On mahdotonta antaa mitään tarkkaa ja yleispätevää sääntöä siitä, miten nopeasti kirjat ilmestyttyään tulevat kirjastoihin. Joissakin ääritapauksissa (esim. Harry Potterit) kirjat on erityisjärjestelyin saatu kirjastoihin jopa ilmestymispäivänään. Suurten kotimaisten kustantamojen teokset tilataan kirjastoihin ennakkotietojen perusteella, joten ne tulevat yleensä jo muutamien päivien tai muutamien viikkojen kuluttua. Joitakin nimekkeitä kirjastot joutuvat odottamaan jopa kuukausia. Jos olisit kertonut, mitä kirjaa kaipaat, olisin voinut katsoa, löytyykö hankintajärjestelmästämme tietoja sen tilaus- ja toimituspäivistä, mutta ilman tietoa teoksesta en valitettavasti pysty kertomaan mitään tämän tarkempaa. Sinun kannattaa seurata tilannetta...
Lyhyesti voitaneen todeta, että oppiaineisiin ei sisälly varsinaisia ideologisia tavoitteita. Toisaalta historian kuluessa on ideologisia tavoitteita ilmennyt, kuten 30-luvulla Suomessa historiaan oppiaineena liittyi isänmaallinen kasvatus. Toisin sanoen tulevaisuudessa historioitsijat voivat havaita nyky-yhteiskuntaa tutkiessaan joitakin painotuksia opetuksessa, mitkä nykyhetkessä eivät tunnu varsinaiselta ideologiselta kasvatukselta.
Lisätutkimusta varten oppiaineista sekä opetussuunnitelmista on löydettävissä kirjallisuutta. Kannattaa tutustua ainakin seuraaviin teoksiin:
Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet (1985, 1994 ja 2004)
Kasvatus -ja koulukysymys Suomessa vuosisatojen saatossa (2007),
Suoranta, Juha: Kasvatuksellisesti...
Näyttäisi siltä, ettei teosta ”Other Way Round” ole saatavilla kuin käytettynä, eikä sitä ei ole HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmässäkään. Siksi voi hyvinkin olla, ettei tuota teosta pystytä hankkimaan HelMet-kirjastoihin. Laitoin kuitenkin varmuuden vuoksi siitä hankintapyynnön, jos kirjasta otetaan jossakin vaiheessa vain uusi painos.
Jos haluat itse hankkia tuon kirjan, sitä löytyy käytettynä Amazon.comista osoitteesta http://www.amazon.co.uk/Other-Way-Round-Judith-Kerr/dp/0001846043.
Suomessa oli 842 kaupungin/kunnan kirjastoa vuonna 2010. Näistä pääkirjastoja oli 312, sivukirjastoja 486 ja laitoskirjastoja 44.
Tiedot löytyvät Suomen yleisten kirjastojen tilastoista. Vuosi 2010 on uusin tilastoitu vuosi. Tilasto löytyy alla olevan linkin kautta:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/
Etsimisen voi aloittaa kirkonkirjoista. Tietoja voi kysyä seurakunnasta, jossa tutkimasi henkilö on ollut kirjoilla tai maistraatista. Kansallisarkistosta ja maakunta-arkistoista voi myös löytyä tietoa.
Aluksi kannattaakin tutustua Arkistolaitoksen Sukututkijoille-sivuun: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/sukututkijoille/
Internetistä löytyvään Hiski-tietokantaan kannattaa myös tutustua http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Vanhojen sanomalehtien osalta voit olla yhteydessä Kansalliskirjaston mikrofilmien lukusaliin, jossa vanhoja sanomalehtiä pystyy lukemaan mikrofilmiltä, puh (09) 191 22743 http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot/toimipisteet.ht…
Lehdet löytyvät myös Tampereen kaupunginkirjastosta. Ne voi tilata...
Osia 8-11 i ole suomennettu, ruotsiksi niitä löytyy Helmet-kirjastoista. Osien nimet ovat
Komma tillbaka / Bengt-Åke Cras Södergårdens hockey club ; 11
Slashing, Södergårdens hockey club ; 10
Hårda bud, Södergårdens hockey club ; 9
Under isen Södergårdens hockey club ; 8
Voit varata ne itsellesi ja noutaa lähikirjastoistasi, Vantaalla varaukset eivät maksa, tee varaus verkkokirjastosi kautta joka teokseen erikseen http://www.helmet.fi .
Ensimmäinen kysymäsi virke Herodotoksen historia-teoksen neljännen kirjan 45. luvusta kuuluu Edvard Reinin suomennoksessa kokonaisuudessa näin:
"Mutta mitä Europpaan tulee, ei yksikään ihminen tiedä, onko se meren ympäröimä, eikä, mistä se on tämän nimen saanut; ei myöskään ole tunnettu, kuka sen on antanut, jollemme tahdo väittää, että maa on saanut nimensä tyrolaisesta Europasta, jolloin se siis olisi aikaisemmin ollut nimetön, niinkuin toisetkin maanosat."
Viidennen kirjan 58. luvun koko ensimmäisen virkkeen Edvard Rein on suomentanut seuraavasti:
"Tähän maahan asetuttuaan toivat mainitut Kadmoksen keralla saapuneet foinikialaiset, joita olivat gefyralaisetkin, useiden muiden taitojen muassa helleenien keskuuteen kirjoitusmerkit, joita...
Thomas Warburton ruotsinsi Edgar Lee Mastersin Spoon River -antologian vuonna 1967. Ruotsin kirjastojen yhteisluettelon Libriksen mukaan Warburtonin ruotsinnoksesta otettiin uudet painokset vuosina 1977 ja 1988. Suomen kansallisbibliografiassa Fennicassa on viitetiedot vain ensimmäisestä ja viimeisestä painoksesta.
Vuoden 1977 painoksen ISBN on 91-518-1094-8. Vuoden 1988 painoksen ISBN on 91-518-2206-7. Ensimmäisen painoksen viitetiedoista ei löydy ISBN-numeroa.
Vuoden 1988 painosta löytyy useista Suomen kirjastoista, samoin vuoden 1977 painosta. Voitte tilata teoksen kaukolainana omaan lähikirjastoonne.
Lähteet:
http://libris.kb.se/
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://finna.fi
Tietotekniikka oli käytössä kirjastossa 1980-luvun loppupuolella, kun puolivälissä 80-lukua alkoi atk:n hankinta kirjastoihin. Kirjastot saivat kustantajien tietoja pääasiassa paperimuodossa, erilaiset esitteeta javalintalistat luettiin paperilla. Lainaustietoja käsiteltiin 1980-luvulla tietotekniikan avulla, kun oli reikäkortit ja optisesti luettavat eräpäiväliput.- Kysymyksiisi löytyy lisätietoja mm. näistä kirjoista: Kirjastot ja atk (1986), Suomen yleisten kirjastojen historia (2009), Laakso: Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi(2010), Pappien harrastuksesta moderniksi kirjastoksi: Rovanniemen kirjasto 150 vuotta(2010), Kaisa Sinikaran artikkeli Kirjastot ja verkko kirjassa Kirjasto 2010.
Helsingin yliopiston kirjaston vapaakappalepalvelujen Internet-osoite on http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/vapaakappaleet.html . Sieltä selviää mm. että vapaakappalekirjastoja ovat
Helsingin yliopiston kirjasto: täydellinen vapaakappaleoikeus
Turun yliopiston kirjasto: painotuotteet (suomenkieliset sanomalehdet)
Jyväskylän yliopiston kirjasto: painotuotteet (ei sanomalehtiä), äänitteet ja kuvatallenteet;
Åbo Akademin kirjasto: painotuotteet (ruotsinkieliset sanomalehdet)
Oulun yliopiston kirjasto: painotuotteet (ei sanomalehtiä)
Eduskunnan kirjasto: valintaoikeus painotuotteista, joita luovutetaan à 6 kpl
Joensuun yliopiston kirjasto: vapaakappaleet, joita Eduskunnan kirjasto ei liitä kokoelmiinsa
Vaski-kirjastoista löytyviä suomeksi käännettyjä romaaneja 1500-luvun löytöretkistä Etelä-Amerikkaan ei montaa ole. Etsinnässä voi käyttää asiasanoja, esimerkiksi konkistadorit, valloitus, Peru, Etelä-Amerikka, 1500-luku, historialliset romaanit, löytöretket, Pizarro, inkat, ja kokeilla niitä erilaisilla yhdistelmillä.
1500-luvun Etelä-Amerikasta on Isabella Allende kirjoittanut kirjan Sydämeni Inés. Antoine B. Danielilla on jopa Inkat-sarja, jossa tätä ajanjaksoa kuvataan kolmessa kirjassa. Federico Andahazin Anatomi sijoittuu myös kuvaamaasi aikaan.
Näin pienestä on otoksesta on hankala löytää mitään Saramagoa muistuttavaa. Jos englanti sujuu, niin esimerkiksi Goodreads-palvelusta on helppoa etsiä kirjoja konkistadoreista ja...
Sienten tunnistus noin kuvailun perusteella on aika haastavaa...
Nurmella kasvava, valkoinen, maanmyötäinen, pinnalta kova voisi olla esim.
Lehtorousku https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtorousku tai joku muun noin seitsämästä vaaleasta rouskusta.
Lehtokärpässieni https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtok%C3%A4rp%C3%A4ssieni
Valkoukonsieni https://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoukonsieni
Valkovahakas https://fi.wikipedia.org/wiki/Valkovahakas
tai parhaassa tapauksessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Nurmiherkkusieni
Kannattaa pistäytyä kirjastossa ja etsiä hyvä sienikirja, jossa on valokuvakuvitus esim. Pertti Salo, Tuomo Niemelä ja Ulla Salo : Suomen sieniopas
Tai joku muu näistä: http://haku....
Suomen kielessä käytetään ilmaisun lauluyhtye rinnalla ilmaisua vokaaliyhtye. Sen alkuosa ei kuitenkaan ole johdettu kielioppisanasta vokaali, joka tulee latinan sanasta vōcālis eli 'puhuva’. Termi "vokaaliyhtye" lienee käännös termeistä "vokalgrupp", "vocal group" tai "Vokalensemble".
Heikki Poroila
Yritin löytää jasmiinin (ja jasmikkeen, tuoksun kemiallinen lähde lienee sama, vaikka kasvit eivät ole lähisukulaisia) tai metsämansikan aromin kemiallista selitystä, mutta en löytänyt tämän tolkumpaa: " The approximate composition of jasmine flower oil obtained by enfleurage is benzyl acetate, ∂ - linalool, linalyl acetate, benzyl alcohol, jasmine, indole and methyl anthranilate." Ahomansikasta kertova Wikipedian artikkeli puolestaan toteaa, että "Ahomansikka ei kestä kuumentamista sisältämiensä aromiaineiden vuoksi, vaan maku kitkeröityy. Ne ovat furaanijohdoksia (2,5-dimetyyli-4-metoksi-3(2H)-furanoni = 'mesifuraani' ja 2,5-dimetyyli-4-hydroksi-3(2H)-furanoni ='fydroksimesifuraani')". Näistä tuskin tietomme lisääntyy.
Yleisellä tasolla...
Kansallisbiografian artikkeli Arto Paasilinnasta kuvaa mm. hänen tekstiään ja tyyliään. Artikkeli löytyy alta:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4903
Perusteellisempaa tietoa löytyy vaikkapa alla mainituista kirjoista. Kirjat saa lainaan Vaski-kirjastoista:
- Kirjailija Arto Paasilinnan elämä, teokset ja kritiikki : esitelmäopas / toimittaneet Eeva-Liisa Lehtinen & Katri Sarmavuori
- Onnellinen mies : kirjailija Arto Paasilinnan elämä / Jouni K. Kemppainen
https://vaski.finna.fi/
Helmet-palvelusivustolla olevan listan mukaan asiakkaiden käytettävissä oleva paperisilppuri on Helsingissä ainoastaan Töölön kirjastossa.
Korona-aikana palveluissa on rajoituksia, joten sinun kannattaa vielä varmistaa suoraan Töölön kirjastosta, onko paperisilppuri tällä hetkellä käytettävissä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI
Alkuperäinen versio tästä Mccartneyn nätistä akustisesta kappaleesta löytyy The Beatles nimiseltä levyltä, joka Valkoisena tuplanakin tunnetaan. Myös jonkin aikaa sitten ilmestyneistä Anthology-kokoelmista kolmannella on jonkinlainen versio kappaleesta, joskin alkuperäinen lienee laadukkaampi. Kumpaakin levyä löytyy useampi kappale pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuus kannattaa tarkistaa plussasta.
Yksityisen käyttäjän kannalta maksuttomat nettiliittymät ovat usein yhtä hyviä kuin maksullisetkin. On kuitenkin huomattava, että maksuttomat palveluntarjojat käyttävät keräämiään henkilötietoja helposti erilaisiin markkinointitarkoituksiin.
Yhteyksien toimivuus ei välttämättä kovin paljon vaihtele maksuttomien ja maksullisten liittymien välillä. Jos nettiyhteyden varma toiminta on ensiarvoisen tärkeää, niin kannattaa ehkä kääntyä maksullisten palveluntarjoajien puoleen. Normaalissa kotikäytössä myös maksuttomat liittymät ovat riittävän varmatoimisia.
Maksullisten liittymien puoleen täytyy kääntyä yleensä myös silloin, jos haluaa tavallista modeemiyhteyttä nopeamman internetyhteyden.
Suurimmat palveluntarjoajat maksullisella puolella...
