelty kouluradion historiaa."Ylen arkistosta kerrottiin, että Kouluradion paperit on siirretty aikanaan Elkaan eli Suomen elinkeinoelämän keskusarkistoon, Mikkeliin. Linkki Elkan arkistoluettelon Kouluradio-hakuun: https://yksa.disec.fi/Yksa4/search/ELKA/ Ja Ylen arkistomyyntiin: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/19/arkistomyynti-arkistoaineistoa-ammattikayttoon#yhteystiedot
Kirjaa voisi kysyä juonen perusteella myös Lastenkirjainstituutista. https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta...
Peppi Pitkätossun jäähyväislauluna tunnetaan ruotsalainen kansansävelmä Till Österland vill jag fara. Peppi Pitkätossu -elokuvissa sen esittävät poliisikonstaapelit ja kuoro Astrid Lindgrenin sanoilla Till fjärran land ska du fara. (Lähteet: Svensk filmdatabas http://www.svenskfilmdatabas.se/sv/item/?type=music&itemid=546766 ja ruotsinkielinen Wikipedia https://sv.wikipedia.org/wiki/Till_%C3%96sterland_vill_jag_fara)
Laulusta on useita erilaisia versioita, mutta Pepin esittämänä en onnistunut laulua löytämään. Kirjaston kokoelmissa olevalla levyllä Här kommer Pippi Långstrump sen laulaa ryhmä lapsia. Yksinlauluna sen on esittänyt ainakin Sofia Karlsson levyllä Visor från vinden (2007), jonka voi kuunnella...
Kirjastojen laitteistoja löytyy sähkönkulutusmittarit-sanalla täältä.
Esimerkiksi Kyyti-kirjastojen (Haminan, Iitin, Kotkan, Kouvolan, Miehikkälän, Pyhtään ja Vironlahden) verkkokirjastossa saatavuustiedot energiankulutusmittariin löytyvät tästä. Laina-aikaa ei ole suoraan mainittu, mutta yleensä se on esineiden osalta noin kaksi viikkoa. Mittareita ei voi ainakaan Kyyti-kirjastoista varata. Laitteita näyttäisi myös olevan hyvin alueen eri kirjastoissa.
Kirjan mahdollisesta julkaisusta suomeksi ei tällä hetkellä ole tietoa. Maasin kirjoja julkaisee suomeksi Gummerus. Kustantamot julkaisevat tulevat kirjansa yleensä puolivuosittain, ainakaan syksyn julkaisuohjelmasta tätä teosta ei löydy. Joulun ja kevään tulevat julkaisut kerrotaan yleensä loka-marraskuussa. Asiasta voi myös kysyä kustantamolta suoraan: https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/
SKS:n Suomen kansan vertauksia -kirja taustoittaa sanontaa "Seisoo kuin Jyrin päivä" selittävällä huomautuksella "vastakohtana pääsiäiselle". Pääsiäissunnuntain ajankohta kalenterissa voi vaihdella melkoisesti (kirkon pääsiäissäännön mukaan 22.3.–25.4.), mutta Jyrin päivä on aina samaan aikaan vuodesta. – SKS:n Vanhat merkkipäivät listaa Jyrin päivään kytkeytyviä sanontoja enemmän kuin yhdellekään toiselle pääsiäisaikaan kuulumattomalle maaliskuun lopun ja huhtikuun lopun väliselle päivälle, joten Jyrin päivän voisi otaksua valikoituneen vertailukohteeksi sen merkittävyyden vuoksi.
Sanonnasta tunnetaan myös pitempi muoto "Seisoo kuin Jyrin päivä allakan laidassa" ja variantti "Ei liiku enempää kuin Jyrin päivä".
Sanat Selim Palmgrenin lauluun Miilunpolttaja (Sjöfararen vid milan, sanat Gustaf Fröding, suom. Heikki Klemetti) sisältyvät esimerkiksi nuottijulkaisuihin Cantus. 2 : matalalle äänelle : Nuottikokoelma laulun perusopetukseen (2012) ja Kokoelma yksinlauluja. I (1967).
Voit tarkistaa nuottijulkaisujen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa Helmet-haulla.https://www.helmet.fi/fi-FI
Cantus 2 Helmetissä
Kokoelma yksinlauluja I Helmetissä
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Roomalaisessa kalenterissa oli alkujaan vain kymmenen kuukautta (maalis-joulukuu), kahta talvikuukautta (tammikuu ja helmikuu) ei laskettu mukaan lainkaan. Numa Pompiliuksen (n. 753–672 eKr.) sanotaan lisänneen tammikuun ja helmikuun roomalaiseen kalenteriin. Roomalaisen kalenterin kuuden ensimmäisen kuukauden (januarius, februarius, martius, aprilis, maius ja junius) nimet viittaavat esimerkiksi jumaluuksiin ja juhliin. Kuusi viimeistä kuukautta (quinctilis, sextilis, september, october, november ja december) taas perustuvat järjestysnumeroihin. Esimerkiksi quinctilis tarkoittaa siis viidettä kuukautta.Ei ole aivan selvää, mistä roomalaisten mensis januarius tai mensis februarius ovat saaneet nimensä. Yleensä katsotaan, että...
Hei!
Delfiineistä ei löydy mitään kattavaa yleisteosta.
Tampereen kaupunginkirjastossa on seuraava teos:
Meret: delfiinit ryhävalas, hait...jne. luokassa 58.9
Tietoa joutuu siis kokoamaan useasta eri lähteestä, kirjoista,
lehdistä ja internetistä. Oletko kokeillut etsiä netistä
esim. sanahakupalvelujen avulla (Ihmemaa, Evreka, Alta Vista).
Makupalat-hakemistosta osoitteessa
http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm kun lähtee etenemään kohdasta
eläimet -> nisäkkäät näkyi löytyvän linkkejä delfiineihin.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy cd-levy nimeltään
The Underwater world of dolphins and whales.
Ainoastaan englanninkielistä materiaalia löytyi. Evreka-haulla (hakupalvelun osoite http://www.evreka.fi) saat Internetistä runsaasti Harvest Moon -sivuja (Evreka-haku koko maailmasta, hakutermi: ”harvest moon” +nintendo):
http://www.nintendo.com/n64/harvest_moon (Nintendon omaa sivustoa)
http://www.gameadvice.com/ubbcgi/forumdisplay.cgi?action=topics&number=… (keskustelufoorumi, jonka aiheena on Harvest Moon)
http://www.videogamereview.com/reviews/Nintendo_Gameboy/Roleplaying/Rol… (peliarvosteluja)
http://www.gamewinners.com/n64/HarvestMoon.htm (pelivihjeitä, linkki keskustelufoorumille)
http://www.izemjef.msx2.com/hmoon.htm (peliarvostelu)
Pelit-lehdessä on ehkä käsitelty Harvest Moonia, voit kysyä sieltä, yhteystiedot saat lehden...
Hei!
Booknetin sivulle on koottu linkkejä verkossa olevista kokonaisista teoksista, hypertekstejä käsittelevistä sivuista, scifijutuista ja sarjakuvista
http://www.booknet.fi/luotsi/verkkoromaanit.htm
Hämeenlinnan kirjaston Makupaloihin on myös koottu linkkejä verkkoteoksiin:
http://www.makupalat.fi/kirjat5.htm#kirjat (kirjoja verkossa)
http://www.makupalat.fi/kirjat1.htm (kertomakirjallisuutta verkossa)
http://www.makupalat.fi/kirjat3.htm#verkkokirjat
Nämä ovat siis vapaasti luettavissa, et tarvitse mitään tunnuksia.
Alpo Noposen henkilötiedot ja viitteitä lisätietoihin
on hakuteoksessa SUOMEN KIRJAILIJAT 1809-1916. Kustantaja: Suomalaisen Kirjallisuuden seura. 1993.
Kirjassa on sivuilla 538-539 Alpo Noposesta lyhyet henkilötiedot, kronologinen luettelo
Noposen omasta tuotannosta, luettelo Noposen suomentamista ja hänen toimittamistaan
teoksista, luettelo Noposen tuotannon arvosteluista
sekä luettelo mitä hänestä on kirjoitettu eri julkaisuissa.
Hakuteos on varmasti hyvin varustetuissa yleisissä
kirjastoissa käsikirjastokirjana.
Eri maiden tutkimuslaitoksia, laitosten kotisivuja ja tekeillä olevia tutkimuksia voi hakea vaikkapa Google Scholarista http://scholar.google.fi/
Muita linkkejä:
http://www.sc.edu/library/science/sciport.html
http://www.scicentral.com/
http://www.scitechresources.gov/scitech-portals.htm
Tampereen kaupunginkirjaston kestävän kehityksen ohjelma löytyy osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/kestkeh.htm Siellä käsitellään myös kirjastoaineiston hankintaa. Eija Kosken artikkeli: Kirjasto säästää luontoa löytyy puolestaan Kirjastolehdestä 5/1999. Lisäksi Tilastokeskuksen julkaisemassa Kuntapuntarissa 3/2000 käsitellään kirjastoja ja kestävää kehitystä.
Kaukolainaan on mahdollista tilata kirjoja, jotka eivät kuulu meidän kirjaston kokoelmiin. Maakuntakirjastoilla on velvoite lähettää kokoelmistaan kaukolainoja muille kirjastoille. Voimme tilata kirjaa sinulle kaukolainaksi, kaukolainan hinta on 2 € maakuntakirjastoista ja 7 € yliopistokirjastoista.
Kysymääsi kirjaa on myös Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikön kirjastossa käsikirjastokappale (sitä ei siis saa kotilainaan).
