Iisalmen kirjastossa selviteltiin asiaa. Kirjaston kokoelmista ei löytynyt keskuskansakoulun historiikkia tai muuten tietoa koulun opettajista. Koulusta löytyy jonkin verran tietoa Anja Tsokkisen kirjasta Iisalmen kaupungin historia 1930–1969.
Iisalmen kaupungin arkistoista löytyy enemmän tietoa kouluista esimerkiksi nk. kunnalliskertomuksista. Arkistopalvelujen yhteystiedot löytyvät alla olevan linkin kautta:
http://www.iisalmi.fi/Suomeksi/Asiointi-ja-neuvonta/Arkistopalvelut
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Nathaniel Philbrickin Kamppailu merta vastaan : valaanpyyntialus Essexin tarina (Tammi, 2001).
"Essex lähti pyyntimatkalleen elokuussa 1819 Nantucketista. Viisitoista kuukautta myöhemmin kaukaisessa Tyynenmeren kolkassa vimmastunut kaskelotti upotti laivan. Miehistö pelkäsi lähisaarten ihmissyöjiä ja päätti purjehtia pikku veneillään Etelä-Amerikan rannikolle. Matkaa kertyi lopulta 4500 mailia. Kolmen seuraavan kuukauden aikana mitattiin, kuinka paljon ihminen voi kestää kamppaillessaan merta, auringonpaahdetta, vilua, nälkää, janoa, sairauksia ja pelkoa vastaan. Kahdestakymmenestä miehestä vain kahdeksan pelastui. He olivat lopulta joutuneet jopa syömään kuolleitten tovereittensa ruumiit." (...
Tuula Toivonen -niminen henkilö ei kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi mukaan ole kirjoittanut yhtään kirjaa. Hiljaisuus-nimisiä kirjoja on useitakin, mutta yhdenkään tekijän nimi ei muistuttanut kysymääsi. Lähinnä muistamaasi voisivat olla nämä kirjat: Maaria Leinonen: Hoida meitä hiljaisuus, Raili Mantila: Hiljaisuus kuin valoisa pilvi, Niilo Rauhala: Hiljaisuus on avara huone.
Voisiko joku näistä olla oikea, tai muistaisitko kirjasta jotakin muuta, jolla sen voisi tunnistaa?
Kollegani oli selvitellyt asiaa. Helle Kannilan hauta sijaitsee Hietaniemen hautausmaan uudella puolella. Sen sijainti on 02-02-21B-18-0296 eli aivan Mechelinin kadun vieressä. Opastusta löytyy osoitteesta https://www.helsinginseurakunnat.fi/hautausmaat/hietaniemi.html.
Voitto Viron teos “Vanha hautausmaa : Helsingin Hietaniemen hautausmaan opas” (Otava, 1993). Käsittelee Hietaniemen hautausmaata. Vanhempi painos on suppeampi, joten nämä 1990-luvulta alkaen otetut painokset ovat kattavampia. Jonkin verran kuuluisuuksien hautoja on mainittu osoitteessa http://juhankotisivu.arkku.net/kuuluisuuksien_hautoja.htm. Mitään kattavaa listausta suomalaisten hautapaikoista ei kuitenkaan taida olla olemassa.
Ilmoitus on eri asia kuin rikosilmoitus, mutta rikosilmoitus on kuitenkin yksi poliisille tehtävistä ilmoituksista.
Jos ilmoittaa pahoinpitelystä, poliisi todennäköisesti kirjaa ilmoituksen ja ehdottaa että asiasta tehdään rikosilmoitus.
Laki.fi - sivustolla https://oikeus.fi/ss/index/josjoudutrikoksenuhriksi/esitteen_tulostus.h…
neuvotaan näin:
Rikosilmoituksen tekeminen
Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, ilmoita asia poliisille. Tee ilmoitus mahdollisimman pian, sillä silloin poliisin on helpompi selvittää rikos.
Ilmoituksen voi tehdä monella tavalla. Voit mennä poliisiasemalle itse tai soittaa sinne puhelimella. Jos poliisi on saapunut rikospaikalle, voit ilmoittaa rikoksesta hänelle. Voit ilmoittaa rikoksesta poliisille myös...
Kai Kaila suomensi Thomas Mannin romaanin Der Zauberberg, Taikavuori, vuonna 1957. Kailan käännöksessä taskusylkykupin lempinimi "Der blaue Heinrich" on suomeksi yksinkertaisesti "Sininen Heikki".
http://www.cje.ids.czest.pl/biblioteka/Der%20Zauberberg%20Mann.pdf
https://finna.fi
Mann, Thomas: Taikavuori (suom. Kai Kaila, WSOY, 1998)
Valitettavasti Ylellä esitetystä Lucy Maud Montgomeryn kirjoihin perustuvasta kanadalaisesta televisiosarjasta Pieni runotyttö (Emily of New Moon, 1998) ei ole kirjastoissa lainattavaa dvd-tallennetta.
Sinun kannattaa esittää Ylelle toive, että sarja esitettäisiin uudelleen.
http://www.imdb.com/title/tt0135727/
https://www.finna.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://palaute.yle.fi/
Meidänkin tietomme ovat ikävä kyllä vähäiset. Suomen Taiteilijaseuran Kuvataiteilijamatrikkelista (http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html) ei valitettavasti löydy tietoa Seija Lillisestä. Myöskään ITE-taiteilijoiden hakemisto (http://itenet.fi/ite-taiteilijoita/) ei tunne häntä.
Toivottavasti joku tämän lukijoista tunnistaa taidemaalarin.
Taisto Tammen esittämän kappaleen "Pelko" (Bojus) nuotti löytyy nuottivihosta "Viihdettä venäläisittäin" (Fazer, 1978). Nuotissa on kappaleen suomenkieliset sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Kappaleen on säveltänyt Jan Frenkel (nuotissa nimi on virheellisesti Frenkell). Suomenkieliset sanat on tehnyt Pauli Salonen (tosin Viola-tietokannan eli Suomen kansallisdiskografian ja nuottien kansallisbibliografian yhden viitteen mukaan suomenkieliset sanat olisi tehnyt Reino Helismaa, mutta tämä tieto näyttää olevan virheellinen). Kappale alkaa: "Nyt pelko mielessä mun viivähtää".
Markuksen esittämän kappaleen "Niin kauan kun on aikaa" on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Juha Vainio. Nuotin on julkaissut Musiikki Fazer (1970...
Lokan tekoallasta alettiin täyttää vuonna 1967 ja peruskartta 1:20 000 alueesta tehtiin vasta 1975. Allasta edeltävältä ajalta Lokan alueelta löytyy Suomen taloudellinen kartta vuodelta 1943, mittakaavassa 1:100 000.
Maanmittauslaitoksen arkistosta voit tilata Lokan tekoaltaan alle jääneen alueen kartan tiedostona. Lokan tekoaltaan alle jäänyt alue löytyy Suomen taloudellisen kartta lehtijakonumerolla 3741.
asiakaspalvelu@maanmittauslaitos.fi
Tappioleipien resepti löytyy monestakin paikasta, mm. alla olevalta Kotilieden sivuilta, mutta ilman selvitystä nimen synnystä:
https://kotiliesi.fi/resepti/olsonin-tappioleivat/
Resepti löytyy myös mm. kirjasta Hyvä ruoka : Anna Olsonin keittokirja II kotia ja koulua varten, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1901.
Hotelli- ja ravintolamuseossa selvitettiin asiaa, ja vastattiin näin:
"Keittokirjassa on tappioleipien lisäksi ainakin ”suomenmieliset”-nimisten pikkuleipien ohje. Tämä voisi viitata siihen, että Olsoni on kommentoinut poliittista tilannetta, jopa tuonut ilmi omia poliittisia kantojaan, leivonnaisten nimissä.
Suomenmieliset voisi viitata fennomaaneihin ja/tai fennomaaniseen Suomalaiseen puolueeseen tai siitä...
Katu on todellakin saanut nimensä lähellä sijainneesta lastenkodista. Kyseessä oli Helsingin rouvasväenyhdistyksen 1860-luvulla rakennuttama lastenkoti. Kadun nimi on ollut käytössä jo 1880-luvulla ja viralliseksi se vahvistettiin v. 1909. Rakennus toimi myöhemmin kansakouluna ja se purettiin 1970-luvun alussa uusien liikennejärjestelyjen tieltä.
Lähteet:
Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24. Helsinki 1970.
Kaija Ollila ja Kirsti Toppari: Puhvelista Punatulkkuun – Helsingin vanhoja kortteleita. Helsingin Sanomat 1975. (s.194)
Kysessä on ranskalainen elokuva on La Coupe à dix francs ohjaus Philippe Condroyer (1975).
Suomeksi Kymmenen frangin tukanleikkuu, Suomessa esitetty tv-1. 14.02.1978.
Elokuvan juonesta kerrotaan yhtenevästi kirjasssa French National cinema.
Lähteet: elonet.fi
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/197637
French national cinema / Hayward, Susan
London : Routledge, 1993.
ISBN 0-415-05729-9
Youtube https://www.youtube.com/watch?v=26A_hmtkzA4
Wikipedia https://fr.wikipedia.org/wiki/La_Coupe_%C3%A0_dix_francs
Särä on aitoa eteläkarjalaista ruokaperinnettä tuhannen vuoden takaa ja sitä on valmistettu Etelä-Karjalan alueella laajemminkin, mutta vain Lemillä perinne on säilynyt elinvoimaisena 2000-luvulle saakka. https://www.museosara.fi/index.php?p=3&n=2&b=15
Elävä perintö -sivuston Säräperinne Lemillä -artikkelin mukaan lihaa on paistettu säilöntämielessä Lemin lisäksi Joutsenossa, Lappeella, Luumäellä, Nuijamaalla, Ruokolahdella, Savitaipaleella, Suomenniemellä, Taipalsaarella ja Ylämaalla. Lampaanliha on palvattu uunissa ja säilötty aittaan syötäväksi myöhemmin kylmänä lihana. Samalla valmistettiin syötävä ateria, mikä on särän nykyaikaan säilynyt ensisijainen tehtävä. Lemiläinen, koivupuusta veistetty säräkaukalo on...
C Morea ei kovin monella ole käytössä, mutta sarjaa katsoneen kollegan mukaan kyseessä on kappale Moscow Noir Main Theme. Tämä kappale kuulemma soi usein pitkin sarjaa.
Asian voi tarkistaa. Sarjan alkuperäinen nimi on Dirigenten, ja sille löytyy soundtrack Spotifysta. Sinne tarvitsee tehdä tunnukset, mutta sisältöä voi kuunnella muuten ilmaiseksi (ajoittaisia mainoksia toki luvassa musiikin soiton lomassa).
https://open.spotify.com/album/0rAtDwOzI8WgwqFVdbZPs9
Kappale löytyy myös Youtubesta: https://youtu.be/AvtO9N5S64E
Sarjan tunnuskappale on tosiaan Unohtumaton ilta (Moscow Nights)
Jamppa tuomisen esittämä Kaunis maa on vuodelta 1982. Tätä Matti Sihvosen säveltämää ja Esa Kujalan sanoittamaa laulua ei ikävä kyllä ole julkaistu nuottina.
Yes, there are quite a few books about childbirth and pregnancy in Helsinki city library and if you dig in the collections of Espoo and Vantaa city libraries, you'll find even more.
There is "New pregnancy book pregnancy book--a complete guide to...", available at the moment in Töölö, Rikhardinkatu and Main Libraries or "Mackonochie, Alison: The complete book on pregnancy and babycare", available in Itäkeskus, just to mention a few.
You can browse the collections over the Internet (www.libplussa.fi); you'll find the English version at the bottom of the page. The Plussa bibliographic database also displays up-to-date availability data. Using "basic search",
choose "Subject heading or class" 617.8 and "display material in"
English.
