Kaivattu pyöräilylaulu on Antti Matikaisen Pyöräilen, radiohitti kesältä 2004, joka on julkaistu kokoelmalevyllä Tähtitaivas 7 (Mediamusiikki, 2004) ja Matikaisen ensialbumilla Kun ilta saapuu (AXR, 2006).
Laulu on nimeltään ”Syksyn tullessa”. Mikael Nyberg on sekä säveltänyt että sanoittanut sen. ”Syksyn tullessa” löytyy ainakin seuraavista laulukirjoista:
”Kansakoulun laulukirja ja musiikkioppi” (toinen painos; WSOY, 1933)
”Laulukirja: Kodin ja koulun lauluja” (Otava, 1972; myös aikaisempia painoksia)
”Laulukirjan säestykset” (Otava, 1966)
”Pienten lauluja” (WSOY, 1980; myös aikaisempia painoksia)
”VirkistysVerson laulukirja” (Musiikki- ja kulttuurikeskus Verso, 2008)
Nykyisin monet kirjastot sallivat eväiden syömisen ainakin osassa kirjaston tiloja. Esimerkiksi täällä Pasilan kirjastossa saa varsin vapaasti syödä eväitä, joskaan se ei ole suositeltavaa esimerkiksi lukusalissa. Lisäksi on tietysti syytä ottaa huomioon muut asiakkaat. Jos eväissä on esimerkiksi voimakastuoksuisia ruoka-aineita, ne kannattaa syödä kahvion sivuhuoneessa, jossa myös kahviautomaatti sijaitsee (ei itse kahviossa, joka taas ei ole kirjaston hallinnoimaa tilaa).
Käytännöt ja toimintasuositukset vaihtelevat kirjastoittain, joten sinun kannattaa kysyä asiaa suoraan siitä kirjastosta, jossa aiot opiskella. Kaikkien HelMet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI
Paras suomenkielisen kirjallisuuden luettelo on tietokanta Fennica eli Suomen kansallisbibliografia. Siihen tallennetaan tieto kaikista suomeksi julkaistuista kirjoista, myös kirjoista, jotka on käännetty suomeen jostain muusta kielestä. Fennica sisältää myös ennakkotietoja kirjoista, jotka eivät ole ilmestyneet vielä. Fennican osoite on
http://fennica.csc.fi
Kotimaisista uutuuskirjoista on tietoa myös kustantajien kotisivuilla. Hyvä luettelo kotisivuista on osoitteessa Kirjastot.fi-sivustosta (kirjallisuus, kustantajat)
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajat/
Jos haluaa löytää tietoa käännöksistä muihin kieliin, voi käyttää muiden maiden keskeisiä kirjastotietokantoja. Esim. italiankielisen kirjan käännöstä englannin...
A. (Armas) Halosen tietoja ei löydy varsinaisista taiteilijamatrikkeleista. Ainoat teokset, jossa hänestä on maininta ovat Suomalaisen kuvaamataiteen lähdehakemisto (ilm.1980) sekä Taiteilijahakemisto ARS (ilm.2003), jossa Halosen kohdalla vain viitataan edelliseen teokseen.
Suomen kansallisbibliografia -tietokannasta eli Fennicasta löytyy hakusanoilla suomalai* ja mytologia* mm. seuraavat teokset:
Ganander, Christfrid: Mytologia Fennica, 1995/toim. Juha Pentikäinen
Haavio, Martti: Suomalainen mytologia, 1967
Heikkilä, Timo, Kalevalan metafysiikka ja fysiikka, 1999
Hyry, Katja: Lumen ja valon kansa: suomalainen kansanusko, 1955
Kemppinen, Iivar: Johdatus muinaissuomalaieen mytologiaan, 1957 ja saman tekijän Suomalainen mytologia, 1960
Korte, Irma: Nainen ja myyttinen nainen, 1988
Koskinen, Juha: Muinaisusko ja kansanusko Suomessa, 1986
Ollus, Mikko: Väinämöisen juuret, 1989
Pentikäinen, Juha: Kalevalan maailma, 1989 ja saman tekijän Kalevalan mytologia, 1987 sekä Suomalaisen lähtö: kirjoituksia pohjoisesta...
Koska setelisi hinnoista löytyy erilaisia tietoja, suosittelen sinulle kääntymistä alan asiantuntijan puoleen.
Netissä asiasta voit keskustella Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Vuoden 1910 seteleistä löytyy sekä puna- että vihreäleimaisia. Molemmat on merkitty joko kuusi- tai seitsenlukuisella numerosarjalla.Kirjassa Standard Catalog of World Paper Money. vol.2. vuodelta 2003 (saatavuustiedot www.helmet.fi), on eri maiden setelirahojen hintoja vuoteen 1960. Setelien arvo määräytyy tietenkin myös niiden kunnon mukaan. Eri mailla on erilaisia kuntoluokituksia
Saksalaisista vanhoista rahoista löytyy seikkaperäistä tietoa mm. Germannotes-verkkosivuilta.
http://www.germannotes.com/Empire.shtml...
Anjalan kirkkoa koskevassa rekisteriportaalissa sanotaan näin: Kirkon luoteispuolella Kirkkovuorella sijaitseva vanha hautausmaa jäi jo 1800-luvun lopussa lähinnä Wrede-suvun käyttöön. Suvun punatiilinen hautakappeli on vuodelta 1860 (G.Th. Chiewitz). Lisäksi tunnelmallisella hautausmaalla on useita Wrede-suvun jäsenten hautoja muistomerkkeineen, mm. Kakolan vankien Mathilda Wreden haudalle pystyttämä obeliski vuodelta 1934. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/re…
Lainattavia esineitä ei voi varata, joten sinun pitää piipahtaa siinä kirjastossa, josta kyseisen esineen voi lainata. HelMetistä voit tarkistaa, onko esineitä vapaana. Nokkakärryjen laina-ajat ovat viikko tai yksi vuorokausi.
Nokkakärryjen tiedot löytyvät HelMetistä hakusanalla "nokkakärry".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Vähäproteiinisesta ruokavaliosta löytyi vain vähän tietoa eikä juuri uutta suomenkielistä. Seuraavat julkaisut ovat mm. KYYTI-tietokannassamme ja sisältyvät Kouvolan maakuntakirjaston kokoelmiin:
1)HUUPPONEN, Terttu: Proteiinirajoitteinen ruokavalio.
Kirjoittajat Terttu Huupponen ja Marjatta Palva-Alhola.
Kustantaja: Munuaisliitto, ilm. 1989 Sivuja 31
Gluteenittomat ja vähäproteiiniset elintarvikkeet.Tuoteopas. 1997. Kustantaja:Diettimedia. 64s.
Ravitsemusterapeutti, jolta asiaa tiedustelin, kertoi, ettei aiheesta ole opasvihkosia julkaistu lähivuosina, mutta Munuaisliitto sunnitelee Proteiinirajoitteisesta ruokavalio-oppaasta uutta laitosta. Aikataulusta ei ole tietoa.
Ravitsemusterapeutti suositteli kääntymistä Ravitsemusterapeuttien...
Tove Jansson on haudattu Hietaniemen hautausmaalle perheen sukuhautaan veljensä ja vanhempiensa viereen. Hautaa koristaa Tove Janssonin isän, kuvanveistäjä Viktor Janssonin (1886 – 1858) 1930-luvulla tekemä veistos, maapallon päällä istuva pieni poika.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tove_Jansson
http://fi.wikipedia.org/wiki/Viktor_Jansson
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hietaniemen_hautausmaa
Viro: Vanha hautausmaa. Helsingin Hietaniemen hautausmaan opas. (Otava 2001)
Seppovaara: Elävä hiljaisuus Hietaniemen hautausmailla. (Otava 2002)
Tavallisen yksityisen tai taloyhtiön pihakirppiksen järjestämiseen ei tarvita mitään lupaa.
Pihakirppiksen voi siis järjestää kuka tahansa, mutta sen on tapahduttava sellaisella alueella (esim. omakotitalon piha, rivitaloyhtiön piha, taloyhtiön piha, yrityksen piha) johon pihakirppiksen järjestäjällä on kyseisen maanomistajan lupa. Julkisella paikalla ei voi järjestää Pihakirppistä ilman asianomaista lupaa.
Netin kautta myymiseenkään ei tarvita lupaa, jos yksityishenkilö myy oman perheensä käytössä olleita tavanomaisia tavaroita.
Pihakirppis-sivustolle on koottu aiheeseen liittyviä ohjeita ja muuta tietoa.
Tapani on muunnos kreikkalaisesta nimestä Stefanos, joka tarkoittaa 'kruunattua' ja 'seppelöityä'.
Ensimmäinen tunnettu Stefanos-nimen kantaja on ollut kristikunnan ensimmäinen marttyri pyhä Stefanos, jonka kuolinpäivän muistoksi on jo vuoden 380 tienoilta vietetty toista joulupäivää eli tapaninpäivää. Sekä kreikkalaiskatolilaisilla että roomalaiskatolilaisilla on ollut useita pyhimyksiä, joiden nimi on pohjautunut Stefanos-nimeen (esimerkiksi Unkarin pyhä Tapani l. István).
Tapani-nimen sukulaisia muissa kielissä ovat esimerkiksi englannin Stephen, ruotsin Stefan ja slaavilaisten kielten Stepan.
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY, 2004)
http://www.ortodoksi.net/index.php/Stefanos_...
LINNEA -tietokannoista,jotka ovat yleisissä kirjastoissa nykyisin myös asiakkaiden itsenäiskäytössä, löytyi hakusanalla hitsausrailo* seuraava teos:
Grönlund, Eero : Hitsausrailot : vaatimukset, valmistusmenetelmät, toleranssit ja taloudellisuus [julkaisija: Suomen metalli-, kone- ja sähköteknisen teollisuuden keskusliitto, MET ry.] [Helsinki] : Metalliteollisuuden kustannus, 1990. 52 s. : kuv. ; 30 cm. (Tekninen tiedotus / MET, ISSN 0788-0987 ; 1990, 6) ISBN: 951-817-465-2.
Sitä näyttäisi teknillisten korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulukirjastojen lisäksi olevan myös joissakin maakuntakirjastoissa. Tarvittaessa kaukolainapyynnön voi jättää lähimpään kirjastoon.
Hitsausrailoja ja railonvalmistusta käsitteleviä julkaisuja, joista osa on...
Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu -kirjassa kerrotaan, että Pepin asuman talon viereisessä talossa "asui isä ja äiti kahden herttaisen lapsensa, tytön ja pojan, kanssa."
Myöhemmin kirjassa Peppi menee kouluun, ja samalle luokalle Tommin ja Annikan kanssa. Tämä voisi viitata siihen, että he ovat kaksoset, mutta toisaalta koulu voi olla niin pieni, että eri ikäisiä lapsia on samalla luokalla. Satukirjassa ei myöskään arkielämän logiikka aina päde.
Tommi ja Annikka ovat siis selvästi sisarukset, mutta kaksosia heidän ei kirjassa ainakaan mainita olevan.
Sammalta voi poistaa asfaltista mekaanisesti harjalla ja painepesurilla. Sitä voi myös poistaa muuttamalla pintaa vähemmän happamaksi esim. kalkitsemalla tai Sammalsyöpöllä. On myös kemikaaleja, jotka helpottavat sammaleen irrottamista. Helpoimmain tavan valinta riippuu esim. sammaloituneen pinnan suuruudesta. Samasta aiheesta on kysytty myös mm. puutarha.net-sivulla ja Viherpiha-lehdessä. Alla linkit vastauksiin:
https://puutarha.net/vastauspalvelu/pihan_pinnat_ja_rakenteet/sammaleen_poisto_asfaltilta_46710.htm
https://www.meillakotona.fi/kysymykset/sammal-pois-asfaltilta
Koulunkäyntiavustajien tutkintotoimikunnan puheenjohtajan mukaan näyttökokeen tekoa varten ei ole saatavana kirjaa eikä mallitehtäviä, koska tutkintojen järjestäminen on hyvin henkilökohtaista ja riippuu paikasta ja kohderyhmästä. Henkilökohtaistamismääräyksistä voi lukea osoitteesta
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/nayttotutkinnot…
ja
http://www.oph.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/oph/embeds/47354_…
Opetushallituksen sivuilta löytyvät myös seuraavat linkit:
Näyttötutkinnon perusteet http://www.oph.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/oph/embeds/111000…
ja Näyttötutkinto-opas
http://www.tyollisyysportti.fi/@Bin/27091/nayttotutkinto-opas.pdf
Näyttötutkinnossa arvioidaan ensisijaisesti tarvittavaa...
Liljankukka on suosittu laulu, joka on julkaistu ja levytetty ensimmäisen kerran vuonna 1946. Sen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Kerttu Mustonen. Laulun sanoista ei varsinaisesti saa selvää, mistä kukasta on kyse. Liljat on kasvisuku. Kerttu Mustonen saattaa viitata mihin tahansa tämän suvun valkoiseen kukkaan. Kielo kuuluu liljakasveihin ja sen latinankielinen nimi tarkoittaa laaksojen liljaa, joten voisihan se olla mahdollista, että sanoittaja tässä viittää kieloon. Laulun runollinen sanoitus jättää tilaa mielikuvitukselle.
Helsingissä Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien vanhoja numeroita voi lukea Kansalliskirjastossa.
Oulun yliopiston kirjastossa ja Lapin korkeakoulun kirjastossa voi lukea Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien vanhoja numeroita mikrofilmattuina.
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
https://finna.fi
http://kirjasto.luc.fi/Suomeksi/Yliopisto
https://finna.fi
http://www.oulu.fi/kirjasto/
