Nimi Ronkainen/Ronkanen on yleinen Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, mutta sitä esiintyy myös Pohjois-Pohjanmaalla.
Nimi on todennäköisesti syntynyt karjalaisista ristimänimistä Rotka, Rontka, Ronkka, jotka ovat muunnelmia venäläisistä nimistä Rodion, Rodja, Ronka. Nämä taas liittyvät kreikkalaiseen nimeen Herodion.
Ronkainen -nimestä löytyy tietoja jo 1500-luvulta mm. Suistamolta ja Viipurin pitäjästä.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka:
Sukunimet, Otava 2000
Asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä 39 § 2. momentissa sanotaan, että kaksipyöräisellä mopolla (L1e-luokka) saa kuljettaa yhtä matkustajaa matkustajalle varatulla paikalla, jos ajoneuvo on rekisteröintitodistuksen mukaan tarkoitettu matkustajan kuljettamiseen, tai enintään kymmenvuotiasta lasta, jos lasta varten on tarkoituksenmukainen istuin ja tarpeelliset jalkojen suojukset. Tieto löytyy FINLEX -tietokannasta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921257 sekä Suomen laki 2008 2. osasta Vi 229 sekä Tieliikenteen käsikirjasta 2009 sivulta 172. Myös Liikenneturvan sivulla on vastattu vastaavanlaiseen kysymykseen http://www.liikenneturva.fi/www/fi/kysyttya/mopoilu.php?we_objectID=2145
Valitettavasti emme pysty toimittamaan sähköpostina pyytämääsi kartta-aineistoa. Oulun kaupunginkirjastosta löytyvän kartta-aineiston voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html esimerkiksi luokkahaulla. Suomen kartat luokka 42.02, Oulun lääniä koskevat 42.8202.
Oulun kaupungin käsikirjastossa on karttahuone, josta löytyy mm. maastokarttoja, peruskarttoja ym. Käsikirjastossa on myös karttoja, joita ei ole luetteloitu, eivätkä ne näin ollen löydy aineistotietokannasta. On olemassa Metsähallituksen julkaisema Matkailukartta, jossa on Oulun lääni ja Lapin lääni, vuodelta 1994. Valittujen palojen Suomen tiekartaston etulehdiltä selviää Oulun läänin rajat, ilmestynyt 1999, rajat näkyvät myös Gt-kartoissa...
Jospa kyseessä ei olekaan Cicero vaan Kahlil Gibran.
Kahlil Gibranin Profeetta -nimisessä kirjasessa, profeetta puhuu avioliitosta mm. seuraavin sanoin:
...
"Rakastakaa toinen toistanne,
mutta älkää tehkö rakkautta kahleeksi.
Antakaa sen mieluummin olla liikkuvana merenä
sielujenne rantojen välillä."
...
"Ja seisokaa yhdessä
älkääkä kuitenkaan liian lähekkäin.
Sillä temppelin pilarit ovat erillään.
Eivätkä tammi ja sypressi kasva toistensa varjossa."
Sitaatti löytyy Profeetan 10. painoksesta 1981 s. 18 ja 17. painoksesta 1991 s. 24.
Risto Ahti on kääntänyt Gibrania kauniisti:
"Ja seiskää yhdessä, mutta älkää liian lähekkäin:
Sillä temppelin pylväät seisovat etäällä toisistaan,
Eivätkä tammi ja sypressi kasva toistensa varjossa."
Gibran,...
Jos porkkanoita säilytetään lähellä eteeniä erittäviä kasviksia, kuten omenoita, niihin muodostuu etyleenin vaikutuksesta isokumariinia, ja niihin tulee kitkerä maku.
Etyleeni- eli eteenikaasua syntyy kasvien aineenvaihdunnassa, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Runsaasti etyleeniä tuottavat esimerkiksi tomaatti, avokado, banaani ja omenat. Kolhiintuneet ja muuten vaurioituneet kohdat tuottavat etyleeniä erityisen paljon. Etyleenille herkkiä ovat etenkin sellaiset lajit, jotka eivät itse juurikaan tuota sitä, kuten kaalit, herneet, pavut, lehtivihannekset ja juurekset.
Porkkanat kannattaa siis säilyttää erillään etyleeniä tuottavista kasveista.
(Lähde: Iiris Kalliola, Ruokakasvit)
Laajalle levinneen syntytarun mukaan pyy on linnuista vanhin ja aikaisemmin se oli suuri lintu: "Kun pyy luotiin ensimmäiseksi, siitä tuli niin suuri, että kun 'pyy pyrähti, niin maa järähti, ja Luojan syvän värähti'. Luoja sanoi, ettei hänen luomansa saa enää sillä lailla häntä pelästyttää. Ja kun sitä ei voitu sietää, piti pyytä ruveta pienentämään. Siitä otettiin sitten lihaa jokaiseen seuraavaan lintuun, liha asetettiin täkän kahden puolen. Sen takia jokaisessa linnussa on pyynlihaa ja siksi pyy on joutunut niin pieneksi. Mitä enemmän luomakunta sikiää, sitä enemmän otetaan pyystä, kurjasta, lisää. Niinpä sanotaankin: 'Kutistuu kuin pyy maailman lopun edellä.' Maailman lopun edellä pyyn oli määrä mahtua lentämään sormuksen lävitse." (...
Kysymykseesi on vastattu aikaisemminkin. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta kannatta tarkistaa näitä nimikysymyksiä. Arkisto löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet niko. Saat vastukseksi seuraavan tiedon:
lähtönimenä on Nikolaus tai Nikodemus (niko=voitto, laos=kansa). Nikolaosta on pidetty merenkulkijoiden suojelupyhimyksenä. Tunnetaan myös hyväntekijänä. Useissa maissa hän tuo lahjoja lapsille jouluna.
Lähde:Lempiäinen Pentti Suuri etunimikirja
Apinat kuuluvat eläinkunnan luokittelussa kädellisiin.
Kädellislajien todellinen määrä on kuitenkin epävarma, sillä esimerkiksi apinayhteisöjä asuu eristettyinä saarissa, sademetsissä tai vuorilla. Maailman luonto teoksen mukaan apinalajeja on 200 ja puoliapinoita yli 50 lajia.
Maailman luonto, Nisäkkäät, Weilin+Göös, 1998.
Katso myös:
Eläinfysiologian dosentti Seppo Turusen artikkeli:
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0104/turunen.pdf
Korkeasaaren paviaanien kohtalo vuonna 2004 herätti paljon keskustelua ja useampi taho ryhtyi myös toimiin, jotta paviaanit voitaisiin pitää Korkeasaaressa.
Asiasta kirjoitettiin yleisönosastoissa ja asian tiimoilta käytiin keskustelua myös kaupungin ylimmässä hallinnossa.
Mainostoimisto Bob Helsinki palkkasi...
Suuntaa-antava apuväline vanhojen rahojen arvon määrittelyssä on Suomen Numismaattisen yhdistyksen julkaisema "Keräilijän opas: Suomen rahat arviohintoineen 2005". Sitä löytyy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, ks. linkki http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=suomen+rahat+ar… .
Oppaassa on esitetty 6 kuntoisuusluokkaa rahoille ja arvo määräytyy siis rahan hyvakuntoisuuden ja virheettömyyden mukaan. Yleisin hinta-arvio oppaan mukaan tälle vuoden 1945 10 markan setelille olisi 1-2 €. Ehkäpä paras tapa selvittää rahan arvo on kuitenkin käydä näyttämässä sitä vanhojen rahojen arvioinnin asiantuntijalle, joka pystyy arvioimaan sen kunnon ja käyvän arvon. Kannattaa ottaa yhteyttä Numismaattiseen yhdistykseen ja...
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjan (WSOY, 1979) mukaan tappuri on puimakone.
"Hevosvoimin vedettävän kiertolaitteen avulla pyöritettävä ja olkien pudistelua varten kohlimilla varustettu puimakone kuuluu jo tälle vuosisadalle. Varsinaisen puintikoneen, rosman eli tappurin, voimanlähteenä käytettiin aluksi höyrykonetta tai polttomoottoria ja viimeksi sähkömoottoria, kunnes sotien jälkeen leikkuupuimuri on nyt valtaamassa kaikkien vanhempien puimakoneiden aseman." (Toivo Vuorela, Suomalainen kansankulttuuri. WSOY, 1975)
Annika Thor on ruotsalainen nuortenkirjailija. Hän syntyi 1950 Göteborgissa ja on työskennellyt kirjastonhoitajana, kulttuurisihteerinä, kirjailijana ja vapaana kirjoittajana. Hän on tehnyt myös mm. elokuvakäsikirjoituksia.
Annika Thor on Ruotsin johtavia lasten- ja nuortenkirjailijoita ja on voittanut useita kirjallisuuspalkintoja
Hänen teoksistaan on suomennettu mm. Lumpaankukkalampi,Meren syvyyksiss, Saari meren keskellä ja Totuus vai tehtävä.
Annika Thorista on kysytty usein tässä palvelussa, joten lisätietoa löydät arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx. Kirjoita hakuruutuun sanat Thor Annika.
http://www.bonniercarlsen.se/writer.asp?id=14015
Etsitty teksti löytyy Rosa Liksomin lyhytproosakokoelmasta BamaLama (1993), sivuilta 107-111.
"Mie olin kova pesäpallonpellaaja pikkutyttärenä vaikka molin koko joukkuheen huonoin. Meilä oli valmentajana yks äijä kirkolta, johon mie tietekki ihastuin niinko kaikki muukki tyttäret. Muile se osti lemunaatia, mutta mulle se osti aina jäätelön ko mie olin siittä niin nätti. Ko mie nuolin jäätelöä, se laitto fleetale minun pitkän ja jouhevan tukan ja olis halunu minut authoonsa, mutta mie en lähteny. Isä sano kerran, että se äijä oli kirkonkylän konstaapeli. En mie silloin aatelu sen kummempaa, mutta jotenki se kuitekki jäi minun miehleen semmosena hyvänä vaikka vähän outona hommana." (s. 107)
"Minusta tuli semmonen kuulustelija, että kaikki...
Ohjeet kirjastokortin hankkimiseen löytyvät Helmet-palvelusivuston oikeasta ylälaidasta olevalta info-välilehdeltä. Siitä aukeaa pudotusvalikko, jossa on osio "Asiakkaana kirjastossa". Aukeavan sivun keskellä on linkkilista. Linkistä "Kirjastokortti ja lainaaminen" voit lukea, miten saa kirjastokortin.
Tästä perusohje tiivistetysti:
"Kirjastokortin ja tunnusluvun saat mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite."
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Ainakin Kyllikki Sutinen on kääntänyt laulun nuottikokoelmaan Tuuti lasta [Nuottijulkaisu] : 35 kauneinta kehtolaulua / toim. Kyllikki Sutinen ; kuvittanut Maija Karma. - Helsinki : Fazer, 1953. Laulu on siinä sivulla 38 nimellä Pikku Nukkumatti. ja sanat ovat sekä suomeksi että englanniksi. Teos on lainattavissa mm. Metson lasten ja nuorten sekä musiikkiosastolta ja Pirkkalassa Nuolialan kirjastossa.
Sissi-elokuvia on dvd:nä lainattavissa Ratamo-kirjastoissa Riihimäen kirjastossa dvd-paketti, joka sisältää 2 Sissi-elokuvaa Sissi ja Sissi, kohtalon vuodet. Aineiston saatavuuden voi tarkistaa Ratamo-tietokannasta www.hyrinet.fi/ratamo-kirjastot. Kolmas Sissi-elokuva: Sissi - nuori keisarinna löytyy mm. Tampereen alueen kirjastoista ja se on mahdollista pyytää kaukolainaksi omaan kirjastoon.
Suuremmista tavarataloista esim. Anttilasta kannattaa myös kysellä, jos haluaisit hankkia filmit omaksi. Verkkokauppojen osoitteita löytyy www.makupalat.fi - Vapaa-aika - Verkkokaupat linkkien alta useita.
Kautto on yksi niistä suomalaisista sukunimistä, jotka ovat kehittyneet goottia merkitsevästä muinaissaksalaisesta henkilönnimiryhmästä Gauta, Gaut, Gaudia, Gaudo, Gauto, Gause, Gauso. Nimiryhmä on levinnyt Suomeen viimeistään varhaiskeskiajalla ja sen eri muodot ovat vakiintuneet sukunimiksi eri seuduilla. Kautto-nimeä on tavattu Karjalassa (Säkkijärvi, Jaakkima, Uukuniemi) ja Keski-Suomessa (Laukaa, Rautalampi, Saarijärvi, Viitasaari, Sumiainen).
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Senni on karjalainen asu kreikkalaisesta nimestä Eugenia ´korkeasukuinen'. Virossa Senni on peräisin joko Eugeniasta tai englannin Jennystä tai venäjän Kseniasta.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tieto, että hautakivitietokanta on siirretty osaksi SukuHakua vuoden 2021 lopussa ja vanha hautakivitietokanta on poistunut käytöstä. SukuHaku-palvelussa kerrotaan, että se on pääosiltaan Suomen Sukututkimusseuran jäsenetu. Ainoastaan jäsenet näkevät palvelun kaiken sisällön. Tällä hetkellä palvelussa ei ole kaikille vapaata aineistoa. Sivusto on osoitteessa https://www.genealogia.fi/hautakivitietokanta
Hautakivitietokannan ylläpidosta vastaa ja hautamuistomerkkien tallennustyön koordinaattorina toimii seuran asiakasneuvoja, joka neuvoo mm. tietokannan käytössä. Yhteystiedot löytyvät täältä: Yhteystiedot | Suomen Sukututkimusseura (genealogia.fi)
Vanhan kirjan arvo riippuu sen kunnosta ja keräilyarvosta.
Hyväkuntoinen ja suositusta aiheesta kertova kirja voi olla kymmenien eurojen arvoinen.
Kirjan ikä ei kuitenkaan takaa sen arvoa.
Ylen uutisissa on 3.7.2016 selvitelty vanhojen kirjojen hintaa https://yle.fi/uutiset/3-8999662
Uutisessa todetaan:"Vanhojen kirjojen arvo on usein vain muutamia kymppejä, vaikka teos olisi 1800-luvulta. Jos kirja on 1700-luvulta, sen arvo nousee huomattavasti. Kirjan kunto vaikuttaa hintaan. Ullakoilta löytyy usein vanhoja Raamattuja ja virsikirjoja, mutta niillä on arvoa, jos ne ovat 1700-luvulta."
Omien aarteiden arvoa kannattaa kysellä ensin seudun antikvariaateilta. Hintavertailua on hyvä tehdä muutaman yrittäjän kanssa.
Hintoja on...
Tarkkaa tietoa asiasta ei löytynyt, mutta vahva ehdokas Helsingin kantakaupungin suurimmaksi sisäpihaksi on Vallilassa Somerontie 14:ssa sijaitseva korttelipiha. Kortteli nro 555 rajoittuu Somerontiehen, Sammatintiehen, Anjalantiehen ja Kangasalantiehen. Kollegan kanssa muistelemme, että tämä piha olisi mainittu Helsingin suurimmaksi joissakin yhteyksissä. Lisäksi korttelissa toimivan firman nettisivuilla kutsutaan pihaa jopa Pohjois-Euroopan suurimmaksi http://www.astrobar.fi/info.html .
Lisätietoja tästä korttelista löytyy kirjoista "Umpikortteli kaupunkiasumisen ihanteena, Asunto-osakeyhtiö Sammatti 1927-1987, 60-vuotisjuhlakirja" (toim. Salli Hakala, 1988) ja "Oihonnankadulta Kumpulantielle, Helsingin vanhoja kortteleita 4" (Kaija...
