Häistä ja niiden järjestämisestä on viime aikoina ilmestynyt runsaasti kirjallisuutta. Ohjeita puheen laatimiseen ja pitämiseen löytyy mm. seuraavista teoksista:
Aulanko, Mari: Rohkeasti puhumaan (WSOY 1999) ja Jokela, Pia: Unohtumaton hääjuhla : leikkien ja ideoiden kirja (Polarlehdet 1996) Voit tiedustella kirjojen saatavuutta omasta lähikirjastostasi tai osoitteesta: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2&sesid=1152089685
Hakusanalla 'häät' saat näkyviin kaiken aiheeseen liittyvän materiaalin.
Apua saattaa löytyä myös seuraavista Internetlinkeistä:
http://www.naimakaupat.com/haaopas/haapaiva/puheet.php
http://www.haatjajuhlat.fi/tals.php
Malagueña salerosa on meksikolainen laulu, joka kertoo Malagasta kotoisin olevasta naisesta, jonka kauneutta mies ylistää. Miehellä ei ole tarjota naiselle rikkauksia, mutta rakkautta sitäkin enemmän.
Lisää tietoa laulusta wikipedian englanninkielisessä versiossa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Malague%C3%B1a_Salerosa
Hilja Haahden Oravasatu löytyy esim. kokoelmista Eläinrunojen kirja http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C%7CRb1021683
sekä Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C%7CRb1111611
Kirjassa Adrian Room: "Dictionary of first names" kerrotaan nimestä Erin seuraavaa. Erin tulee Irlannin runollisesta nimestä. Sitä on alettu käyttää henkilön nimenä englantia puhuvissa maissa 1800-luvun lopulla. Kirjassa mainitaan esimerkkeinä amerikkalainen näyttelijätär Erin O'Brien-Moore (1902 - 1979), englantilainen sosiaalialan aktivisti Erin Pizzey (s. 1939) ja uusseelantilainen urheilija Erin Baker (s. 1961). Myös kirjassa Eeva Riihonen: "Mikä lapselle nimeksi?" kerrotaan, että Erin tulee Irlannin gaelinkielisestä runollisesta nimestä.
Apinat kuuluvat eläinkunnan luokittelussa kädellisiin.
Kädellislajien todellinen määrä on kuitenkin epävarma, sillä esimerkiksi apinayhteisöjä asuu eristettyinä saarissa, sademetsissä tai vuorilla. Maailman luonto teoksen mukaan apinalajeja on 200 ja puoliapinoita yli 50 lajia.
Maailman luonto, Nisäkkäät, Weilin+Göös, 1998.
Katso myös:
Eläinfysiologian dosentti Seppo Turusen artikkeli:
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0104/turunen.pdf
Korkeasaaren paviaanien kohtalo vuonna 2004 herätti paljon keskustelua ja useampi taho ryhtyi myös toimiin, jotta paviaanit voitaisiin pitää Korkeasaaressa.
Asiasta kirjoitettiin yleisönosastoissa ja asian tiimoilta käytiin keskustelua myös kaupungin ylimmässä hallinnossa.
Mainostoimisto Bob Helsinki palkkasi...
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että nimi ”Sara” on samaa alkuperään nimen ”Saara” kanssa; lyhyempää muotoa on käytetty Suomessa ruotsinkielisten keskuudessa mutta myös Pohjanmaalla, Savossa ja Karjalassa. Nimi tulee heprean ’ruhtinatarta’ merkitsevästä sanasta ja peräisin yli 4 000 vuoden takaa. ”Raamatussa” nimi esiintyy Abrahamin vaimolla.
”Patricia” on feminiininen muoto nimestä ”Patrik”. Se tulee Irlannin kansallispyhimyksen Patriciuksen (kuoli 461) nimestä, joka merkitsee latinaksi ’ylimystä’.
Nukkuva hirvi makaa joko kyljellään, raajat ja kaula pitkin maata tai mahallaan, ainakin muutama raaja ruumiin alla ja kaula kyljen päällä. Hirvellä on vuorokaudessa useita lepojaksoja, jolloin se makailee ja märehtii ja välillä myös nukkuu. Lähde: Nygren: Hirvi.Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, 2001.
Eläintarhan urheilukenttä on saanut nimensä sitä ympäröivän Eläintarha -nimisen puistoalueen mukaan. Nimi on ollut käytössä kentän rakennusvaiheesta 1907 lähtien.
1800-luvun puolessavälissä kauppaneuvos Henrik Borgström perusti osakeyhtiön, joka vuokrasi Helsingin kaupungilta Töölön lahden pohjoispuolella olevan alueen. Tarkoitus oli rakentaa paikalle vesiparantola ja muuttaa alue puistoksi. Siihen aikaan alueella oli kaupungin vuokrapalstoja. Vesiparantolan perustaminen raukesi, mutta puisto perustettiin. Sinne suunniteltiin myös eläintarhan perustamista, joten puistoa ruvettiin kutsumaan Eläintarhaksi. 1880-luvulla tämä nimi oli jo yleisesti käytössä, vaikka eläintarhaa puistoon ei tullutkaan. Puisto luovutettiin kaupungille 1877....
Pentti Lempiäisen teoksen Nimipäivättömien nimipäiväkirja mukaan Ennoja on Suomessa yli kolmesataa, mutta nimi on maassamme vähenemässä. Se oli suosionsa huipulla jo 1900-luvun kahden ensi vuosikymmenen aikana. Nimi Enna on samantapainen kuin Henriikan lyhenne Henna (almanakassa 20.1.). Nimi Enni muistuttaa samaan nimiryhmään ja –päivään kuuluvaa Henniä. Ennin nimipäivä on kuitenkin tammikuun 23. päivä.
Lempiäinen liittää nimet Enna ja Enni Elviinaan, joita 1980-luvun alussa oli vain vajaa sata sekä yleisempään Alviinaan, joita oli tuolloin yli tuhat sata. Hänen mielestään Alviina yleisyydessään ansaitsisi oman nimipäivän. Elviina on ehkä Alviinan muunnos tai naispuolinen muoto nimestä Elwin. Pyhä Elwin eli joskus 500-luvulla....
Suomen pankki lunastaa vain markkoja (ja niitäkin vain 29.2.2012 asti). Suomen pankin kirjastosta arveltiin, että asiaa voisi kysyä FOREXilta: http://www.forex.fi/
Formula ykkösten teknisiä määräyksiä voit käydä katsomassa netissä osoitteessa http://autoracing.about.com/library/usgp/bl_usgp_car.htm , jolla sanotaan formula ykkösten polttoaineesta: ”Formula 1 –polttoaineet ovat lyijyttömiä ja niissä saa olla normaalisti saatavia ainesosia. Ennen kilpailua kilpailijan on annettava näyte käytettävästä polttoaineesta analyysia ja FIA:n hyväksyntää varten. Kilpailujen aikana otettujen polttoainenäytteiden on täsmättävä ennen kilpailua annettujen näytteiden kanssa.”
Formula database –saitilla http://www.f1db.com/formula1/database/general/action/display_faq_item/f… sanotaan, ettei formuloissa käytetä mitään omaa, erityistä polttoainetta. Formula-polttoaine on lyijytöntä ja sen rikkipitoisuus on alhainen. Se...
Almiina-nimi on suomalaisena nimenä harvinainen eikä sen alkuperää selosteta suomalaisissa nimikirjoissa. (Kiviniemi: Suomalaiset etunimet, 2006. Lempiäinen: Suuri etunimikirja,1999. Nummelin&Teerijoki: Eemu, Ukri, Amelie,2005). Almiina-nimi muistuttaa Elmiina-nimeä, joka on muotoutunut Vilhelmiina-nimestä. Vilhelmiina on vanha Saksassa, Italiassa ja Amerikassa käytetty nimi. Vilhelmiina on lähtöisin muinaissaksalaisesta miehennimestä Vilhelm, joka merkitsee 'lujatahtoista kypäränkantajaa'. Almiina voi olla myös Alma-nimestä johdettu nimi. Alma on vanha espanjalainen nimi, joka luultavasti pohjautuu espanjan 'sielua" tarkoittavaan sanaan alma. Alma voi olla johdettu myös latinankielisestä sanasta almus, joka tarkoittaa 'hellää', '...
Kyseessä on varmaankin Aleksandr Pushkinin runo Muistan ihanan hetken / Muistan ihmeellisen hetken. Runo löytyy suomennettuna Lohjan Tenoripäivien vuoden 2004 käsiohjelmasta.
http://tenorit.net/asp/2004/press/kasiohjelma2004.pdf
Lisäksi runo on julkaistu Jukka Mallisen käännöksenä Parnassossa 7/2005
nimellä Ma muistan ihanaisen silmänräpäyksen. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
Kyseisen Parnasson voi lainata HelMet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S2*fin?/Xparnasso&searchscope=2&l=&b=&Da=&D…
Katso myös Fono.fi.
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=ja pomnju tshudnoje mgnovenje&culture=sv&id=fc11e9ee-3096-470d-a02c-663bbfbb808f
Ohjeet kirjastokortin hankkimiseen löytyvät Helmet-palvelusivuston oikeasta ylälaidasta olevalta info-välilehdeltä. Siitä aukeaa pudotusvalikko, jossa on osio "Asiakkaana kirjastossa". Aukeavan sivun keskellä on linkkilista. Linkistä "Kirjastokortti ja lainaaminen" voit lukea, miten saa kirjastokortin.
Tästä perusohje tiivistetysti:
"Kirjastokortin ja tunnusluvun saat mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite."
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Tämä iltarukous on alun perin jonkun tuntemattoman englantilaisen tai amerikkalaisen kirjoittama. Sen sävelsi Sofie Lithenius 1890-luvulla. Ruotsinkielinen versio löytyy nuotista Kolmi- ja neliäänisiä hengellisiä lauluja naiskuoroille = Tre- och fyrstämmiga andliga sånger för damkörer, Kolmastoista vihko (NNKY, 1925). Nuotissa laulu on nimellä Iltarukous (Aftonbön). Laulun sanat ovat nuotissa suomeksi ja ruotsiksi, säkeistöjä on kolme. (Säkeistöjä on alun perin ollut vain yksi.) Laulu alkaa suomeksi: "Ilta on tullut, Luojani". Ruotsiksi laulu alkaa: "Kommen nu vilans timme är". Suomenkielisten sanojen tekijäksi mainitaan Aune Krohn. Ruotsinkielisten sanojen tekijästä mainitaan vain nimikirjaimet: "Övers. M. N.". Nimikirjaimet...
Sanonnan 'selvää pässinlihaa' alkuperän selvittäminen olikin vähemmän selvää. Helsingin kaupunginkirjaston etymologiset sanakirjat eivät valitettavasti sanontaa tunteneet. Suomen kirjallisuuden seuran kirjaston tiedonlähteistä tietoa ei myöskään löytynyt.
Voisit tiedustella asiaa kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastosta http://www.kotus.fi/ , katso kohta kirjasto. Kotuksen kirjaston tietopalvelu on maksullista, hinnaston löydät kirjaston sivuilta.
Senni on karjalainen asu kreikkalaisesta nimestä Eugenia ´korkeasukuinen'. Virossa Senni on peräisin joko Eugeniasta tai englannin Jennystä tai venäjän Kseniasta.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Johanna on Johanneksen sisarnimi ja tulee hepreasta ’Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen’ ja se on ollut Suomen almanakassa jo 1700-luvulla.
Lisää nimistä kirjoissa: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ; Vilkuna, Kustaa : Etunimet ; Mikkonen, Pirjo : Sukunimet ; Uusi suomalainen nimikirja.
Sanakirjoissa viitataan ranskalaiseen ilmaukseen canard, "ankka", jolla on myös merkitys väärä uutinen, "uutisankka". Ilmauksen pohjalla on vanha sanonta "vendre un canard à moitié" puoliksi myydä ankka, joka merkitsee huijaamista, koska "puoliksi" ei mitään voi myydä. Esimerkiksi Suomalaisessa Fraasisanakirjassa (toim. Sakari Virkkunen) viitataan tähän ranskalaiseen ilmaukseen, joka on ollut käytössä jo 1500-luvulla. Ilmaus canard esiintyy tuossa muodossa myös englannin kielessä samassa merkityksessä. Suomeen se on näiden lähteiden mukaan siirtynyt käännöslainana.
Sanojen merkityksiä ja jonkin verran alkuperästä:
The Oxford English Dictionary
Le Petit Robert
Suomen kielen perussanakirja
Suomalainen fraasikirja
Sammalta voi poistaa asfaltista mekaanisesti harjalla ja painepesurilla. Sitä voi myös poistaa muuttamalla pintaa vähemmän happamaksi esim. kalkitsemalla tai Sammalsyöpöllä. On myös kemikaaleja, jotka helpottavat sammaleen irrottamista. Helpoimmain tavan valinta riippuu esim. sammaloituneen pinnan suuruudesta. Samasta aiheesta on kysytty myös mm. puutarha.net-sivulla ja Viherpiha-lehdessä. Alla linkit vastauksiin:
https://puutarha.net/vastauspalvelu/pihan_pinnat_ja_rakenteet/sammaleen_poisto_asfaltilta_46710.htm
https://www.meillakotona.fi/kysymykset/sammal-pois-asfaltilta
