Valitettavasti tällaista tietoa ei löytynyt. Kannattaa vielä tutustu Wikipedian lähteisiin asianomaisten henkilöiden kohdalla.
Louis XIV of France
https://en.wikipedia.org/wiki/Louis_XIV_of_France
Anders Celsius
https://en.wikipedia.org/wiki/Anders_Celsius
Daniel Gabriel Fahrenheit
https://en.wikipedia.org/wiki/Daniel_Gabriel_Fahrenheit
William Thomson, 1st Baron Kelvin
https://en.wikipedia.org/wiki/William_Thomson,_1st_Baron_Kelvin
Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyvät erantokartta ja erantohila excelinä, https://ilmatieteenlaitos.fi/eranto-suomessa. Voisi ainakin ajatella, että asia on niin kuin ehdotat, mutta tämä on erikoistietoa, johon tarvitaan syvällisempää asiantuntemusta, jotta siihen osaa vastata. Ehdotan, että otat yhteyttä Ilmatieteen laitokseen, https://ilmatieteenlaitos.fi/yhteystiedot
Runot nauttivat tekijänoikeudesta niin kuin muutkin kirjalliset teokset, joten niiden julkaisemiseen tarvitaan lupa, https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/ Samalla sivulla kerrotaan, että siteeraamiseen ei tarvita lupaa, mutta kuolinilmoituksessahan ei ole sitaatista kyse.
Alla on linkki, josta löytyy Oulun kaupunginkirjaston ja muiden Outi-kirjastojen kokoelmien Karjala-aiheisia runoja joko karjalan tai suomen kielellä. Se, millä karjalan murteella runot on kirjoitettu, ei selviä kirjojen tiedoista.
https://outi.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Egenre_facet%3A%22Runot%22&dfApplied=1&lookfor=runot++karjala&type=AllFields
Vienanmurteisia runoja on alla. Nämä kirjat eivät ole Outi-kirjastojen kokoelmissa, mutta kirjoja voi kysyä kaukolainaan omasta kirjastosta:
- Suomen kansan vanhat runot 1: Vienan läänin runot, 1908
- Jukka-Pekka Wuorikoski, Mössi Kontie: meccärunoja lapsille, 2013
- V. Tarkiainen, Karjalan laulu:...
Jamppa tuomisen esittämä Kaunis maa on vuodelta 1982. Tätä Matti Sihvosen säveltämää ja Esa Kujalan sanoittamaa laulua ei ikävä kyllä ole julkaistu nuottina.
Sukunimenä Orpana on tunnettu luovutetun Karjalan alueella Impilahdella, Jaakkimassa, Kirvussa, Kurkijoella, Käkisalmessa, Lumivaarassa, Pyhäjärvellä ja Räisälässä. Nimi Orpana on lähtöisin latinalaisperäisesta nimestä Urbanus, josta on käytetty mm. asuja Urpa, Urpaanus, Urpo, Paunus ja Panu. Vanhoissa lähteissä mainitaan esim. Wrban Skinnar 1552 eli Orban Skinnar 1551 Viipurissa, Vrbana Tuttujeff 1640 eli Orbann Tutinen 1641 eli Vrbanus Tutti 1642 Hiitolassa. Lähde: Mikkonen, Pirjo, Sukunimet. 2000
Hei,
Kattavimmin kotimaisten elokuvien tiedot löytyvät KAVIn (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) Elonet-tietokannasta. Sieltä löytyvät kaikki Suomalaisen kansallisfilmografian tiedot, mm. tekijätiedot, juonikuvaukset, elokuvan vastaanotto ilmestymisaikaan, esitystiedot, palkinnot, musiikki, ikärajatiedot jne.
Tässä linkki tuon kysymäsi elokuvan tietoihin:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1582654
Ulkomaisista elokuvista parhaiten tietoa löytynee ainakin yhdysvaltalaisen elokuvan osalta iMDb-tietokannasta (Internet Movie Database ; imdb.com)
Rakennuksen saa kyllä valokuvata, piirtää tai maalata, mutta rakennuksen fyysinen muuttaminen tai toisen täsmälleen samanlaisen rakennuksen rakentaminen on kiellettyä, jos rakennus täyttää teoksen tuntomerkit. Tosin rakennustakin saa tekijän luvatta muuttaa, jos se on teknisistä syistä tarkoituksenmukaista. Tekijänoikeuslaki Pykälä 25 e
"Tekijänoikeuslain mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Suojattuja teoksia ovat mm. valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden teos, kartta, selittävä piirustus, graafinen tai plastillinen teos, tietokoneohjelma tai muu teos.
Tekijänoikeus suojaa luovan työn sisältöä, muotoa, jossa teos ilmenee...
Jouko Tekoniemen säveltämä ja Arvo Ylitalon sanoittama "Laulu Lapin maalle" (tai "Laulu Lapinmaalle") alkaa: "Jään, hankien maa". Laulu sisältyy nuottiin "Lapinlasten laulukirja" (Lapin lääninhallitus, 1985) ja sen uudistettuun painokseen "Uusi lapinlasten laulukirja" (Lapin lääninhallitus, Lapin maakuntaliitto, 1991). Sen ovat levyttäneet esimerkiksi Rovaniemen musiikkiluokkien kuoro ja Lapsikuoro Ilo.
Myös Veikko Juntunen on säveltänyt ja sanoittanut samannimisen laulun, mutta tämä "Laulu Lapinmaalle" alkaa: "Hiljaisuus on yllä kauniin maan".
Rovaniemen musiikkiluokkien kuoro: Laulu Lapinmaalle YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=t4SgQaHdTOk
Lapsikuoro Ilo: Laulu Lapin maalle YouTubessa:
https://www.youtube.com/...
Arvo Aholasta löytyy varsin niukasti tietoa. Helsingin Sanomat kirjoitti Aholan muistokirjoituksen 10.8.1976. Sen mukaan hän syntyi Helsingissä 14.4.1914. Käytyään Turun taideyhdistyksen koulun hän osallistui yhteisnäyttelyihin. Ensimmäinen oma näyttely oli Helsingissä 1946. Opintomatkoja Ahola teki mm. Ranskaan ja Saksaan. Hänet tunnettiin erityisesti Helsingin ranta-aiheiden, Lapin sekä saariston kuvaajana. Teoksia on mm. Turun kaupungin kokoelmissa, liikelaitoksilla ja yksitysillä taiteen kerääjillä. Hän oli Turun taitelijaseuran jäsen.
Helsingin Sanomat 10.8.1976
Lahden runotietokanta on siirtymässä Kirjasampoon, mutta vielä ei ole julkaistu aikataulutietoa siitä, milloin tietokanta saadaan sitä kautta näkyviin. Uudet sisällöt päivittyvät sinne jo nyt, https://lastu.finna.fi/Content/kirjallisuus.
Laulu on kansanlaulu, sen tekijöitä ei tiedetä. Laulu esiintyy julkaisuissa monilla eri nimillä, esim. "Neito ja kuolema", "Kuoleman viikatemies", "Tuonelan viikatemies" "Tuonen viikatemies" ja "Viikatemies". Sekä laulun sanoista että melodiasta on julkaisuissa useita erilaisia versioita.
Ilpo Saunion ja Timo Tuovisen julkaisussa laulu on nimellä "Viikatemies" (sanat, melodianuotinnos, sointumerkit). Laulu on sijoitettu otsikon "Vuosi 1918" alle, mikä viittaa siihen, että laulu on kuulunut vankileirilauluihin, jotka levisivät sekä käsin kirjoitettuina että suusta suuhun ja jotka usein lainasivat sävelensä ja aiheensa vanhemmista kansanlauluista. "Viikatemies" alkaa: "Jääaavikon aukean laitaan käy kuoleman viikatemies"....
Meiltä löytyy nuotteja/tekstejä vain yksittäisiin Carlos Gardelin esittämiin kappaleisiin. Esim. kokoelmasta "Tango! Tango!" löytyy "Por una cabenzan" nuotit. Lisää Gardelin esittämiä tangoja voi etsiä aineistorekisteristämme hakemalla niitä pelkällä kappaleen nimellä ja valitsemalla aineistolajiksi nuotin.
Gardelin kappaleista on julkaistu "Los majores tangos de Carlos Gardel" -niminen kokoelma, joka sisältää 15 tangon sanat ja nuotit. Kyseinen kokoelma on mahdollista saada Suomesta kaukolainaksi. Kaukolainalomake on täytettävä Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolla, samalla peritään 25 markan kaukopalvelumaksu.
Tässä muutamia nettisivujua Marmariksesta
http://www.aboutmarmaris.com/
http://www.marmaris-online.com/
http://www.marmaris.org/
http://www.kusadasitravel.com/marmaris.html
Valitettavasti en löytänyt mitään kirjaa tuon kevytmoottoripyörän sähkökaavioista, sen sijaan internetistä löytyy ilmoitustaulu vanhojen moottoripyörien kanssa ahertaville osoitteesta http://www.motot.net/forum/viewtopic.php?t=57864&sid=29c92b0fb17ec726e4… . Sinne voi jättää omia "avunpyyntöjä" tai lueskella toisten ilmoituksia, josko vaikka jollakin olisi kyseiset sähkökaaviot.
Valtioneuvosto asetti vuonna 1998 Totuuskomissioksi luonnehditun sotasurmaprojektin, joka jatkaa työtään vuoteen 2003. Sen tuloksia löytyy osoitteesta http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main
Täydellinen tämä luettelo ei ole ja puutteiden syistä löytyy myös tietoa edellämainitusta osoitteesta.
Voit jättää hankintaehdotuksen Helsingin kaupunginkirjastolle: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Espoon kaupunginkirjastolle:
https://www.webropol.com/P.aspx?id=162676&cid=25286451
Vantaan kaupunginkirjastolle:
https://www.vantaa.fi/i_form.asp?path=1;217;539;10990&voucher=86655085-…
Kauniaisten kaupunginkirjastolle:
http://bibban.net/main.php?lang=FI&p=services/3/5
Vuonna 1930 julkaistua La cuisine en dix minutes tai sen englannikielistä käännöstä ei Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/) tai yliopistokirjastojen Linda-tietokannan (http://finna.fi mukaan ole Suomen kirjastoissa. Kirjan saksankielinen käännös Kochen in zehn Minuten löytyy Varastokirjastosta Kuopiosta. Voit pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Muualta maailmasta sekä ranskan- että englanninkielistä kirjaa löytyy kirjastojen kokoelmista. Kysy kaukolainamahdollisuutta omasta kirjastostasi.
Puolustusvoimien verkkosivuilta voi etsiä tietoa ylijäämäkaluston huutokaupoista. Panssarivaunuja on ollut myynnissä viimeksi heinäkuussa 2007, niistä löytyy kuvia ja tietoa osoitteesta http://www.mil.fi/laitokset/tiedotteet/3264.dsp. Vaunuja on myyty siviileille aikaisemminkin 90-luvulla. Ajoneuvojen ajokelpoisuutta, varustelua, käyttömahdollisuuksia ja myyntihintojakin käsitellään Ruotuväki-lehdessä osoitteessa http://www.mil.fi/ruotuvaki/index.dsp?pid=3266.
Ulkomaisen raskaan kaluston hankintaa peltotöitä helpottamaan pohditaan osoitteessa http://www.hilavitkutin.com/2009/02/19/kaytosta-poistettua-venalaista-s….