Varmaa vastausta tähän kysymykseen on mahdotonta antaa, sillä sääennusteiden tarkkuus laskee sitä mukaa, mitä pidemmäksi ajaksi ne tehdään.
Pitkän ajan ennusteita toki löytyy, mutta niitä kannattanee pitää suuntaa-antavina. Ilmatieteen laitos seuraa ja arvioi ennusteita sivuillaan: http://ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ennusteen-seuranta. AccuWeatherin sivuilta voi hakea paikkakunnittain peräti 25 päivän sääennustetta: http://www.accuweather.com/fi/fi/helsinki/133328/daily-weather-forecast…. Forecan sivuilta löytyy 10 päivän ennuste: http://www.foreca.fi/Finland/Pirkkala/tenday.
Kirjasampo.fi on kaunokirjallisuuden verkkopalvelu, jonka avulla voi etsiä kiinnostavia lukukokemuksia. Hakusanan avulla palvelusta löytyy tietyn aiheisia romaaneja, novelleja ja runokokoelmia. Hakusanat kuvaavat teosta kokonaisuutena, eli ne eivät kerro, millä sivulla esimerkiksi jotakin ihmissuhdekonfliktia käsitellään. Usein tietty teema tai aihe myös kulkee koko teoksen läpi "punaisena lankana", eikä sitä käsitellä vain joillakin sivuilla. Mutta tämän palvelun avulla voi välttyä lukemasta tuhatta romaania ihan vain aiheenetsintämielessä.
Hakusanalla konfliktit löytyy runsaasti romaaneja, runoja ja näytelmiä, mutta kirjan konflikti liittyy monesti myös esimerkiksi sotaan. On ehkä hyödyllisempää käyttää useampaa hakusanaa, vaikkapa...
Kirja löytyy hyllystä ainakin useista Pirkanmaan kirjastoista sekä Kuopion kaupunginkirjastosta ja monista ylopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjastoista:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_l…
http://kirjasto.kuopio.fi/work?workId=e6caece5-aac3-47fe-91d0-bb131967c…
http://finna.fi
Hei!
HelMet-kirjastoista ei löydy biologian tai vesistötieteiden sanastoa. Helsingin yliopiston kirjastosta haettaessa löytyivän mm. seuraavat teokset:
Words between : lääketieteen ja luonnontieteen englantia
Nordic glossary of hydrology : English-Danish-Finnis-Icelandic-Norwegian-Swedish with definitions in English
Kyseessä on Valto Saran runo Taivaan portti, joka ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Laulu Kannakselle (WSOY, 1941). Runo on luettavissa myös esimerkiksi runoantologiasta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Otava, 1996)ja ensimmäisestä Tämän runon haluaisin kuulla -teoksesta (toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila ja Juha Virkkunen, Tammi, 1978).
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot / toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen (Otava, 1996)
Ikävä kyllä emme ole kirjaa tunnistaneet. Olen lähettänyt kysymyksen kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Toivon mukaan vastaus löytyy sitä kautta.
Kun kysymyksessä ei täsmennetä, millä tavalla tai tekniikalla kuvaa on tarkoitus käyttää, joudun seuraavassa tekemään joitakin oletuksia.
1. Tämän kuvan voi vapaasti näyttää esimerkiksi valkokankaalta osana tätä Kirjasammon sivua eli suoraan netistä heijastamalla näyttämällä. Oletuksena tässä on, että Kirjasampo on sopinut WSOY:n kanssa kuvan käyttämisestä (kuvaajan ja kustantajan nimi on mainittu kuvan alla).
2. Jos haluat liittää kuvan johonkin omaan PowerPoint-tyyppiseen esitykseen kuvitukseksi, sinun tulee pyytää kuvan käyttöön lupa WSOY:ltä. Kun kuva on tarkoitettu PR-tarkoituksiin, sen epäilemättä saa ongelmitta ja korvauksettakin.
3. Jos haluat liittää kuvan esimerkiksi netissä pysyvästi olevalle vinkkaussivulle, myös siihen täytyy...
Tyyra Leinon Katinpoika Manun seikkailut julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1937. Sen jälkeen siitä on otettu kolme uusintapainosta, viimeinen vuonna 1978. Kirjakaupoista teosta ei siis enää saa.
Sinun kannattaa etsiä Katinpoika Manun seikkailuja antikvariaateista ja helpoimmin se käy nettiantikvariaateissa. Antikvariaattien nettikauppojen osoitteita löytyy helposti googlettamalla. Monissa nettiantikvariaateissa on mahdollisuus jättää etsimänsä teos puutelistalle.
https://finna.fi
En löytänyt tietoa siitä, että 20-vuotiaan naisen passihakemuksessa olisi noudatettu tavallisesta poikkeavaa käytäntöä. Suomalaisnaiset matkustivat ulkomailla suhteellisen paljon maailmansotien välisenä aikana, kuten Ritva Hapuli toteaa teoksessaan ”Ulkomailla: Maailmansotien välinen maailman suomalaisnaisten silmin” (SKS 2003). Passin hankkimiseen liittyvästä prosessista on toisaalta poikkeuksellisen hankala löytää tietoa. Voit kysyä asiasta esimerkiksi Siirtolaisuusinstituutilta, joka on muuttoliikkeiden tutkimiseen ja dokumentoimiseen erikoistunut laitos: http://www.migrationinstitute.fi/
Internetistä löytyy myös jonkin verran passien historiaan liittyvää aineistoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on esimerkiksi aikaisemmin kysytty...
Kirjasampo.fi :ssä löytyy tietoa kirjailija Soila Ojasesta, http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3b356d91-9af0-405c-85f3-c6a50440134a. Ojanen on ammatiltaan toimittaja ja kirjailija. Hän on kirjoittanut nuorten dekkareita, Petos paketissa (2009) ja Pokerinaamat (2012) ovat hänen teoksiaan.
Petos paketissa,http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue6265044-6c2b-438d-960a-098fa352ffa0
Pokerinaamat, http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789513166373
Tässä uutisessa on tietoa Soila Ojasesta vuodelta 2014, kun hänet nimitettiin Yle Satakunnan uutispäälliköksi https://yle.fi/uutiset/3-7152277 . Soila Ojanen on kirjoittanut myös näkökulmia, jotka...
Valokuva säilyvänä esineenä on ollut mahdollinen 1830-luvulta lähtien, kun dagerrotypia alkoi yleistyä. Negatiivimenetelmä, joka mahdollisti kuvien monistamisen, tuli laajempaan käyttöön 1860-luvulla. Valokuvien ottaminen ihmisistä yleistyi myös Suomessa 1800-luvulla ja siitä tuli osa varakkaamman väestön tapakulttuuria. Kiertelevät valokuvaajat levittivät kuitenkin ajatusta myös maaseudulla ja houkuttelivat myös vähävaraisempia kuvauttamaan itsensä. Lukuisat ammattivalokuvaajat ikuistivat täten varmasti tuhansia suomalaisia jo 1800-luvun puolella. "Suomalaisen" määritelmä on jpka tapauksessa ongelmista pienin.
Mutta onko mitään keinoa edes yrittää arvioida, kuinka moni 1700-luvulla syntynyt on tullut ikuistetuksi. Toisin kuin...
Markku Salon kirjassa Remu Remu Aaltonen kertoo koulunsa olleen Lapinlahden kansakoulu. Muita kouluja hän ei mainitse. Muualta ei löytynyt tietoja hänen koulutuksestaan.
Yleisurheilu.fi-sivustolla on Koulussa yleisurheillaan -esite, jossa kerrotaan kiekonheitosta mm. näin: "linkoava heitto kiekon lähtiessä pyörimään etusormen kautta heittosuuntaan."
https://www.yleisurheilu.fi/sites/default/files/h_hetki_koulussayleisurheillaan.pdf
Vaski-kirjastoissa on helppolukuinen kirja nimeltä Agentti Samppa ja vihannesten kapina (Burgess, Mark 2004), jossa on paljon kuvia. On myös kirja nimeltä Kurpitsakuningas (Nöstlinger, Christine 1975), jossa on paljon tekstiä ja muutamia kuvia. Lisäksi on teos nimeltä Mukulat kasvaa (Viitaniemi, Janne 2015), jossa on kirjan lisäksi CD. Kirjassa on leikkejä ja tehtäviä, jotka liittyvät vihanneksiin. Tämä teos on sopiva leikki-ikäisille.
Sananmukainen suomennos olisi "Onko neljäs serkkusi kahden polven takaa?".
Serkkusuhteiden monimutkaisia vesiä on kahlattu tässä palvelussa aiemminkin, tässä esimerkiksi havainnollistava vastaus:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittaa-1-serkku-yhden?language_c…
Jos sukulaisuussuhteet kiinnostavat enemmänkin, voi asiaan perehtyneitä löytää esimerkiksi Sukututkimusseuran Suku forumilta:
https://www.genealogia.fi/sukuforum/
Tuomas Salste on tehnyt myös havainnollistavan kaavion:
https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Fono.fi-tietokannan mukaan kappaleen "Me ollaan nuoriso" ovat säveltäneet, sovittaneet ja sanoittaneet Pikku G eli Henri Vähäkainu, Lofipros ja Kingsize Ent. Toisessa julkaisussa tekijöiksi on merkitty vain kaksi ensin mainittua. Muussa yhteydessä on mainittu, että Lofipros-tuotantoryhmä olisi vastuussa vain kappaleen biiteistä, ei sanoituksesta. Pikku G on myös kertonut, että idea kappaleeseen ja kertosäkeeseen tuli alun perin The Rasmuksen kitaristilta Pauli Rantasalmelta, joka auttoi säveltäjänä ja tuottajana.
Rivit ovat Eeva Kilven runo teoksesta Kuolinsiivous (2012, s. 42 ). Runo alkaa riveillä Niin meiltä ei lopulta / voida enää mitään pois ottaa (---).
Eeva Kilven Kuolinsiivous Helmet-kirjastoissa
Nimet Carmela, Carmelia, Carmelina, Carmelita ja Carmen (joita näkee kirjoitettavan myös K-alkukirjaimella) perustuvat kaikki Palestiinassa sijaitsevan Karmelin vuoren nimeen. Siitä on saanut nimensä myös katolinen karmeliittojen sisaristo. "Karmeliitta" onkin Carmelita-nimen sananmukainen käännös. Yleisemmin Carmel-/Carmen-nimipesyeen voisi tulkita tarkoittavan "tyttöä Karmelin vuorelta". Nimi Karmel puolestaan tulee heprean puutarhaa merkitsevästä sanasta "(hak-)karmel".
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Aapeli Saarisalo, Raamatun sanakirja
