Ainakin muusikko Ville Pusa menetti nuoren avovaimonsa, kun heidän yhteinen lapsensa oli vain 1,5 -vuotias.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ville_Pusa
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200808298185356_uu.shtml
http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/musiikki.shtml/711531?pusa_ville
http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288338843996.html
Käynnissä olevat ohjelmat Helsingin kaupunginkirjaston Asko-asiakastietokoneilla toimivat yleisesti varsin hyvin.
Sisäänkirjautumisessa voi esiintyä hitautta. Asko-tietokoneiden sisäänkirjautumiseen vaikuttaa se, että käyttäjän henkilökohtaiset asetukset (esim. kielivalinta) sisältävä käyttäjäprofiili sijaitsee palvelimella eikä Asko-työasemassa itsessään. Haku palvelimelta on aina vähän hitaampaa, kuin työaseman omasta muistista. Lisäksi yhteyden muodostamiseksi on tarkastettava monta tekijää kirjastojärjestelmästä ja ajanvarausjärjestelmästä.
Ohjelmien avautumiseen vaikuttaa se, että ne avautuvat palvelimelta eikä työasemilta. Eri ohjelmat sijaitsevat eri palvelimilla. Palvelimet voivat olla myös satunnaisesti ruuhkautuneita....
Kadonnutta DVD-levyä ei voi korvata ostamalla kaupasta samanlaisen, vaan se täytyy korvata maksamalla korvaushinta kirjastoon.
Kirjasto maksaa jokaisesta hankkimastaan DVD-levystä myös tekijänoikeusmaksuja, mutta niiden maksaminen ei tietenkään tarkoita, että tekijänoikeudet sinänsä siirtyisivät minnekään. Maksamalla tekijänoikeusmaksut kirjasto vain hankkii luvan kyseisen DVD:n kirjastokäyttöön. En siis oikein ymmärrä, mitä tarkoitat kysymykselläsi siitä, jäävätkö oikeudet sinulle. Korvaamassasi levyssä itsessään tietysti periaatteessa säilyvät kirjastokäyttöoikeudet, mutta koska levy on joko kadonnut tai turmeltunut, tällä ei ole merkitystä.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä kerrotaan, että varaamasi ainesto säilytetään sinulle kahdeksan arkipäivän ajan. Saat postitse tai sähköpostitse ilmoituksen, kun aineisto odottaa sinua noutokirjastossa. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa kirjautumalla asiakastietoihisi.
Lähde:
FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_kayttosaannot(646)
Virkamieslain kokonaisuudistus toteutettiin 1980-luvun alussa, jolloin säädettiin uusi Valtion virkamieslaki 755/1986. Sen 5 luvun 20 §:n 3. momentissa todetaan, että virkamiehen on käyttäydyttävä virkamiesaseman edellyttämällä tavalla. Tämä laki kumosi joukon vanhempia virkamiehiä ja virkasuhteita koskevia lakeja. Kannattaa tutustua hallituksen esitykseen 238/1984, joka löytyy painetuista valtiopäiväasiakirjoista.
Kysymyksestäsi ei selvinnyt, oletko nuori vai aikuisopiskelija.
Amiedu, joka on ammatillinen aikuiskouluttaja, järjestää
sähkö- ja automaatioalan koulutusta Helsingissä.
Amediun kotisivunosoite on http://www.amiedu.fi . Yhteistiedot löytyvät osoitteesta http://www.amiedu.fi/yhteystiedot .
Suomessa on noin 100 ammattioppilaitosta, jossa annetaan autoalan perustutkintoon johtavaa toisen asteen koulutusta.
Tutkinto on näyttökokeilla suoritettu ammatillinen tutkinto. Tutkinnon suoritettua voi hakea opiskelemaan alan ammattikorkeakoulututkintoihin.
Autoalan yhteinen koulutussivu löytyy osoitteesta http://www.autoala.fi/koulutus.asp .
Voit valita luettelosta haluamasi oppilaitoksen. Klikkaamalla nimeä kyseisen oppilaitoksen sivu avautuu....
Discogs-palvelun mukaan Ofra Hazan levyttämä versio löytyy 3CD:n kokoelmasta Greatest Hits (2001) nimellä "Jerusalem of gold" (hepreankielinen nimi Yerushala'im shel zahav / Shemer, Naomi) sekä todennäköisesti vaikeasti saatavissa olevalta CD-levyltä Queen in Exile (1994, tässä nimellä Jerusalem, joka voi tosin olla jokin muukin sävellys, koska samalla lyhyemmällä nimellä esiintyvä kappale on myös kokoelmassa Greatest hits 2).
HelMet-järjestelmään tätä kokoelmaa ei ole valitettavasti saatu hankituksi, mutta näyttäisi, että levyä on ainakin Amazon.comin kautta vielä jokunen kappale saatavana.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Helsingissä on monia tutustumisen arvoisia kirjastoja. Kaupunginkirjaston puolelta yksi ilmeinen on toki Pasilan kirjasto eli pääkirjasto, sillä Pasilassa on laaja kokoelma, paljon erilaisia palveluja Kielikahvilasta Lainaa kirjastonhoitaja -palveluun ja HelMet-kirjavarastosta suomen kielen opiskeluun tarkoitettuun S-Pointiin sekä tutustumisen arvoinen arkkitehtuuri. Arkkitehtuurin kannalta kiinnostavia ovat myös ainakin Vallilan ja Arabianrannan kirjastot. Vanha pääkirjasto eli Rikhardinkadun kirjasto on tutustumisen arvoinen, jos haluaa nähdä kirjastojen historiallista syvyyttä.
Kaupunginkirjaston ulkopuolelta ehdottomasti kannatettava tutustumiskohde on Helsingin yliopiston remontoitu kirjasto eli entinen Opiskelijakirjasto...
Kollegani oli selvitellyt asiaa. Helle Kannilan hauta sijaitsee Hietaniemen hautausmaan uudella puolella. Sen sijainti on 02-02-21B-18-0296 eli aivan Mechelinin kadun vieressä. Opastusta löytyy osoitteesta https://www.helsinginseurakunnat.fi/hautausmaat/hietaniemi.html.
Voitto Viron teos “Vanha hautausmaa : Helsingin Hietaniemen hautausmaan opas” (Otava, 1993). Käsittelee Hietaniemen hautausmaata. Vanhempi painos on suppeampi, joten nämä 1990-luvulta alkaen otetut painokset ovat kattavampia. Jonkin verran kuuluisuuksien hautoja on mainittu osoitteessa http://juhankotisivu.arkku.net/kuuluisuuksien_hautoja.htm. Mitään kattavaa listausta suomalaisten hautapaikoista ei kuitenkaan taida olla olemassa.
Internetistä emme löytäneet suomeksi aineistoa Musorgskista. Esimerkiksi seuraavissa osoitteissa on tietoa hänestä englannin kielellä:
http://w3.rz-berlin.mpg.de/cmp/mussorgsky.html
http://www.hnh.com/composer/mussorgs.htm
http://www.mala.bc.ca/~mcneil/mussorg.htm.
Jämsänkosken kaupunginkirjaston käsikirjastossa on seuraavat kolme kirjaa, joissa on tiivistetysti kerrottu Musorgskista: Sävelten maailma (osa 2), Otavan iso musiikkitietosanakirja (osa 4) ja Suuri musiikkitietosanakirja (osa 4).
"Hatti Jahunen" näyttäisi olevan 2000-luvun alussa perustetun hupisivuston fiktiivinen keskushenkilö. Linkit ovat kuolleet, mutta jotkut muut verkkotoimijat ovat poimineet talteen mm. piirroksia keksinnöistä joita ei ole. Kaikki tämä löytyy googlaamalla hakusanoilla "hatti jahunen".
Heikki PoroiLA
Laulun ranskankielinen nimi on "Et si tu n'existais pas". Laululla on myös nimi "Oasis". WorldCat-tietokannan mukaan laulun ovat säveltäneet Salvatore Cutugno ja Pasquale Losito. Alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Vito Pallavicini. Ranskankielisen sanoituksen ovat tehneet Pierre Delanoë ja Claude Lemesle.
Koska tällä hetkellä ei ole mahdollista päästä fyysisesti kirjastoon ja koska en voi täysin luotettavasti tehdä hakua kirjastojen tietokannoista, yritin löytää nuotin verkosta. Verkosta löytyviin nuotteihin ja sanoituksiin voi sisältyä virheitä ja ne voivat olla verkossa ilman tekijöiden lupaa. Nuotteja, yleensä maksullisia, tästä kappaleesta löytyy verkosta googlaamalla kappaleen nimellä ja esimerkiksi sanoilla "...
Kärpäset parveilevat ihmisen ympärillä ruoan toivossa. Ne pitävät kostealla iholla olevista suoloista, esim. hiestä.
Ks. Ylen artikkeli https://yle.fi/uutiset/3-5389270
Verlan nimi mainitaan tuomiokirjoissa ensimmäisen kerran 1681 muodossa Wärla, joka tarkoittaa niemen maata.Jaalan puoleista myllytonttia on kutsutta myös Wärälä kvarnplan. Perimätiedon mukaan Verlankosken molemmin puolin on sijainnut jauhomylly ikimuistoisista ajoista lähtien. Ensimmäiset myllyt rakennettiin Suomeen jo 1300-luvulla asiakirjalähteiden mukaan. Asutusta alueella ei tuolloin ollut, mutta kosken kalastusoikeudesta käytiin oikeutta 1600-luvun lopulla. Koskessa oli ankeriaskalastamo. 1700-luvulla Valkealan puolelle rakennettiin venäläisten toimesta rajavartioston vahtitupa, joka on säilynyt ja joka nykyään tunnetaan Lipun torppana. (jaalan historia s. 174-175. )
Molotovin suuhun leipäpommitukset on laitettu viimeistään Kallen pakinassa Turun Sanomissa 13.12.1939:
"Suuri Stalin! Ilmavoimillemme erehdys tuli. Leipää Helsinkiin pudottaa piti, urhoolliset taistelijamme pommeja ja konekiväärejä käyttivät."
RRAB-3 pommityyppiä käytettiin talvisodassa ensimmäisen kerran ilmeisesti vasta vuoden 1940 puolella. Kalevi Salovaaran teoksessa Päämajakaupunki pommituksessa mainitaan "leipäkoreja" käytetyn Mikkelin pommituksessa 5.1.1940.
Varhaisin löytämäni maininta "Molotovin leipäkorista" on pikku-uutinen Laatokka-lehdessä 26.1.1940. Molotovin puhetta ei uutisessa mainita.
Molotov esiintyi monessa erisnimessä sota-aikana. Molotovin ilma tarkoitti lentotoimintaan sopivaa kirkasta säätä. Molotovin...
Keramiikan singneerauksia voi itse selvitellä erilaisien listaussivujen avulla.
Esim.https://antiikkia.wordpress.com/2010/02/04/arabian-taiteilijoiden-signeerauksia/
https://laatutavara.com/tietopankki/kupittaan-savi/ tai https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_keramiikkataiteilijat.
Asianatuntijan apua voi tiedustella useimmilta huutokauppakamareilta. Monilla on ilmainen arviointi palvelu.
Ruotsalaista kielihistoriaa käsitteleviltä sivuilta löytyy tieto siitä, että useampien sijamuotojen käyttö on muuttunut keskiajan loppuun mennessä, jolloin kahden sijamuodon käyttö vakiintui, Istitutet för språk och folkminnen, https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-svenska-s…
ja Svenska institutet, https://si.se/sa-arbetar-vi/svenskan-i-varlden/artiklar-om-sprak/kort-s….
Niiden mukaan varhemmin käytössä oli neljä sijamuotoa: nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi ja datiivi.
Esimerkkisanana artikkeleissa on sana fisker (nom.), fisk (akk.), fisks (gen.) ja fiski (dat.), joka on nykymuodossaan siis fisk (nom.), fisks (gen.)= kala.
Suomen etymologinen sanakirja kertoo, että:
"Supi" voi tarkoittaa "perin juurin", "aivan", "tykkänään", "lopussa" ym. Näin esimerkiksi "supisuomalainen" on "perin juurin suomalainen". Karjalassa "supi suolatoi" on ollut "ihan suolatonta".
"Supi" voi myös olla alkusointuun perustuva vahventava partikkeli, samalla tavalla kuin "apposen auki", "putipuhdas", "tuiki tuntematon", vaka vanha"... Tällaisten partikkeleiden merkitys on: "ihan", "aivan", "täysin", vaikka ne eivät varsinaisesti itsessään tarkoitakaan mitään.
Koska "supi" löytyy myös suomen lähisukukielistä (esim. viro ja karjala), niin uskallan sanoa, että kyseessä on varsin vanha elementti kielessämme. Tämä on omaa epäilyäni, mutta voisi ajatella, että alkusointuja rakastavassa...
