Ann Bryantista on kysytty myös aiemmin. Seuraavassa suorana lainauksena vanhempi kirjailijaa koskeva vastaus:
"Ann Bryant syntyi Buxtonissa Derbyshiressä Englannissa. Hän muutti Lontooseen
ja opiskeli musiikkia neljä vuotta. Ann opetti lapsille musiikkidraamaa ja tanssia ja
kirjoitti runoja, lauluja ja kertomuksia lapsille. Hän opettaa vielä osa-aikaisesti mutta
suurimman osan aikaansa hän käyttää kirjoittamiseen.
Ann on naimisissa, hänellä on kaksi lasta ja hän elää Kentissä. Hänellä on talo
Ranskassa, missä hän viettää aikaansa ystäviensä ja perheensä kanssa.
Ann on kirjoittanut myös pianonsoiton oppikirjoja. Valitettavasti Ann Bryantin syntymävuotta
ei mainita missään."
Valitettavasti Ann Bryantista ei ole suomenkielisiä nettisivuja...
Viimeisin suomennos Ann M. Martinin sarjaan on Lisa ja äitienpäivän yllätys (24) ja se ilmestyi vuonna 2005. Sarjaa näyttäisi olevan ainakin 131 ja lisäksi Super Special osia 12: http://www.scholastic.com/annmartin/bsc/classic.htm . Kirjasarjaa julkaisee Suomessa Tammi eikä sen listoilla näy tietoa uusista suomennoksista. Voit itse kysyä asiaa suoraan Tammen asiakaspalvelusta: asiakaspalvelu@tammi.fi.
Kyllä voi, mutta asianmukaiset tekijänoikeusasiat pitää hoitaa, kuten jo tiesitkin.
Tässä Teoston sivulla on kerrottu taustamusiikista:
http://www.teosto.fi/fi/taustamusiikki.html
On olemassa myös teostovapaata musiikkia, josta voit tarkemmin kysyä Teostolta.
Valitettavasti kirjaston koneilla ei pysty tekemään kyseistä toimenpidettä. Tähän toimenpiteeseen tarvitaan tiedostojenpalautukseen tarkoitettua ohjelmistoa, jota Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneilla ei ole.
Ilmaisia versioita löytyy kyllä internetistä, kuten esim. PC Inspectorin Smart Recovery ( http://www.pcinspector.de/Sites/smart_recovery/info.htm?language=1 ), joka ei välttämättä ole yhtä hyvä kuin kaupalliset versiot, mutta kotikäytössä kelvannee.
Varastokirjastosta saa kirjoja kaukolainaksi asioimalla lähimmän kirjaston kanssa. Eräiden yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen asiakkaat voivat tilata Varastokirjastosta kirjoja Yhteislaina –toiminnolla. Esim. Oulun yliopiston kirjaston asiakkailla on tällainen mahdollisuus http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=163 . Celia – Näkövammaisten kirjaston asiakkaat voivat myös olla Varastokirjaston yksityisasiakkaita.
Ikävä kyllä tätä TV2:ssa esitettyä näytelmää ei ole saatavilla. Ylen Elävässä arkistossa on kuitenkin muutamia kohtauksia:
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=90&t=&a=07996
Voit lähettää Yleen ohjelmatoiveen:
http://www.yle.fi/faq/toiveet.shtml
Kappale on Pertti Koivulan cd-levyllä Kohtalon tango, joka on julkaistu vuonna 1998. Kirjastosta sen saa lainaksi; ainakin meiltä (Lahdesta) löytyy; oman kirjaston kautta voi kaukolainata. Mutta jos haluaisitte ostaa levyn omaksi, niin sitä tuskin löytyy enää levykaupoista, antikvariaateista voi kysellä. Googlesta hakemalla löytyi ainakin kaksi osumaa, joiden mukaan levyn olisi saanut yksityiseltä ihmiseltä ostettua marraskuussa 2010. Toinen oli huuto.net ja toinen blogimuotoinen kirjoitus.
Jakamattoman kuolinpesän osakkailla on yhteishallinto, mikä tarkoittaa yksimielisiä päätöksiä. Myös korjaustoimien ja niistä koituvien kustannusten osalta kuolinpesän osakkaiden tulisi päästä yksimielisyyteen. Laki 24.fi -sivuston keskusteluista löytyvästä artikkelista "Omakotitalon kustannusten jakaminen omistajien kesken" voisi olla sinulle apua: http://www.laki24.fi/keskustelu.php?id=37086
Muita lähteitä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8954663
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4256250#comment-22442128
http://www.taloustaito.fi/Page/f384148a-ef8b-4b41-acfb-196605f90a36.asp…
http://www.suonio.com/perhe-%20ja%20perintooikeus.htm
Sen verran lisätietoa olisit kyllä voinut antaa, että tietäisin, mitä palvelua tarkoitat! ;)
Jos kyseessä on tuo sivun yläkulman Hae, sillä voit hakea Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta annettuja vastauksia. Käytössäsi on myös asiasanalistaus, https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat. Voit myös selata vastauksia, https://www.kirjastot.fi/kysy/vastaukset/ .
Olisikohan kyse siitä Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulla (helmet.fi ) olevasta "Hae kirjoja ja muuta aineistoa" -ruudusta? Sen kautta pääset HelMet-verkkokirjastoon ja pystyt hakemaan kaikkea, mitä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa on. Näet sieltä siis kaikki kirjat, elokuvat, levyt, pelit ynnä muut aineistot, joita voit näistä kirjastoista lainata...
Helsingissä kirjaston tietokoneilla voi olla puolesta tunnista muutamaan tuntiin. Eri koneilla on eri käyttöaikoja. Voit kirjautua vain varaamallesi koneelle, eli yhdelle koneelle kerrallaan. Varauksia voi tehdä yhden kerrallaan. Uuden varauksen voi tehdä, kun tulee käyttämään varaamaansa aikaa.
Löydät lisää ohjeita alla olevasta linkistä:
https://varaus.lib.hel.fi/help
Suosittelen lopettamaan mahdollisimman nopeasti minkä tahansa verkkojulkaisemisen, jossa käytetään hyväksi Disney-yhtiöiden omistamia tai mahdollisesti omistamia sisältöjä ja tuotemerkkejä ilman täsmällistä lupaa. Yhtiö on tunnettu erittäin aggressiivisesta oikeuksiensa puolustamisesta, eikä Suomen kaltainen pieni maa ole Disneyn näkökulmasta liian pieni.
Myös Suomen tekijänoikeuslain näkökulmasta tällainen toiminta on kiistatta laitonta ilman lupaa. Monet Disneyn hyödyntämät tarinat ovat vapaata kansanperinnettä, mutta ratkaisevaa on, mikä on se teksti, jota luetaan ääneen. Jos lukee vanhaa kansantarinaa, se on sallittua, mutta jos lukee versiota, jonka Disney-yhtiö on julkaissut, on kyseessä mitä todennäköisimmin suojattu tekstin versio...
Kysymykseen on vaikea vastata yksiselitteisesti juu tai ei, joten on hiukan jossiteltava.
Jos tarinassa vain esiintyy Peppi-niminen henkilö, mitään ongelmaa ei synny, koska kukaan ei omista kyseisen etunimen yksinkäyttöoikeutta. Jos tarinassa kuitenkin esiintyy henkilö nimeltään "Peppi Pitkätossu" (millä tahansa kielellä), voi Astrid Lindgrenin perikunta ainakin teoriassa vaatia luvan pyytämistä. Jos tarinan henkilö myös ulkoisesti muistuttaa kirjoista ja elokuvista tuttua hahmoa, voidaan kirjaston tarinalla loukata "Pippi Långstrump" -hahmoon todennäköisesti liittyviä yksinoikeuksia. Kyse saattaa olla tekijänoikeuden lisäksi esimerkiksi tuotemerkkioikeudesta.
Minusta järkevintä olisi hoitaa asia niin, että henkilöllä ei ole sukunimeä...
VHS-DVD-digitointilaite on Helsingin kirjastoista Kaupunkiverstaalla (Kirjasto 10), Herttoniemen kirjastossa, Myllypuron mediakirjastossa ja Pasilan kirjastossa.
Voit varata ajan laitteen käyttöön suoraan kirjastosta. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivuston yläreunassa olevasta valikosta Kirjastot.
Pasilan kirjaston laite on varattavissa Varaamon kautta:
https://varaamo.hel.fi/resources/aur3dq6tsxdq
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kansainvälistä miestenpäivää on vietetty 19.11. vuodesta 1999 alkaen. Sitä on ehdotettu vietettäväksi jo ainakin vuodesta 1960, ja vietettykin, mutta aiemmin eri päivinä eri maissa.
Ilmeisesti ajatus ja tarve tämän juhlapäivän viettämiseen on tullut monilta tahoilta, ja nykyään tätä tapahtumaa juhlitaan lukuisissa järjestöissä kaikissa maanosissa ja YK:ssa. Suomessa miestenpäivää ei ole merkitty kalenteriin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainv%C3%A4linen_miestenp%C3%A4iv%C3%A4
Miestenpäivän juhlistamiseen sopivia runoja voisi löytyä vaikka näistä runokokoelmista:
- Pimeän kirkkaus : runoja / Claes Andersson
- Meren poika, joen poika / Jani Nieminen
- Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja / toimittanut Salme...
Suomennosta kirjasta en valitettavasti löytänyt. Kyseistä kirjaa löytyy englanniksi vuoden 2014, 2000 ja 1998 painokset, joista uusimmasta on Helmet kirjastoissa yhteensä 52 varausta. Katsoin Booky verkkokirjakaupasta, Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ja Akateemisen sivuilta. Toivottavasti kirja tulevaisuudessa käännetään myös suomeksi.
http://www.booky.fi/
https://finna.fi
http://www.akateeminen.com/fi/etusivu/
Kyseessä on katkelma Pablo Nerudan runosta Alberto Rojas Giménez viene volando (kokoelmasta Residencia en la tierra II, 1931-1935). Pentti Saaritsa on suomentanut runon nimellä Alberto Rojas Jiménez saapuu lentäen. Runo on luettavissa teoksista Pablo Neruda: Runoja (1964) sekä Pablo Neruda: Valitut runot (1983).
Pablo Neruda: Valitut runot (1983)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.neruda.uchile.cl/obra/obraresidencia2i.html
