Vihdin maatiloista ja kartanoista löytyy tietoa ainakin näistä kirjoista: Suomen maatilat 1. osa, Suuri maatilakirja 3. osa ja Suomen kartanot ja suurtilat 1. osa. Ensimmäinen ja toinen kirjoista ovat Vihdin kirjaston kokoelmissa, kolmatta on ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Vihdin kirjaston Vihti-kokoelmassa on myös kunnan historiaa käsitteleviä kirjoja, joista saattaa löytyä tietoja alueen taloistakin.
Maksullisena lisäpalveluna voit saada varattujen teosten saapumisilmoitukset matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palvelu on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Lisätietoja:
HelMet-aineistohaku http://www.helmet.fi
-> Ohjeita
-> Aineiston varaaminen
ja
-> HelMet-tekstiviestipalvelut: Varausilmoitus
Kankaanpään kirjastosta löytyy useita eutanasiaa käsitteleviä ja sivuavia kirjoja mm. seuraavat:
Kokkonen, Paula: "Hoitotahto : potilaan oikeudet ja lääkärin velvollisuudet" (Talentum, 2004)
Ryynänen, Olli-Pekka: "Terveydenhuollon etiikka" (WSOY, 2000)
"Lääkintä- ja hoitoetiikka" (Painatuskeskus, 1997)
Mattila-Pyykkönen, Kati: "Yöperhosen siivin" (Kirjapaja, 1996)
Pahlman, Irma: "Potilaan itsemääräämisoikeus" (Edita, 2003)
Kokkolan kirjastossa on 2 kpl kirjaa nimeltä Petetty, tekijöinä P. C. ja Kristin Cast. Se on toinen osa Yön Talo -sarjaa. Molemmat ovat tällä hetkellä lainassa. Voit jättää varauksen kirjasta joko käymällä kirjastossa tai internetissä Anders-verkkokirjastossa. Samalla saat selville kirjojen eräpäivät.
Ikävä kyllä Dumas'n Monte Criston kreivistä ei ole tehty suomenkielellä kuvakirjaa tai edes lyhennelmää. 1950-1960 -luvulla julkaistutta Kuvitettuja klassikoja -sarjassa ilmestyi Monte Criston kreivi sarjakuvana, mutta sekään ei ole tarkoitettu noin nuorelle lapselle.
Jos haluat toimia entiseen tapaan, voit kyllä vielä niin tehdä. Valitse silloin HelMet-verkkokirjaston etusivulta kohta "Perinteinen aineistohaku".
Jos sen sijaan käytät HelMetin uudempaa, suoraan etusivulta toimivaa versiota, voit tarkastaa hyllykappaleet näin:
Kirjoita hakukenttään esimerkiksi haluamasi teoksen nimi ja napsauta nuolipainiketta. Saat esille hakutuloslistan. Sen vasemmalla puolella on erilaisia valikoita, joista ylimpänä on "Saatavuus". Napsauta tästä kohtaa "Kirjastossa". Nyt kunkin tuloslistassa olevan teoksen kohdalla näkyy niiden tilanne. Jos kappaleita on hyllyssä, tekstinä on esim. "Näytä 20 hyllyssä olevaa kappaletta". Tätä napsauttamalla saat hyllykappaleet esille, ja jos niitä en yli 20, niin niiden alla on taas...
Helmet-sivuston uudistamisen yhteydessä on ollut joitakin ongelmia mm. omiin tietoihin kirjautumisessa. Nyt kirjautuminen taas toimii. Pahoitteluni häiriöstä.
HelMet-kirjastojen eräpäivämuistusten lähettäminen on pitkälle automatisoitu, järjestelmän käyttöpalvelusta vastaa Tieto Finland oy. Kaikki eräpäivämuistutukset, niin kuin varausilmoituksetkin, lähtevät yhteislähetyksinä aikaisin aamulla, jolloin tietoliikenteessä on vähemmän ruuhkaa.
Ikävä asia, että muistutus herätti tarpeettomasti! Lumia puhelimen asetuksissa voi muuttaa esim. yöksi ääniasetuksia niin, että sähköpostiviestin saapuminen ei hälytä, uudet viestit näkyvät myös numeroina aloitusnäytössä, jos sähköpostin kuvake on aloitusnäytössä.
Helsingin kirjastot ovat viime viikolla tilanneet teosta 221 kappaletta. Vantaan ja Espoon tilaukset eivät vielä näy hankintaohjelmassa. Kirjastot saattavat myös tilata lisää kappaleita varausjonon vielä kasvaessa. Kirjojen saapumista lainattaviksi ei pysty tarkkaan arvioimaan. Aika vaihtelee muutamasta päivästä muutamaan viikkoon siitä kun teos on ilmestynyt. Yleensä kysytyimmät teokset käsitellään muita nopeammin.
Hei
Jos haluat Turun pääkirjastosta kirjan Helsinkiin, sinun pitää tehdä ns. kaukopalvelupyyntö johonkin Helsingin kirjastoon (mieluiten Helsingin kaupunginkirjaston joku toimipaikka, mikäli se sinulle sopii). Kun pyyntö tulee tänne Turkuun, kirja lähtee sinne Helsinkiin valitsemaasi kirjastoon. Linkissä tietoa Helmet kirjastojen kaukopalvelusta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Meiltä ei tule mitään maksua, mutta Helsingin kaupunginkirjaston kaukolainamaksu on 4 euroa.
Muissa Helmet kirjastoissa on seuraavat kaukolainamaksut:
Espoo: 7 euroa, Kauniainen: minimimaksu 3 euroa, Vantaa: 7 euroa.
Tuosta teoksesta on olemassa kaksikin suomennosta. Sain nopeammin käsiini uudemman Antti Immosen suomennoksen ”Walden : elämää metsässä” (Kirjapaja, 2010). Siinä Immonen sommittelee katkelman suomeksi näin (s. 45): ”Istuisin kernaammin vaikka kurpitsan päällä, jos voisin varata sen kokonaan itselleni, kuin toisten väliin samettipieluksille ahtautuneena.”
Play on uusi radiokanava, joka soittaa 9-14-vuotiaille suunnattua hittimusiikkia. Kanava on aloittanut toimintansa toukokuussa 2014. Tietoa näistä linkeistä:
http://www.voice.fi/musiikki/suomeen-uusi-radiokanava-keulakuvaksi-joko…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Play_%28radiokanava%29
Laulettu kappale ei valitettavasti selvinnyt. Play radion Facebook-sivuilla kerrotaan, että kanavan soittolista löytyy myös Spotifystä:
https://fi-fi.facebook.com/playradiosuomi
Kirjastosta lainattuja levyjä saa vapaasti kopioida yksityiseen käyttöön (tekijänoikeuslain § 12). Oikeus on yleinen, eikä se riipu siitä, mistä kopioitavan levyn on saanut, kunhan se on laillisesti valmistettu. Saman pykälän nojalla voi kopioida itselleen ystävän, naapurin tai ventovieraan lainaaman levyn.
§12:n nojalla valmistettua kopiota ei saa käyttää yksityisen käytön ulkopuolella.
Heikki Poroila 3.11.2017
Kyseinen Jean Sibeliuksen sävellys on Kung Kristian II (op. 27, Kuningas Kristian II) Adolf Paulin samannimiseen näytelmään. Sarjan kolmannen osan , Musette, rytmiin kaupunkilaiset sommittelivat sanat "minä menen Kämppiin takaisin".
http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/nayttamo_kungkristian.htm
Putkinotkossa sana tarkoittanee samaa kuin 'vornikas'. Kiihtelysvaaran murteen sanakirjassa (10.osa) sanotaan, että 'vornikas' on "siassa tavattava, iso musta täi". Putkinotkossahan Juutas Käkriäinen sanoo, "vornikan" purreen häntä. Mainitun sanakirjan mukaan 'vornikka'-sanaa voi käyttää myös tähän tapaan: "Sika on iso vornikka. On se koko vornikka!". Vornikalla voidaan tarkoittaa myös talonmiestä. Parrai päi -Keskikannaksen murresanakirjassa sana on esitetty muodossa 'vorniekka', joka tarkoittaa "talosta huolehtivaa". Google-haun avulla saa selville, että sanaa on käyttänyt nimenomaan tässä merkityksessä myös Jari Tervo teoksessaan Troikka.
Kielitoimiston ohjepankin mukaan yhdysmerkki ei vaikuta aakkostamiseen, vaan sana aakkostetaan ikään kuin merkkiä ei olisi. S-market on siis tässä mielessä aakkosjärjestyksessä saman arvoinen kuin "Smarket", ja tulee toisin sanottuna järjestyksessä Salen jälkeen.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/aakkostus/ohje/64
Vastausta kysymykseesi voi vain arvailla. Asiaa on tuskin testattu koskaan.
Pelkkä jäätelön syöminen on kaukana ravitsemussuosituksista, joiden ajatellaan olevan tärkeä osa terveyden ylläpitoa. Ravitsemusterapeutti Merja Kiviranta-Mölsä sanoo Kodin Kuvalehden jutussa, että jäätelöä voi kyllä syödä joka päivä, jos ruokavalio on muuten monipuolinen. Kiviranta-Mölsä mainitsee, että litran paketti jäätelöä päivässä on kuitenkin liikaa. Todennäköisesti pelkän jäätelön syömisellä olisi täysikasvuiselle ihmiselle merkittäviä terveyshaittoja pitkällä tähtäimellä, sillä jäätelö lasketaan sangen epäterveelliseksi elintarvikkeeksi sen sisältämän rasvan ja sokerin vuoksi. Pelkän jäätelön syöminen johtaisi myös todennäköisesti jonkinasteiseen...
Hakusanalla Downin oireyhtymä löytyy pääkaupunkiseudulta 4 videota: Janin kaksi äitiä, Mari menee kouluun, Ensitieto - lapseni on kehitysvammainen sekä Shokki -minun lapseni on kehitysvammainen.
