Artistin virallisilla kotisivuilla osoitteessa http://www.ericclapton.com/eric-clapton-biography kerrotaan, että hän on syntynyt 30.3.1945.
Jos Claptonin elämä kiinnostaa laajemmin, kannattaa tutustua hänen omaelämäkertaansa ”Eric Clapton : omaelämäkerta” (Otava, 2008). Toinen hänestä kertova kirja on Jouko Ollilan ”Eric Clapton : elämän siniset sävelet” (Pop-lehti, 2005).
Kirjasta Standard catalog of world paper money. Volume 2 : General issues to 1960 / Colin R. Bruce II, senior editor (1997) löytyvät nämä tiedot: 1909 (1908 ei löytynyt) 10 ruplaa 0,20-12,50 Yhdysvaltain dollaria, 1905 3 ruplaa (5 ruplaa ei löytynyt) 0,25-6 Yhdysvaltain dollaria. Kirja on tosin lähes 20 vuoden ikäinen.
Kirjasta Suomen rahat arviohintoineen. 2008 : Keräilijän opas löytyvät seuraavat tiedot: 1918 1 markka 0,50-4 euroa, 1918 50 penniä 1-5 euroa, 1939 50 markkaa 5-200 euroa.
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttavat rahan kunnon lisäksi sen harvinaisuus. Lisäksi rahalle täytyy löytää ostaja.
Lisää tietoa vanhoista rahojen arvosta löytyy alla olevien numismaatikkoliittojen sivuilta ja Helsingin Sanomien artikkelista:
http://www....
Helsingin kaupunginkirjaston asiakaspäätteellä tehtyä varausta ei asiakas itse pysty perumaan, mutta voit kirjastossa käydessäsi pyytää virkailijaa poistamaan varauksen.
Ainakin kaksi paksua teosta löytyy pääkaupunkiseudun tietokannasta http://www.libplussa.fi/
- Tynjanov, Juri
Nuori Puskin, Helsinki:Tammi 1945. 629 s.
- Lotman, Juri
Puskin, Sankt-Peterburg 1997. 845 s. (venäjänkiel.)
Saatavuuden näet netistä em.osoitteesta ja voit sitten puhelimitse varata haluamasi teoksen.
Lisää elämäkertoja löydät kirjoittamalla asiasana/luokka-hakukenttään Puskin.
Suomalaiset kirjastot eivät maksa kokoelmaansa hankituista kirjoista enempää kuin yksityinen ostaja. Käytännössä ostohinnat ovat halvemmat kuin tavalliselle kuluttajalle, koska kirjastoille myönnetään suurista ostomääristä erilaisia alennuksia. Kirjojen hinnat eivät Suomessa muutenkaan sisällä mitään muodollista tekijänoikeusmaksua. Ne on luonnollisesti sisällytetty kirjan hintaan, mutta eivät ole eriteltävissä millään täsmällisellä tavalla.
Kirjan myyntihinnalla ei ole suoraa yhteyttä tekijänoikeuteen. Tekijänoikeudelliset sopimukset eivät normaalisti määritä kirjan myyntihintaa, vaan ainoastaan tekijän osuuden myyntituloista.
Minkä tahansa kirjaston kirjan saa kopioida yksityiseen käyttöön tekijänoikeuslain 12§:n perusteella. Opiskelu...
Vuonna 1886 keksittyyn Coca-Colaan lisättiin tosiaan sen alkuvuosina kokapensaan lehtiä. Näistä lehdistä valmistetaan myös kokaiinia. Coca-Colasta lehdet jätettiin pois vuonna 1905. Lisää tietoa vaikkapa Tiedetuubi-sivustolta:
https://www.tiedetuubi.fi/taxonomy/term/1201
Laulua neljästä veljestä emme löytäneet. Voisiko laulu olla kansanlaulu nimeltä Viisi veljestä, jota äitinne olisi soveltanut omiin poikiinsa sopivaksi? Ensimmäinen säkeistö kuuluu näin: "Viisi veljestä kauaksi ratsastaa ja ratsunsa vinhasti lentää. He kunnaille korkeille kiipeävät ja metsiä suuria entää"
Laulu ja siihen kuuluva cd löytyvät ainakin näistä kirjoista:
- Kas metsämökin ikkuna : laululeikkejä lapsille / toimittanut Niina Bell
- Anni tannin muskarilaulut : lapset laulavat
Kysymykseen täytyy vastata hiukan laveasti, koska en tiedä, tarkoittaako "lauluista koottu kirja" tekstikirjaa vai nuottijulkaisua. Periaatteeseen tämä ei vaikuta, mutta kylläkin mahdollisiin jatkotoimiin. Vastaan varmuuden vuoksi molempiin.
Tekijänoikeus ei määräydy teoksen iän mukaan. "1910-luvun laulu" ei ole tässä suhteessa merkitsevä tieto. Yksittäisen tekstin tai sävellyksen tekijänoikeudellisen suojan määrää tekijän kuolinvuosi. Jokainen teos on suojattu tekijän elinajan ja sen jälkeen vielä 70 vuotta. Jos tekijä elää 100-vuotiaaksi, hänen nuoruudessaan tekemänsä laulu voi olla suojattu 150 vuotta. Sibeliuksen teokset ovat edelleen suojattuja, koska hän eli pitkän elämän.
Jokainen kokoelmaan ajateltu laulu täytyy siis käydä läpi...
Kirjassa Tammen suuri hevoskirja 1 on pieni kappale satulan historiaa sekä runsaasti hyviä kuvia eri satulamalleista eri aikakausilta. Satulassa-lehdestä (1996, n:o 26) löysin ison artikkelin satuloista. Siellä oli myös pieni pala satulan historiaa.
Tästä lehtiartikkelista huomasin, että kirjailija nimeltään Elwyn Hartley Edwards on kirjoittanut suuren määrän hevosaiheisia kirjoja (englanninkielisiä). Maakuntakirjastojen MANDA-yhteisluettelosta voit kirjastossa tarkistaa, missä kirjastoissa on hänen kirjojaan ja tilata niitä kaukopalvelun kautta.
Satulassa-lehdessä mainittiin Edwardsin kirja nimeltään Saddle, mutta tämän nimistä kirjaa en löytänyt. Sen sijaan Libris-tietokannasta (ruotsalaisten
kirjastojen yhteisluettelo) löytyi...
Kirjaviitteitä saat kansallisbibliografiasta (eli Fennicasta). Siihen pääsee kirjastojen internetmikroilla yleisten kirjastojen aloitussivulta www.kirjastot.fi valitsemalla yläpalkista Kirjastot, ja esiin tulevalta sivulta oikeasta reunasta Linnea-tietokannat, seuraavaksi Yhteydet, ja sitten pitkän luettelon lopusta Fennica. Fennicassa haku kannattaa tehdä sanahakuna, jossa on katkaisu (ilmaistaan kysymysmerkillä), jotta kaikki taivutusmuodot tulevat mukaan: radiomainon? Viitteitä tulee 16, joukossa esim. Radiomainonnan opas (1988) ja Mainonnan ABC käsikirja (2003).
Vastaavanlainen haku kannattaa tehdä myös Linnean Arto-tietokannasta, josta saa artikkeliviitteet.
Opinnäytetyötä varten kannattaa perehtyä Kirjastot.fi-sivun yläpalkista...
Astrid Lindgrenistä on kysytty aikaisemminkin. Vastaukset löydät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu. Valitse Arkisto, kirjoita Etsi arkistosta-kohdan hakuruutuun Lindgren Astrid. Saat paljon erilaisia linkkejä, joista osa tosin on vieraskielisiä.
Tässä alkajaisiksi muutama sivu:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=326&lastname=Lindg…
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/astrid/index.html
Ja sitten vielä hyvä, tosin ruotsinkielinen (kieliä kannattaa opiskella ahkerasti!) sivusto:
http://www.astridlindgren.se
Astrid Lindgrenistä kertovia kirjoja voit haeskella Lohjan kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://lohja.kirjas.to/
Paikalla näyttäisi olevan ainakin seuraavat, Astrid Lindgrenistä...
Haapajärven kirjastossa on paikalla monta hyvää etunimikirjaa : Vilkuna, Kustaa : Etunimet ; Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ; Joka kodin suuri nimikirja ; Uusi suomalainen nimikirja. Harvinaisimmista nimistä on Eero Kiviniemen Iita Linta Maria : etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen.
Kirja löytyi musiikkiopiston eteisestä ja on nyt menossa seuraavalle lukijalle. Kiitos palautuksesta. Jatkossa kannattaa muistaa, että musiikkiopiston postilaatikko ei ole kirjaston palautusluukku ja kirja ei välttämättä löydä tietänsä sieltä kirjastoon palautettavaksi.
Suomenkielistä kirjallisuutta maisemapienoismallien rakentamisesta ei ole kovin paljon tarjolla. Joissakin pienoismallikirjoissa aihetta sivutaan: esim. Timo Nyyssösen Pienoismallirakentajan käsikirjassa (Multikustannus, 2007) käsitellään dioraamoja ja maisemia. Vaikka teemana ovatkin lähinnä sota-aiheiset pienoismallit, materiaaleista ja työtavoista kirjasta saanee joitakin vinkkejä.
Suomenkielinen cd-rom-levy aiheesta sen sijaan löytyy: Uusi pienoismalliharrastajan tietopaketti (1998) käsittelee yhtenä aiheena myös maisemapienoismallia.
Pienoismalli-lehdessä on julkaistu vuosien varrella myös maiseman rakentamiseen liittyviä artikkeleita.
Englanninkielisiä teoksia aiheesta:
Gray, Freida: Making miniature gardens (1999)
Schleicher,...
Esimerkiksi seuraavat kirjat: Suomalaisen viittomakielen perussanakirja (1998) ja Jantunen,Tommi: Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen, 2003. Kirjojen lisäksi viittomakieltä voi opiskella lähnnä videokasettien ja cd-rom-levyjen avulla. Lisää aineistoa löytyy kirjastosta luokasta 89.999. Kirjaston tietokannasta
voi hakea asiasanalla viittomakieli.
Ks. myös http://www.kantti.net/viittomakieli/# tai http://suvi.viittomat.net/
Varjokuvien tekemiseen opastaa Sophie Collinsin kirja Varjokuvia: 100 varjoeläintä koirasta korppikotkaan (Nemo, 2008).
Kirjan saatavuuden Tampereen kaupunginkirjastosta voit tarkistaa osoitteessa http://www.pikikirjasto.fi.
Kirjan esittely löytyy osoitteesta http://www.nemokustannus.fi/fi/kirjat.html?kirja=180.
Turun kaupunginkirjastossa säilytetään Maaseudun Tulevaisuus -lehteä kuusi kuukautta ja kuluva kuukausi. Voitte käydä lukemassa lehden pääkirjaston Uutistorilla.
WSOY.pro.fi:n Juridikkaonlinesta löytyy kaksi osumaa haulla "Syytteestä sopiminen":
1 kpl Prosessioikeus ajankohtaiskatsauksesta
1 kpl Rikosoikeus ajankohtaiskatsauksesta
Valitettavasti tällä hetkellä emme pääse kyseisen tietokannan tekstisisältöön Helsingin kaupunginkirjastosta, mutta Juridiikkaonline todennäköisesti löytyy oppilaitoksesi kirjastosta. http://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/Juridiikkaonline+-tilaajat
Edilex -tietokannat kannattaa myös tarkistaa, samoin Helecon -tietokannat. Edilex löytyy seuraavista kirjastoista http://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/Edilex+-tilaajat
