Laulu on nimeltään Pikku mötti (joskus Pikku-Mötti, trad.) ja se alkaa: Nyt keinuttelen pikku möttiäin ja varmaan äitikin on iloinen.
Laulu löytyy nuotista Viisi pientä ankkaa, jonka ovat toimittaneet Eeva Sarmanto-Neuvonen ja Riina Salo (WSOY, 1998, ISBN 951-0-22882-6). Tällä hetkellä tätä nuottia ei ole Tampereen kaupunginkirjastossa, mutta se on tilattu lastenosastolle. Nuotti on saatavissa joistakin Tampereen lähikuntien kirjastoista, esim. Kangasalta ja Lempäälästä. Voit tarkistaa saatavuustilanteen PIKI-verkkokirjastosta (www.tampere.fi/kirjasto/piki), kirjoita nimeke-riville: Pikku mötti. Samalla haulla löydät myös äänitteet, joilla laulu on: cd-levy ja kasetti Viisi pientä ankkaa. Niillä laulun esittää Riina Salo.
Suomalainen fraasisanakirja viittaa sanonnan "lastu lainehilla" kohdalla juuri
Kalevalaan, toisen runon 211:een jakeeseen. Ja kyllä Kalevala antaa ymmärtää, että tieto joen yläjuoksun uudesta asukkaasta tuo Pohjan piialle kostoaikeita
mieleen: Kantoi tuuli Pohjolahan. Pohjan piika pikkarainen huntujahan huuhtelevi, virutteli vaattehia rannalla vesikivellä pitkän niemyen nenässä. Näki lastun lainehilla; tuon kokosi konttihinsa, kantoi kontilla kotihin, pitkäkielellä piha'an, tehä noian nuoliansa, ampujan asehiansa.
Selailin läpi myös Ahon Lastukokoelmat ja Lohilastut ja kalakaskut, niistä en tarinaa löytänyt. Uskonkin sen myöhemmän version olevan uudempi kuin Juhani Ahon tuotanto. Lähtökohta lienee kuitenkin Kalevalassa.
Linna, Väinö. Soldados desconocidos / Väinö Linna ; [traduccion de Rafael Vázquez-Zamora. Barcelona: Ediciones Destino, 1957. 328 s. Colección Áncora y delfin; 139. Alkuteos: Tuntematon sotilas; käännetty ranskasta.
Jos teoksesta ei ole otettu uusia painoksia, on todennäköistä, että sitä ei ole enää saatavilla kirjakaupoista. Kustantajan verkkosivujen luettelosta, edelleen julkaistavasta ”Áncora y delfin” -sarjasta, sitä ei löydy. Ediciones Destino: http://www.edestino.es/catalogo.aspx .
Parissa kansainvälisessä antikvaarisessa verkkokirjakaupassa sitä tarjotaan:
Books.com:
http://www.biblio.com/search.php?stage=2&ocx=27be598240551282141217227d…
Todocollecion.net: http://www.allcollection.com . Voit hakea vaikka kirjailijan nimellä...
Suomessa sekä muissa lähikielissä korento saattaa merkitä vedenkantotankoa, seivästä, salkoa tms. Näyttää siltä, että korento on alkuaan ollu tankomaisen tai riukumaisen puuesineen nimitys, jota on vertauskuvallisesti aletty käyttää myös ruumiiltaan puista korentoa muistuttavan hyöteisen nimityksenä. Sudeksi nimitetyn nisäkkään kanssa sudenkorennolla ei suoranaisesti ole mitään tekemistä, paitsi että molemmat ovat julman näköisiä petoeläimiä. Suomen kirjakielessä sudenkorento on ensi kertaa mainittu Daniel Jusleniuksen sanakirjassa 1745. Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2005.
Itseoppineesta taiteilijasta Niilo Suojoesta ((1.1.1908 - 14.11.1969) ja hänen taiteestaan on kysytty pari kertaa aiemminkin. Tietoa taiteilijasta ja hänen töittensä myyntiarvon arvioinnista löytyy alla olevien linkkien kautta:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c0a0301b-ec83-401…
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=e6ce794c-bfe6-417…
Eri vuosien Taidepörssi-kirjojen mukaan Niilo Suojoelta on huutokaupattu yksi savusauna-aiheinen maalaus vuonna 1996. Maalaus on signeerattu vuonna 1960. Se on kooltaan 300 kertaa 400 mm. Myyntihinta oli vuonna 1996 900 markkaa ja euroina 151 euroa.
PIKI-verkkokirjaston (ks. Internetistä www.tampere.fi/kirjasto/piki, haku nimeke = joulupuu on rakennettu JA kieli = ruotsi ) avulla löytää teokset, joissa on ehkä juuri tuokin laulu ruotsinkielisenä. Tarkastin Metsossa paikalla olevat nuottijulkaisut ja niistä kahdesta löytyi kaivattu laulu ruotsin kielellä: kummassakin on eri käännös ja vain kaksi säkeistöä on käännetty ruotsiksi kummassakin versiossa.
Lapset soittavat joululauluja [Nuottijulkaisu] = Barnen spelar julvisor
Nuotti, kieli: suomi, ruotsi, Fazer, 1980, osa: [I]
Saatavuus: Tarkasta missä
ja
Lasten omat joululaulut [Nuottijulkaisu] = Barnens egna julsånger
Nuotti, kieli: suomi, ruotsi, Fazerin Musiikkikauppa, [197-?]
Saatavuus: Tarkasta missä
Helsingissä VHS-kasetteja on mahdollista digitoida Pasilan kirjastossa. Kaikki Helmet-kirjastojen VHS-digitointimahdollisuudet näkee osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyvän valikon kohdasta "VHS-DVD-digitointi".
Tallentaminen suoraan muistitikulle ei onnistu. Sen sijaan digitoitu aineisto poltetaan DVD-levylle, jota varten tarvitaan tietynlainen levyaihio.
Digitointilaitteen voi varata osoitteessa https://varaamo.hel.fi etsimällä joko tietty kirjasto tai laite esimerkiksi hakusanalla "VHS".
HUOM! Herttoniemen kirjastossa ei enää ole VHS-digitointia. (16.8.2023)
Suomen kansallisbibliografia -tietokannasta eli Fennicasta löytyy hakusanoilla suomalai* ja mytologia* mm. seuraavat teokset:
Ganander, Christfrid: Mytologia Fennica, 1995/toim. Juha Pentikäinen
Haavio, Martti: Suomalainen mytologia, 1967
Heikkilä, Timo, Kalevalan metafysiikka ja fysiikka, 1999
Hyry, Katja: Lumen ja valon kansa: suomalainen kansanusko, 1955
Kemppinen, Iivar: Johdatus muinaissuomalaieen mytologiaan, 1957 ja saman tekijän Suomalainen mytologia, 1960
Korte, Irma: Nainen ja myyttinen nainen, 1988
Koskinen, Juha: Muinaisusko ja kansanusko Suomessa, 1986
Ollus, Mikko: Väinämöisen juuret, 1989
Pentikäinen, Juha: Kalevalan maailma, 1989 ja saman tekijän Kalevalan mytologia, 1987 sekä Suomalaisen lähtö: kirjoituksia pohjoisesta...
Ainakin kirjastonhoitajat Kari Aronpuro ja Risto Rasa ovat runoilleet kirjastosta. Aronpurolla on kokoelmassa Kirjaimet tulevat(1986) esim. seuraava runo:
"Satutunnilla
lapset kyselivät Onko piimä punaista ja Miksi G
meinaa nielaista kielensä?
Sovimme piimän valkoiseksi ja minä väitin
että G vain imee
ujona oudossa seurassa
alahuultaan"
---
Risto Rasalla on kokoelmassa Rantatiellä runo "Olin hyvä koulussa", joka löytyy myös runokokoelmassa Suomalainen omakuva s.449
Lisää kirjastorunoja on cd-levyllä "Hyllyjen välissä hiljaa".
Tarkista sijaintitiedot pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
Islannin suurlähetystön ylläpitämillä internetsivuilla (http://www.iceland.org/fi/suurlahetysto/tietoa-islannista/maa-ja-kansa/…) on runsaasti tietoa Islannista. Kaupunkiasioista siellä kerrotaan näin:
"Islannin suurin kaupunki on Reykjavík, jossa on noin 114 000 asukasta. Pääkaupunki ja sen lähikaupungit Mosfellsbær, Kópavogur, Garðarbær, Seltjarnarnes ja Hafnarfjörður muodostavat tiheimminasutun, yhteensä noin 185 000 asukkaan taajaman. Noin 60 % islantilaisista asuu pääkaupunkiseudulla. Muut suuret keskukset ovat: Akureyri pohjoisessa (16 086; 2003), Keflavík 50 kilometrin päässä Reykjavíkista (10 907; 2003) ja Vestmannasaaret etelärannikolla (4 344; 2003). Keflavikin lentokentälle laskeutuvat kaikki ulkomailta saapuvat lentokoneet....
Olisikohan kyseessä kappale nimeltä "Tuoksuvat tuomien valkoiset kukkaset?" Sen toisessa säkeistössä lauletaan mm. "muistatko kesän, kun tuoksussa tuomien haaveillen istuimme ain?"
Suuri toivelaulukirja 1 kertoo, että kyseessä on alkujaan venäläinen mustalaisromanssi, joka tunnetaan myös nimellä "Valkoakaasiat" alkuperäisen aiheensa mukaisesti. Suomalaiset sanat on tehnyt Matti Vuori. Kappaleen ovat levyttäneet mm. Olavi Virta, Annikki Tähti ja Metro-Tytöt. Lista artisteista löytyy Yleisradion äänilevystö sivuilta osoitteesta http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/kappale.php?Id=Valkoakaasiat.
Nimi Jouni on Peräpohjalais-lappalainen nimi, joka alkoi yleistyä suomalaisten parissa 1900-luvun alkupuolella. Nimen lähtökohtana on ollut nimi Johannes ja sen lyhentymä Jon. Lisätietoja Johannes nimestä on Kirjastot.fi -palvelun arkistossa https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-johannes-nimen-alkuperas….
Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929, ei kuitenkaan nimen Johannes vaan Joonaksen rinnakkaisnimenä.
Pohjois-Suomessa Jounin puhuttelumuotoina tunnetaan Joni, Jonne ja Jonni.
Pekka Poudan sukunimi on oikeasti Pouta.
Lähteet
Nimi miestä myöten | Kulttuuri | yle.fi
Meteorologi vastasi lukijoiden kysymyksiin: Millainen kesä on tulossa? Onko Pekka Poudan nimi oikeasti Pouta? - MTVuutiset.fi
Anjalan kirkkoa koskevassa rekisteriportaalissa sanotaan näin: Kirkon luoteispuolella Kirkkovuorella sijaitseva vanha hautausmaa jäi jo 1800-luvun lopussa lähinnä Wrede-suvun käyttöön. Suvun punatiilinen hautakappeli on vuodelta 1860 (G.Th. Chiewitz). Lisäksi tunnelmallisella hautausmaalla on useita Wrede-suvun jäsenten hautoja muistomerkkeineen, mm. Kakolan vankien Mathilda Wreden haudalle pystyttämä obeliski vuodelta 1934. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/re…
Valtion ravitsemisneuvottelukunnan mukaan ihmisen ravintoaineiden tarpeesta ja terveyttä edistävän ruokavalion koostumuksesta vallitsee vahva yhteisymmärrys maailmanlaajuisesti. Sen vuoksi eri maiden ravitsemussuositukset muistuttavat pääperiaatteiltaan hyvin paljon toisiaan.
Miten sitten koota päivittäinen ruokavalio mahdollisimman halvalla on toinen kysymys. Villivihannesten käyttö, leivän leipominen, tähteiden käyttö ja ruokalistojen suunnittelu ovat hyviä keinoja pitää ruokamenot kurissa. Näitä keinoja on Suomessakin käytetty pula-aikoina, kun ruoka-aineista on on todella ollut pulaa.
Suomessa Marttaliitto on julkaissut Penninvenyttäjän käsikirjaa vuodesta 1993, vuonna 2006 julkaistiin 20. täysin uudistettu painos. Marttaliiton...
Kappale Intiaanin lemmenkutsu (Indian love call) on alunperin operetista Rose Marie. Siitä on tehty kaksi elokuvaversiota: W. S. Van Dyken ohjaama Rose-Marie (1936), jossa naispääosaa esitti Jeanette McDonald, ja Mervyn LeRoyn Rose Marie (1954), naispääosassa Ann Blyth. Mahtaisikohan jompikumpi näistä olla etsitty "intiaanin lemmenkutsun naispääosan esittäjä"?
Van Dyken Rose-Marien Suomen ensi-ilta oli 30.8.1936. Elonet-tietokannan mukaan se on esitetty TV1:n ohjelmistossa 17.11.1995. LeRoyn Rose Marie sai Suomen ensiesityksensä 18.3.1955. TV1 on esittänyt sen kahdesti, 23.7.1971 ja 25.3.1980.
Kysymyksesi on todella laaja ja edellyyttää suurtakin tutkimustyötä.
Vastaus tähän kysymykseen löytyy kirjoista Suomen lehdistön historia, osat 1 ja 2.
Vuosisadan alussa ilmestui koko Suomen alueella 292 lehteä
kun kaikki lyhytaikaisetkin hankkeet otetaan mukaan.
Ns. luovutetulla alueella ilmestyi ennen talvisodan syttymistä marraskuussa 1939 kaikkiaan yhdeksän sanoma ja kuusi paikallislehteä. Viipurissa ilmestyi Kansan Työ, Karjala, Karjalan suunta, Maakansa ja Wiborgs Nyheter, Sortavalassa Kansan Voima, Karjalan Ääni ja Laatokka sekä Käkisalmessa Käkisalmen sanomat. Paikallislehdet olivat Itä-Karjalan Sanomat (Suojärvi), Jaakkimaan sanomat, Keski-Vuoksi (Pölläkkälä), Parikkalan sanomat, Rannan sanomat ( Koivisto) sekä Räisälän sanomat....
Elokuvateatterien lopettamisaalto tuli vasta 1980-luvulla.
Kantakaupungissa 1977-1980 lopetti vain Pikku Capitol,
Kulttuuritalo, lopetus 1980.
Tämä on alustava tieto ja peräisin kirjasta
Asuuko neiti Töölössä? : elämää elokuvien Helsingissä / Outi Heiskanen, Minna Santakari
Helsinki : Teos, 2004. - 189 s. : kuv.
ISBN 951-851-015-6
Tässä lisätietoa:
Lopettaneet 1977-1980
PIKKU-CAPITOL (Sturenkatu 4, Kulttuuritalo) 3.9.1976 - 1980
(ALPPI 1957-1976, PIKKU-CAPITOL 1976-1980)
-suljettu kokonaan 1980
LUX (Leppävaara) 15.4.1954 - 1978/1980
-mahdollisesti uusi yrittäjä toiminut vähän aikaa, tästä syystä kaksi eri sulkemisajankohtaa
Vaihtaneet nimeä 1977-1980
ARENA; 1 JA 2 (Hämeentie 2) 17.9.1979 - 6.5.1993
(ARENA 1929-1934, ROXY 1934-1939,...
Tämä aivastusloru on vanha lastenloru, josta on eri kielillä, myös suomeksi, eri versioita. Alkuperäistä lienee mahdotonta löytää. Wikipedia (artikkeli sneeze/aivastus) kirjaa englanniksi kolme erilaista, yhden espanjan- ja yhden ranskankielisen:
https://en.wikipedia.org/wiki/Talk%3ASneeze
Joissakin versioissa aivastuksiin liitetään myös viikonpäiviä. Kirjassa Hanhiemon runoja, johon on koottu mm. loruja ja muuta englantilaista lastenperinnettä, liitetään mukaan myös viikonpäivät. Kaija Pakkasen suomennoksessa vuodelta 1977 loru alkaa näin:
"Aivastus maanantaina pelkkää pahaa tuo, aivastus tiistaina vieraan suukon tuo..." (s. 76)
