Päijät-Hämeen asianajajat antavat maksutonta neuvontaa Heinolan ja Lahden kirjastoissa oikeudellisissa asioissa. Orimattilan kirjastossa palvelua ei ole.
http://lastukirjastot.fi/default.aspx?id=101626
Asianajaja antaa asiakkaalle tietoa siitä, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua tai ohjaa hänet oikean viranomaisen tai asiaan perehtyneen asianajajan puoleen. Päivystyksen aikana ei voida laatia asiakirjoja eikä hoitaa laajempia toimeksiantoja. Päivystyspaikassa on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti.
Ajanvarausta päivystykseen ei voi tehdä eikä puhelinneuvontaa voida antaa.
Heinolan kirjaston asianajajapäivystys kirjaston pohjakerroksessa kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 17-18 ja
Lahden pääkirjastossa...
Kari Rydmanin Tule kanssani alttarille -kappaleen nuotit ja sanat löytyvät ainakin kahdesta eri teoksesta. Kappale löytyy teoksesta Suuri Toivelaulukirja 19, joka on useiden Varsinais-Suomen kirjastojen kokoelmissa. Lisäksi Turun pääkirjaston musiikkiosastolta löytyy Rydmanin Niin kaunis on maa -nuottikokoelma. Löydät teokset kirjoittamalla Vaski-kirjastojen hakukenttään (https://vaski.finna.fi) Tule kanssani alttarille ja valitsemalla aineistotyypiksi nuotit.
Suuri Toivelaulukirja 19 löytyy useiden verkkokauppojen valikoimista, esimerkiksi osoitteesta https://www.booky.fi/tuote/kari_virpi/suuri_toivelaulukirja_19/97895246….
Videossa "Kirjailijakuvia 16 -Anna-Leena Härkönen" löydät tietoa kirjailijasta. Myös kirjassa "Kotimaisia nykykertojia", jonka ovat toimittaneet Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa; WSOY 1997, on kerrottu Anna-Leena Härkösestä. Samoin Pekka Tarkan teoksessa "Suomalaisia nykykirjailijoita" Tammi 6 uud.
laitos, 2000, löydät tietoa. Voit mennä osoitteeseen www.libplussa.fi, katsomaan missä kirjastossa kyseinen video ja kirjat sijaitsevat. Voit myös tulla kirjastoon, jossa voimme yhdessä katsoa tietokannasta, missä lehdissä on tietoa Anna-Leena Härkösestä.
Sinikka ja Tiina Nopolasta löytyy internetin kautta tietoja sivulta
http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml.
Heitä käsitellään myös kirjoissa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita osa 1 1995 ja osa 2 1999
molemmat toimittanut Ismo Loivamaa sekä teoksessa Luovaa iloa: nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä.
toim. Ismo Loivamaa 1996.
Molemmat Nopolan sisarukset ovat kirjoittaneet myös aikuisille. Kannattanee mennä lähimpään
kirjastoon ja pyytää artikkelihakua kirjailijoiden tästä puolesta, jos se on esitelmässä tarpeen.
Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalvelu on tarkoitettu tietopalvelukysymyksiä varten. Ajantasaiset sijaintitiedot kirjoista ja muusta aineistosta löydät kirjastojen kokoelmatietokannoista.Maakunta- kirjastojen tietokantoja voit selata osoitteessa http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1247, myös Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohaun http://www.libplussa.fi/ avulla voit hakea Medwyn Goodallin tuotantoa. Halutessasi voit soittaa esim. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston musiikkiosastolle (09)310 8570. Mikäli Goodallin tuotantoa puuttuu kokoelmasta, saat sen kaukolainaksi kauttamme.
Mustapapu ja musta soijapapu ovat periaatteessa kaksi eri asiaa. Mustapapu on tarhapavun (Phaseolus vulgaris) lajike, ja musta soijapapu taas on soijapapu (Glycine max), joka on joko fermentoitu tai jonka kuoren väri on musta. Kuitenkin Wikipedian mukaan myös fermentoituja suolattuja kiinalaisia mustia soijapapuja kutsuttaisiin nimellä "black beans" eli mustiksi tai mustapavuiksi.
Mustapapu Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Black_turtle_bean
Mitä mustat pavut voivat olla: https://en.wikipedia.org/wiki/Black_bean
Soijapapu: https://en.wikipedia.org/wiki/Soybean
Mustat soijapavut: https://www.specialtyproduce.com/produce/Black_Soybeans_12451.php
Sinisilmäisen merkityksellisiä ulottuvuuksia taustoittaa seikkaperäisesti Mauri Komsi Kieliposti-lehden numerossa 1/1991 julkaistussa kirjoituksessaan Sinisilmäisyydestä. Komsi kytkee analyysissaan hyväuskoisen sinisilmäisyyden lapsuuden viattomuuteen ja esittää arvelunaan, että "sinisilmäisyyden kytkentä viattomuuteen on syntynyt sellaisen kansan parissa, jossa ihmiset yleensä olivat ruskeasilmäisiä mutta lapsilla iiristen sini pysyi verraten kauan, niin että kaikki ehtivät sen nähdä". Hän kuitenkin huomauttaa, ettei ole havainnut vakavaa uskoa sinisilmäisyyden ja hyväuskoisuuden väliseen korrelaatioon – kyseessä on pelkkä kielikuva. Muissa kielissä sanalla on toisenlaisiakin merkityksiä eikä kaikissa tehdä lainkaan vastaavaa rinnastusta...
Patjas, Liisa-Maria, Kortesuo, Katleena: Uusi etunimikirja : Aadasta Äijöön (2015) kirjan mukaan Aurora on kreikkaa ja tarkoittaa aamuruskoa ja aamuruskon jumalatarta. Auroran perinteinen lempinimi tai luhennelmä on ollut Aura tai Auri. Vanhin auraksi suomessa kastettu on ollut Aura Otavatar Gottlund 1844.
Käytän lähteinä Kotimaisten kielten keskusta että lähdeluettelossa nimettyä kirjallisuutta.
Väinö on itsessään lyhennelmä Väinämöisen nimestä. Väinämöisen kantasana on väinä, leveä, syvä ja tyynesti virtaava joki. Väinö ja Väinämö ovat kansallisromanttisen kauden nimiä, joita on annettu etunimeksi jo 1800-luvulla - Väinämöistä on annettu muutaman kerran etunimeksi, mutta se ei koskaan vakiintunut varsinaiseen käyttöön.
Ilmari/Ilmarinen ovat vanhasta ilma-sanasta johdettu nimi. Mikael Agricolan Psalttarissa vuodelta 1551 mainitaan hämäläisten Ilmarinen-niminen epäjumala. Sanana ilma on esiintynyt Agricolan käyttämänä jo vuonna 1544.
Jouko on liitetty kansanrunojen nimiryhmään, ja on sanottu kehittyneen lyhennelmäksi nimistä Joukahainen...
Elokuvan lopussa soi kappale Midnight, the Stars and You vuodelta 1934. Kappaleen ovat tehneet Jimmy Campbell, Reginald Connelly ja Harry M. Woods. Sen esittävät Ray Noble Orchestra ja Al Bowlly.
Lähteet: imdb.com ja Wikipedia
Lahden kaupunginkirjastossa on seuraavat työpiirustukset: Hyytiäinen, Heikki: Uusi kaakelitakka - työpiirustus, sekä Salmela, Erkki: Kaakeliliesi, kaakelileivinuunin työpiirustus.
Lisäksi löytyi kirja, jossa kaakeliuunin teko-ohjeita kuvin ja piirroksin havainnollistettuna. Kirja Tunander, Britt: Kakelugnar, spisar och kaminer löytyy ainakin Helsingin kaupunginkirjastosta.
Kirjakauppaliitto ry:n nettisivuilla osoitteessa http://www.kirjakauppaliitto.fi on suhteellisen kattavasti tilastotietoa Suomen kirjamyynnistä. Tilastoja Suomessa kustannetusta kirjallisuudesta löytyy osoitteesta http://www.stat.fi/tk/tp/tasku/taskus_kulttuuri.html .
Jonas Gardellin teoksista ilmstyy tänä syksynä suomeksi teos Kummajainen astuu kehiin. Kirja on tilattu useimpiin maakuntakirjastoihin. Jonas Gardellia ei ole käännetty englanniksi kuin osa Frestelsernas berg-teoksesta (Neil Smith presents ...his translation of an extract from Frestelsernas berg (The Mountain of Temptation, 1995).
Kysymäsi hämähäkki kuuluu Theraphosidae-heimoon ja suomeksi niitä kutsutaan "lintuhämähäkeiksi". Näitä lintuhämähäkkejä on 750 lajia, joista jotkut ovat hyvin myrkyllisiä. Tässä sivustossa on esitelty Australian lajit (bird-eating spider, whistling spider, barking spider):
http://www.amonline.net.au/factsheets/tarantula.htm
Seuraavasta tiedotteesta saa hyvin käsityksen Selenoscomnia sterling-hämähäkin myrkyllisyydestä:
http://securitysolutions.com/ar/security_datelines_16
Tässä spiders-kysymyslistassa tulee esille esim. kysymyksessä "Does Australia have a bird-eating spider?" hämähäkin kansanomaiset nimet (kuudes kysymys)
: http://www.amonline.net.au/spiders/resources/general.htm
Ei ole salaista kauppaa. Kirjastot ostavat kirjansa aivan tavallisista kirjakaupoista. Helsingissä mm. Akateemisesta sekä Suomalaisesta kirjakaupasta. En tiedä miten muissa kirjastoissa päätetään, mistä kaupasta ostetaan, mutta Helsingin kaupunginkirjasto solmii sopimuksen aina yhden kaupan kanssa kerrallaan, ja sopimus edellyttää ostamista tietyllä summalla vuodessa sopimuskaupasta. Saamme alennusta normaalihinnoista. Voimme tietysti ostaa muualtakin, jos tarvis on.
Helkan mukaan oheinen teos, joka löytyy mm Helsingin yliopiston kirjastolaitoksesta, kokoelma: Valtiotieteellisen tdk:n kirjasto, voisi sisältää tarvittaa tietoa.
Antony R. H. (1937-....)
Sexual moralities in France, 1780-1980 : new ideas on the family, divorce and homosexuality : an essay on moral change / Antony Copley
London : Routledge, 1989
XI-283 p. ; 23 cm
Lisää aineistoa löytynee Ranskan kansalliskirjaston luettelosta:
http://www.bnf.fr
Mitään yleissääntöä ei ole olemassa, vaan lukutaidon kehitys riippuu paljon ihmisestä itsestään. Se on kuitenkin selvää, että mitä enemmän lukee, sitä parempi lukutaito kehittyy. Lukemisen voi aloittaa helpoista valmiiksi tavutetuista kirjoista. Sitten voi siirtyä esim Keltanokka-sarja kirjoihin, joissa osa sanoista on tavutettu. Helppolukuisia kirjasarjoja voit tutkia esim. tässä osoitteessa: http://kurikka.fi/koulut/kirjasto/kirjavinkkeja/helppolista.htm
