Anna-Leena Härkösellä on yksi lapsi Olli Turusen kanssa. Anna-Leena ja Olli ovat eronneet vuonna 2006.
Anna-Leena Härkösestä on kysytty usein Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa. Löydät tietoa arkistostamme (http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx)kirjoittamalla hakusanoiksi anna-leena härkönen.
Myös Wikipediasta löytyy tietoa Härkösestä:
http://fi.wikipedia.org/wiki
Samppa-nimeä ei sellaisenaan löydy suomenkielisestä nimipäiväkalenterista. Nimi on todennäköisesti johdannainen nimestä Sampo, ja siinä tapauksessa nimipäivää vietetään 3.4. Nimi voi myös juontua nimestä Sampsa, jonka nimipäivää vietetään 7.12.
Molemmat nimet ovat tuttuja Kalevalasta, ja ne ovat todennäköisesti samaa alkuperää, ehkä muunnoksia joko nimestä Aleksanteri tai nimestä Sampson.
Vuonna 1929 nimet Sampo ja Sampsa liitettiin nimipäiväkalenteriin, kuitenkin eri päiville. Samppa-nimisen pojan nimipäivä voi siis olla kumpi vain edellämainituista päivistä.
Lisää nimitietoutta löytyy esim. tästä kirjasta:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Veikkaisin että kyseessä on satukuunnelma "Kadonnut lahjasäkki" vuodelta 1977. Sitä on vielä joissakin kirjastoissa, joten sitä voi kaukolainata. Myytävänä tuskin enää löytyy.
Särkänniemestä kerrotaan, että säävaloja ohjataan manuaalisesti Näsinneulan ala-aulasta käsin. Valot säädetään sääennusteiden mukaan, mutta niitä voidaan muuttaa, mikäli säätilassa tapahtuu äkillisiä ja merkittäviä muutoksia.
1) Viime sotien aikaan, erityisesti jatkosodan pitkittyessä kenttäarmeijassa pyrittiin mahdollisimman yksinkertaisiin ja käytännöllisiin ratkaisuihin sotilasarvojen merkintätapojen osalta. Suurimpana syynä tähän oli yleinen materiaalipula – kauluslaatat olivat suhteellisen kalliita valmistaa, eikä niitä riittänyt alunperinkään koko kenttäarmeijalle. Näin ollen kauluksissakin näkyi melkoista kirjavuutta, eikä aselajien väreistäkään pystytty läheskään aina pitämään kiinni. Värikkäitä kauluslaattoja vältettiin myös naamioitumissyistä, ettei sen kantaja erottuisi liian selkeästi. Voitaisiin siis sanoa, että sotilasarvon näkyminen tavalla tai toisella meni kaiken muun edelle, näin ollen ei ole siis lainkaan tavatonta että esim. talous- tai...
Nimenomaan 30-luvusta osaa sanoa, mutta puulelujen tekoon löytyy kyllä ohjeita. Autoja ja/tai hevosia löytyy ainakin seuraavista kirjoista:
Kuokkanen Esko, Vaarin lelukirja. WSOY 2008
Mårtensson Hans, Nikkaroimme lapsille. Otava 1984
Skarman Erik, Nikkaroi puuleluja. Mäkelä 2001
Näitä kirjoja löytyy useista kirjastoista, osoitteesta www.helmet.fi voi tarkistaa hyllytilanteen.
Pasilan kirjastossa on myös englanninkielinen
Horwood Roger, Wooden toys : over twenty easy-to-make toys. NH 1993.
ja Pasilan kirjaston varastossa
Laurila Jaakko, Leikkikalupiirustuksia : etupäässä kansakoulujen käsityönopetusta varten.
WSOY 1912
Parviainen L., Uusia veistotyöpiirustuksia 2. WSOY 1958.
Oppaita muiden puulelujen valmistukseen:
Asunta Markku,...
Venäjän liikennemerkit kuvineen, liikennesäännöt ja liikennemerkkien kuvaukset löytyvät sivulta http://vase.ru/pdd/
Joitakin Neuvostoliiton tieliikenteessä käytettäviä merkkejä löytyy karttakirjoista
- Russia (Euro Road Atlas, 1996 sisälsi merkit koskien liikennerajoituksia, nähtävyyksiä ja suljetut alueet.
- Avtomobilist v Sankt-Peterburg, 1993 sisälsi myös muutaman merkin venäjänkielisin tekstein.
Lisätietoja saadaksesi voit ottaa yhteyden Autoliittoon, automatkailuosastolle, puhelin 09-7258 4460, sähköpostiosoite autoliitto@autoliitto.fi tai Autoliiton ulkomainen sisarjärjestö Valko-Venäjällä:
Belorussian Club of General Assistance and Automobile Service, puh (375 172) 23 10 55, 22 30 893 tai Venäjän liikenneministeriöön. Tai Suomi-...
Viktor Rydbergin joululaulussa Tonttu miettii, mistä kaikki alkaa ja mihin kaikki päättyy
("...ajan virtaa on kuulevinaan, tuumii, minne se vienee, missä sen lähde lienee")
Siinäpä sitä on tontulla mietittävää!
Nimien Tiistenjoki ja Tiisijärvi alkuperästä ei olla yksimielisiä, vaan selityksiä on useita. Lapuan historia I-teoksesta sekä Tuomo Paavolan kylähistoriikista Komia kyläksi - piäni pitäjäksi. Tiistenjoen seudun historia (2001) löytyy tietoa Tiistenjoki- ja Tiisijärvi-nimistä:
Yksi selitys liittyy sukunimeen Tiisa. Sukunimenä Tiisa on esiintynyt 1500-luvulla Satakunnassa. Satakunnasta on tehty Etelä-Pohjanmaalle suuntautuneita eräretkiä, joten on mahdollista, että nimi on kulkeutunut mukana esimerkiksi siten, että metsästäjät ovat nimenneet omistamansa riistamaat sukunimensä mukaan.
Erään selityksen mukaan tiisa on tarkoittanut eläintä tai paikkaa, joka on ollut metsänhaltija Tapion erityisessä suojeluksessa.
Nykysuomen sanakirjan mukaan...
Kiehtovaa on erityisesti se, että Sipri on oikeastaan miehen nimi!
Kustaa Vilkuna kertoo Siprin olevan vanha suomalainen kutsumamuoto Sigfridistä. Sigfrid taas on alkujaan muinaissaksalainen nimi, joka muodostuu sanoista ’sig’, voitto, ja ’frid’, rauha. Nimi merkitseekin voittoisaa suojelijaa tai voitolla rauhan tuojaa. Ruotsinmaalla vaikutti 1000-luvulla Pyhä Sigfrid, apostoli ja Ruotsin ensimmäinen piispa, jolla on legendoissa samanlainen asema kuin meidän piispa Henrikillämme. Pyhä Sigfrid näet käännytti yhdessä kuningas Olavi Pyhän kanssa norjalaisia kristinuskoon, mutta ruotsalaisia pakanoita hänen kerrotaan kastaneen yksin. Nimenä Sigfrid onkin ollut varsin suosittu täällä Pohjolassa. (Saksassa Sigfridiä alettiin suosia vasta...
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Senja” on karjalainen muunnos kreikkalaisesta nimestä ”Ksenia”, jonka merkitys on ’vieras, vieraanvarainen’. Se oli Suomessa yleinen jo 1800-luvulla, mutta suosio lisääntyi 1900-luvulla, jonka aikana nimi annettiin noin 5 000 tytölle.
Senja on tullut Suomessa almanakkaan ortodoksisen kirkkokunnan kunnioittaman Pyhittäjä Ksenian muistopäivän kohdalle vuonna 1950. Nimestä on lukuisia muunnoksia, mm. lyhentymä Seni, joka mainitaan ortodoksisessa kalenterissamme Senjan rinnalla Ksenian muunnoksena, sekä Senia. Senjaa on käytetty paljon juuri Itä-Suomessa ortodoksisilla alueilla, mistä se on levinnyt muualle Suomeen.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun...
Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen ovat kirjoittaman kirjan Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007) mukaan nimi Theo on lyhenne kreikkalaisesta nimestä Theodoros, joka tarkoittaa ’Jumalan lahjaa’. Kirjan mukaan nimi voi olla lyhentynyt muistakin theo-alkuisista nimistä, kuten Theodosiuksesta. Theo on ollut Suomen ruotsinkielisessä almanakassa vuodesta 1973, ja suomenkielisessä sitä vastaa muoto Teo.
Tämä vastaus löytyi Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta sanalla Theo http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Jos vielä oot vapaa ei ole käännöskappale. Alkuperäinen Sävel on Toivo Kärjen ja sanoitus Juha Vainion. Tiedot löytyvät Suomen äänitearkistosta: http://yle.fi/aanilevysto/firs/
Helsingin yliopiston yleisen teologian -verkkokurssista löytyy materiaalia mm. amerikkalaisesta kristillisyydestä. Alla linkki sivustoon:
http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/05_amerikkalainen.shtml
Pääkaupunkiseudun ateistit -yhdistyksen sivuilla on arikkeli nimeltä Kirkko ja valtio Kanadassa, joka on tiivistelmä Albert J. Menendezin kirjasta Church and State in Canada:
http://www.ateistit.fi/uutiset/uuti110328.html
Kansanopisto Otavan opiston sivuilla on oppimateriaalipaketti nimeltä Maailmanlaajuinen kristinusko, jossa on myös luku uskonnollisuudesta Pohjois-Amerikassa:
https://otavanopisto.muikkuverkko.fi/workspace/ue2-maailmanlaajuinen-kristinusko/materials#p-126382
Kasvi, joka usein esiintyy jouluun liittyvissä kuvissa mistelinä, ei tosiaan olekaan misteli. Epäilisinkin, että kyseessä on orjanlaakeri eli Ilex aquifolium (http://fi.wikipedia.org/wiki/Orjanlaakeri), joka sahalaitaisine lehtineen ja punaisine marjoineen muistuttaa perinteistä kuvaa mistelistä. Orjanlaakeri tunnetaan myös nimellä piikkipaatsama, ja se kuuluu eri luokkaan ja lahkoon kuin misteli.
Mistelien sukuun kuuluu useita satoja eri lajeja. Euroopassa esiintyvällä mistelillä eli Viscum albumilla (http://fi.wikipedia.org/wiki/Misteli) on tasareunaiset, soikeat lehdet ja valkoiset marjat. Sitä ja sen amerikkalaista sukulaista Phoradendron serotinumia käytetään perinteisesti joulukoristeena.
Orjankaali-nimistä kasvia ei sen sijaan...
Postinumeroluettelossa on erikseen Kylmäkoski as, jonka postinumero on 37900 ja pelkkä Kylmäkoski, postinumero 37910. Postinumerot tarkemmin (tien/kadun mukaan)osoitteesta http://www.verkkoposti.com/e3/postinumeroluettelo .
PIKI-verkkokirjaston (ks. Internetistä www.tampere.fi/kirjasto/piki, haku nimeke = joulupuu on rakennettu JA kieli = ruotsi ) avulla löytää teokset, joissa on ehkä juuri tuokin laulu ruotsinkielisenä. Tarkastin Metsossa paikalla olevat nuottijulkaisut ja niistä kahdesta löytyi kaivattu laulu ruotsin kielellä: kummassakin on eri käännös ja vain kaksi säkeistöä on käännetty ruotsiksi kummassakin versiossa.
Lapset soittavat joululauluja [Nuottijulkaisu] = Barnen spelar julvisor
Nuotti, kieli: suomi, ruotsi, Fazer, 1980, osa: [I]
Saatavuus: Tarkasta missä
ja
Lasten omat joululaulut [Nuottijulkaisu] = Barnens egna julsånger
Nuotti, kieli: suomi, ruotsi, Fazerin Musiikkikauppa, [197-?]
Saatavuus: Tarkasta missä
Kuuman tanssin rakastavaisia näyttelevät Patrick Swayze ja Jennifer Grey. Swayze on syntynyt 18.8.1952, Houstonissa, Yhdysvalloissa. Hän on siis äskettäin täyttänyt 56 vuotta. Niin ikään amerikkalainen Grey on parkaissut maailmaan 26.3.1960.
Tähän hätään en saanut käsiini itse elokuvaa niin, että olisin voinut lopputeksteistä tarkastaa, mitä kaikkia kappaleita siihen sisältyykään. Leffasta on kuitenkin julkaistu kaksi soundtrackia. Tässä äänitteet ja niiden kappalelistat:
Dirty Dancing (cd-levy, 1987)
- You don’t own me, esittäjä [The] Blow Monkeys
- Hungry eyes, esitt. Eric Carmen
- Hey Baby, esitt. Bruce Channel
- Yes, esitt. Mary Clayton
- In the still of the night, esitt. [The] Five Satins
- Where are you tonight, esitt. Tom Johnston...
Haluat varmaankin tietää arkkiatrista?
Arkkiatrilla on juurensa kreikankielisessä nimityksessä ’arkhiātrόs’, joka sananmukaisesti aikoinaan tarkoitti ylintä lääkäriä tai pääparantajaa. Suomen kieleen termi on kulkeutunut ruotsista, jossa tunnetaan sana ’arkiater’, lääkärikunnan korkea-arvoisin edustaja tai hallitsijan henkilääkäri.
Antiikin valtakunnissa Kreikassa, Roomassa ja Egyptissä arkkiatreiksi tunnustettiin tavallisesti juuri hallitsijoiden henkilääkärit. Myöhemmin Roomassa kehittyi järjestelmä, jossa kullakin neljästätoista hallintoalueesta oli oma arkkiatrinsa. Heidän tehtävänään oli kouluttaa alueen muita lääkäreitä ja toimia tietysti itsekin lääkärinä – mutta kuitenkin ilman erillistä korvausta työstään.
Pohjolaan ensimmäinen...
